Hallituksen lainvalmistelulle risuja arviointineuvostolta ja kentältä

Lainsäädännön laadun parantaminen tarvitsee poliittisten päättäjien tukea ja olennainen osa tukea on ajan antaminen valmistelutyölle, toteaa lainsäädännön arviointineuvosto vuosiraportissaan, jossa kiinnitetään huomiota useisiin kehittämiskohteisiin hallituksen lainvalmistelussa.

Arviointineuvosto antoi lausuntoja lähes kaikkien ministeriöiden esityksistä. Eniten lausuntoja kertyi sosiaali- ja terveysministeriön antamista hallituksen esityksistä. ”Vaikutusarvioinneissa oli monia puutteita, vaikka joukossa oli myös muutama varsin hyvin tehty vaikutusarvio”, arviointineuvosto katsoo.

Arviointineuvoston raportti julkaistaan samaan aikaan, kun hallitus on lyhyessä ajassa siirtänyt nipun sote-kokonaisuuteen liittyviä lakeja syksyllä käsiteltäväksi.

Joihinkin näistä siirretyistä osista, kuten ensihoidon helikopteritoimintaa ja sote-ICT:n kehittämisyhtiötä koskeviin lakeihin, pyydettiin ensin viikon tai kahden varoitusajalla lausuntoja, ja sitten päätettiin siirtää lain käsittelyä kuukausilla.

– Kyseessä on hyvän lainvalmisteluprosessin tarkentaminen, määrittelee sote-uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg viime aikojen käänteet, jotka on otettu yllättyneinä vastaan valmistelun piirissä.

Vauhdikkaita käänteitä

Nergin mukaan viime aikoina on toteutettu priorisointia sen mukaan, mitkä lait on ehdottoman tärkeä saada hyväksyttyä heinäkuun alkuun mennessä, jotta maakuntavaalit voidaan pitää 28. lokakuuta. Se mikä ei tässä katsannossa ole ehdottoman tärkeää, voidaan siirtää myöhemmin käsiteltäväksi.

Viime viikolla kerrottiin kiireettömän leikkaushoidon kriteerejä koskevan lain siirtyvän syksylle, tiistaina Sote-Digi Oy:tä koskevien pykälien ja tänään potilaan itsemääräämisoikeutta koskevan lain. Vauhdikkaiden käänteiden yllätyksellisyydestä, kiireestä tai jostain muusta kertoo sekin, että STM:n verkkosivuilla tuorein tieto SoteDigi Oy:tä koskevasta laista on, että se menee eduskuntaan kevään aikana.

Nergin mukaan nopeat käänteet ja kokonaisuuden osien siirtäminen tuonnemmaksi ei ole ongelma päätöksenteon kannalta.

– Maakuntavaalien edellyttämän pohjan rakentamisen kannalta kansanedustajilla on riittävä tieto, Nerg sanoo.

– Ne ovat asioita jotka eivät millään tavalla hetkauta maakunnan itsehallintoa tai maakunnan rakenteita vai valinnanvapauskokonaisuuksia. Ne ovat tärkeitä mutta eivät pohjan kannalta, hän sanoo myöhemmäksi kesällä tai vasta syksyllä päätettäviksi siirretyistä osista.

Valmistelusta kritiikkiä

Kentällä asia koetaan toisin. Esimerkiksi SoteDigi Oy:n kohdalla yhtiö on perustettu, rekrytoinnit tehty ja toiminta käynnistetty, ennen kuin lausuntoja pyydettiin viikon lausuntoajalla, jonka viimeisenä päivänä järjestettiin kuuleminen.

Päivi Nergin mukaan pykälät SoteDigistä oli ensihoidon ilmailutoimintaa koskeneiden pykälien ohella tarkoitus tuoda eduskuntaan sote-järjestämislain osana. Tätä suunnitteli vielä viime viikolla reformiministeriryhmä.

– Mutta sitten todettiinkin että se on yksi niistä laeista, joita ei ole ehdotonta saada sote-järjestämislakiin, Nerg kertoo.

– Se ei ole olennainen asia ajatellen valinnanvapautta tai soten järjestämistä maakunnissa.

