Väestönsuojelussa on isot erot kuntien välillä
Kuva: Liisa Takala
Helsingin Pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Andreas Schneider on esitellyt Merihaan kalliosuojaa myös kansainväliselle medialle. Jos pahin tapahtuisi, Merihaasta saisi suojaa 6 000 asukasta.
Suomessa on tällä hetkellä väestönsuojapaikka noin 3,9 miljoonalle kansalaiselle.
– Suojapaikkojen määrä on hyvällä tasolla, mutta niiden kunnossa on toivomisen varaa, sanoo Pelastusalan keskusliiton varautumisjohtaja Karim Peltonen.
Peltosen mukaan kuntien väliset erot ovat suuret. Joissain kunnissa asiat on hoidettu suorastaan esimerkillisesti. Esimerkiksi Helsingissä suojapaikkoja ja eri tehtäviin koulutettua henkilöstöä on yli oman tarpeen. Toisissa asiat ovat rempallaan.
Suomessa on 285 kuntaa, jossa on väestönsuojapaikka alle puolelle väestöstä. 50 niistä on sellaisia, joissa ei ole asukkaita varten yhtään suojapaikkaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vaikka suojapaikka löytyisikin, se ei välttämättä täytä lain vaatimuksia. Noin viidesosa Suomen hiukan alle 50 000 väestönsuojasta on niin puutteellisessa kunnossa, ettei niitä välttämättä kyetä käyttämään.
Asiaa mutkistaa se, että kokonaisuus ei ole viranomaisille selvä.
– Kokonaiskuvaa väestönsuojien tilanteesta ympäri maata ei tällä hetkellä ole oikein kenelläkään, sanoo Peltonen.
Sisäministeriö ohjaa lakia strategiatasolla ja pelastuslaitokset johtavat toimintaa, selittää Peltonen marssijärjestystä.
Erot väestönsuojapaikkojen määrässä selittyvät myös sillä, että maan eri osiin on katsottu kohdistuvan eritasoisia sotilaallisia uhkia.
– Edelleen lähdetään siitä, että asutuskeskukset ovat kriittisimpiä paikkoja. Jos jotain kannattaa pommittaa, niin niitä, sanoo Peltonen.
Melkoisena haasteena Peltonen pitää mahdollista maakuntauudistusta. Esimerkiksi Helsinki on tähän asti ylläpitänyt suojiaan esimerkillisesti, mutta miten käy resurssien, kun väestönsuojat siirtyvät uuden maakunnan vastuulle, hän kysyy.
Kuntalehti pääsi tutustumaan Helsingin Merihaan kalliosuojaa, joka on niin jykevä, että kestäisi suoraan päällään räjähtävän ydinaseen vaikutuksen.
TEKSTI: KATJA MARTELIUS
Lue koko juttu tuoreesta Kuntalehdestä.
Suojapaikkoja kuitenkin löytyy, mutta miten lienee poikkeusolojen johtokeskukset? Ne taitaa olla siirretty historian lehdille alueellisten pel.laitosten myötä. Onko johtokeskuksille enää edes suojatiloja? Käytössä vain yksi viestijärjestelmä, joka lisäksi toimii samoissa tiloissa yleisen matkapuhelinverkon laitteiden kanssa. Erittäin helppo homma vaientaa verkko. Miten sitten viesti kulkisi edes viranomaisissa?