Hävikkiruoan hyödyntäminen sosiaalityössä ja muut edelläkävijäteot – Kuntien kiertotalousratkaisuille tunnustusta

Kuopio, Nokia, Pori, Porvoo ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) on palkittu kiertotaloutta edistävistä teoistaan Sitran ja Kuntaliiton järjestämässä kilpailussa, jossa etsittiin kiinnostavimpia meneillään olevia ratkaisuja kuntien kiertotaloustyössä.

Palkitut julkistettiin ja kukitettiin Kuntien Tulevaisuusfoorumissa tänään Kuntatalolla.

Palkitut ratkaisut ovat:

Porin Koulujen hävikkiruoka asukastupien ja työttömien lautasille (aihealue: kiertotalous kunnan tehtävissä),

HSY:n Jätevesien fosforista huippujalosteita (kiertottalous kunnan tehtävissä),

Porvoon Koulun passilla kulutusottumukset kuntoon (kuntalaisten kiertotaloustietoisuus ja kasvatus),

Kuopion Kaupunkistrategian painopistealueena resurssiviisaus (strategia ja johtaminen),

Nokian ECO3 – alustapalveluita ja kaavoitusta yrityskylälle (kiertotalouden markkinat).

Koulujen hävikkiruoka sosiaalityön ruoka-avuksi

Porin hävikkiruoan hyödyntäminen käynnistyi ympäristöministeriön rahoittamasta hankkeesta, jossa kehitettiin uusia, organisaatiorajat ylittäviä toimintatapoja kouluista yli jäävän ruoan hyödyntämisessä. Nyt toiminta on Porin palveluliikelaitoksen toimintaa

– Toiminta on pitkän työn tulosta. Hanke oli tarpeen, että saatiin kehitysinnostus liikkeelle. Innostus syntyi sen tiedostamisesta, että hävikkiä tulee ja että sille on myös aitoa kysyntää, Porin kaupungin ympäristösuunnittelija Merika Lanne kertoo Kuntalehdelle.

– Isoin peikko joka silloin täytyi voittaa, oli se, että aikanaan kouluruokaa on syötetty sioille, sitten ehkä henkilökunnalle, sitten on lopetettu kaikki hyödyntäminen ja sallittu vain biojätteeksi käyttäminen. Se, että vyyhti saatiin purettua siihen pisteeseen että oikeasti ruokaa voidaan hyödyntää, on vaatinut ensin vanhojen asenteiden ja tapojen purkamista ja niistä luopumista.

– Myös Evira on kirkastanut viestiään siitä, missä olosuhteissa ruokahävikkiä saadaan hyödyntää. Kyse ei ole vain kunnansisäisäisestä ajattelun muutoksesta, vaan koko maassa ruokahävikkiin on alettu suhtautua eri tavalla.

Työllistävä ja sosiaalinen vaikutus

Toiminnalla on myös työllistävä vaikutus. Ruoka tehdään koululaisia varten ammattilaisten voimin, mutta kuljetus kouluihin ja kouluilta hävikkiruoan jakopaikkoihin tehdään työllistämistyönä.

Porin kaupunki mittaa kouluilla syntyvää ruokatarjoiluhävikkiä ja toimittaa ylijääneen kouluruuan aikuissosiaalityön kohtaamispaikkoihin Porin lähiöiden asukastuville ja muutamaan työttömien yhdistysten päivätoimintakeskukseen asiakkaiden maksutta kotiin vietäväksi ruoka-avuksi.

– Osa asiakkaista on käynyt asukastuvilla jo pitkään, pudottuaan työelämästä jo 1990-luvun lamassa. Asukastuvat ovat hyvin pitkälle eläköityvän väen kohtaamispaikkoja, Merika Lanne kertoo.

Avun jakeluhetki on tuottaa aitoja kohtaamisia yksinäisille ja joillekin kaupunkilaisille päivän ainoan lämpimän aterian.

– Ruoka tuonut merkittävästi myös nuorempaa asiakaskuntaa, joka on löytänyt asukastuvilta ruoka-avun myötä muutakin apua ja lisännyt sosiaalisuutta.

– Iso tekijä on se, että ruokaa saa viedä kotiin. Ruokaa ei syö vain hakija, vaan myös hänen perheensä, Merika Lanne sanoo

Seurannan ansiosta kouluille tilataan vähemmän ylijäävää ruokaa ja menekin hallinta paranee. Vuoden 2017 lopulla ylijäänyttä kouluruokaa haetaan viikoittain kahdeltatoista koululta ja sitä riittää lähes 1400:lle ruoka-avun tarvitsijalle. Vielä noin 60 % syömättä jääneestä kouluruuasta jää kouluille ja päätyy biojätteeksi.

Uusia kiertotaloustoimijoita nousi esiin

Ehdotuksia kisaan tuli kaikkiaan 59. Kiertotalouden asiantuntija Laura Järvinen Sitrasta pitää hienona sitä, että esiin tuli myös muita kuntia, kuin ne, jotka ovat perinteisesti olleet esillä ympäristö- ja resurssiviisausasioissa.

Kunniamaininnan kisassa saivat Jyväskylän kaupunki autojen käytön jakamiseen kannustavasta kaavoituksestaan, Rovaniemi puukampuksen kumppanuuskaavasta, Turku kalusteiden sähköisestä kierrätysjärjestelmästä ja HSY ekologisesti rakennetuista kierrätysasemistaan.

– Ehdotuksia tuli niin pienistä kuin suurista kunnista. Esitetyt ratkaisut olivat kaikki sellaisia, joilla edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä, toteavat ympäristöpäällikkö Miira Riipinen ja erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta.

Lukuisista ehdotuksista listalle päätyi Sitran ja Kuntaliiton arvioinnin jälkeen vain yhdeksän.

– Listan ulkopuolelle jääneissä ehdotuksissa painottuivat perinteiset jätehuollon ja energiatehokkuudet ratkaisut, eivät vielä niinkään kiertotalouden mukaiset uudenlaiset tavat tuottaa palveluita ja kestävää hyvinvointia asukkailleen, Sitran Laura Järvinen toteaa.

Kuntien kiinnostavimmat kiertotalousteot -listauksen tavoitteena on esitellä kuntien inspiroivimmat kiertotalouden toimet ja tehdä kiertotalouden hyödyt näkyviksi.

 

Katso video: Näin Kuopio muuttuu resurssiviisaaksi

 

Kunta.tv:n haastattelussa projektivastaava Minna Kuuluvainen
Katso video >>