Toisaalta ensihoidon ilmailutoiminnassa ei ole kyse pikkuasiasta, valmistelua läheltä seuranneelta taholta muistutetaan Kuntalehdelle. Päinvastoin, kyse on palvelujen järjestämisen kannalta isoista asioista, kun lentotoiminta aiotaan keskittää yhdelle maakunnalle (Pirkanmaalle) joka käyttäisi kaikkea päätösvaltaa tästä osasta ensihoitoa.

Tästä lausuntoaika oli kaksi viikkoa, mutta nyt kiirettä ei enää ole, kun asian käsittely eduskunnassa siirtyi syksyyn.

Valmistelutyöryhmistä kerrotaan Kuntalehdelle, että esimerkiksi tukipalveluista ja tietojärjestelmistä on viety eduskuntaan säädösehdotuksia, ”joita kukaan ei osaa tulkita” tai jotka ovat osin ristiriidassa keskenään.

Vaikeaselkoisuuteen kiinnittää huomiota myös lainsäädännön arviointineuvosto. Sen mukaan ”monien hallituksen esitysluonnosten kieliasu on tekninen tai muutoin vaikeaselkoinen, mikä vaikeuttaa lain ymmärtämistä”.

Asiakasmaksulain valmistelutyöryhmä ei myöskään saanut työryhmän viimeiseen kokoukseen mennessä käsiteltäväkseen toimeksiantonsa mukaista hallituksen esityksen muotoon laadittua kokonaisuutta.

Pykälät julki ilman perusteluja ja vaikutusarvioita

Samoin kävi potilaan itsemääräämisoikeutta koskevan työryhmän kanssa. STM julkisti tänään pykäläluonnokset jotka eivät ole valmistelutyöryhmän kokonaisuutena hyväksymiä, ja joissa ei ole mukana perusteluja tai vaikutusarvioita.

Pykälien laatimista johtanut hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila kertoi STM:n tiedotustilaisuudessa syyksi menettelylle sen, että työryhmän työskentelystä oli tullut kyselyjä ja siitä haluttiin antaa ulos pykäläluonnokset. Lisäksi niistä toivotaan julkista keskustelua ennen hallituksen esityksen muotoilua.

– Perustelut ja vaikutusarvio ovat tulossa hallituksen esitykseen, Hämeen-Anttila sanoi.

Lakiluonnos on tarkoitus lähettää lausunnoille kesäkuussa ja hallituksen esitys eduskunnalle syksyllä.

Esitysluonnos kiireettömän leikkaustoiminnan kriteereistä lähetettiin lausunnoille helmikuussa. Lausuntoaika päättyi maaliskuun alussa, ja viime viikolla STM tiedotti, että ”asiassa tarvitaan lisäselvityksiä” ja ”kriteerien valmistelua jatketaan”. Tarkempaa ajankohtaa kuin että ”ei vielä tänä keväänä” hallituksen esityksen valmistumisesta ei tiedotettu.

Lisää resursseja, lisää osaamista

Arviointineuvoston mukaan lainvalmisteluun tarvitaan lisää resursseja ja lisää muunkin alan kuin juridiikan osaajia. ”Etenkin taloustieteellistä osaamista tulisi lisätä ministeriöissä”, vuosiraportissa todetaan.

Arviointineuvoston mukaan resurssi- ja osaamisrajoitteiden lisäksi ministeriöiden toimintakulttuureissa saattaa olla joitakin puutteita, jotka vaikuttavat lainvalmistelutyön laatuun. Muun muassa lainvalmistelun johtamiseen tulisi arviointineuvoston mukaan kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi lainsäädännön aikataulutusta tulisi kehittää ennakoitavammaksi.

Kritiikistä huolimatta Päivi Nerg sanoo kuitenkin olleensa vaikuttunut lainvalmistelun laadukkuudesta. Hän ei näe aikataulun puristavan valmistelusta laatua pois.

– Suurin osa laeista on ollut eduskunnassa yli vuoden, se on vain tämä yksi valinnanvapaus joka sinne on laitettu sisään. Lainvalmistelun näkökulmasta meidän on ehkä ministeripöienkin kanssa pysähtyminen, että katsotaan kokonaisuus, milloin kannattaa mitäkin laittaa eteenpäin oman lainvalmistelun kannalta, mutta myös eduskunnalle annettavan ajan kannalta.

– Se valmistelutyö jota olen nähnyt – kyllä paljon on hyvää työtä tehty, että nämä pohjat ovat sellaiset että niillä mennään eteenpäin.