Soten kululeikkuri pelottaa, tulossa tuntuvia leikkauksia
Soten kaavaillun menoleikkurin seurauksia pelätään maakunnissa.
Maakunnille suunniteltu menokehys, toiminnan tehostamistarve ja säästöpotentiaalit ovat yksi kriittinen haara sote-keskustelussa. Toisaalta myönnetään, että säästöpotentiaalia on, toisaalta harva uskoo, että sitä on niin paljon kuin hallitus kaavailee. Varsinkin syrjäseuduilla mutta myös paljon palveluja tarvitsevien keskuudessa pelätään tulevia leikkauksia. Kunnilla on näyttöä myös kustannusten hillinnästä, mutta paljon hyviä käytäntöjä odottaa leviämistään.
Kuntaliitto on selvittänyt Helsingin Sanomien toimeksiannosta hallituksen esittämän sote-leikkurin seurauksista. Hallituksen ankara sote-leikkuri johtaisi palveluiden keskittämiseen ja hoiva-alan palkkakuriin, lehti kirjoittaa
Vain Uusimaa kuivilla
HS selvitti Kuntaliiton laskelmien pohjalta, miten se olisi vaikuttanut eri maakuntiin, jos se olisi ollut käytössä jo vuosina 2010–2016.
Ainoastaan Uusimaa olisi selvinnyt tuona ajanjaksona hallituksen määräämissä raameissa. Suhteellisesti suurin leikkaus olisi tapahtunut Lapissa, jossa menot kasvoivat 35 prosenttia. Leikkaustarve olisi 111 miljoonaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Euromääräisesti suurimmat leikkaukset olisi pitänyt tehdä Pirkanmaalla, jonka sote-kuluja olisi pitänyt karsia 128 miljoonaa euroa.
Kainuu puuttuu laskelmista, koska sen alueelta ei ollut saatavilla vertailukelpoisia tietoja.
Uudenmaankin luvut voisivat näyttää erilaisilta, jos siinä näkyisivät Apotti-järjestelmän kehittämiskulut. Apottia rakennetaan kokonaan velkarahalla eivätkä sen kustannukset näy sote-menoissa.
Säästöpotentiaalia on mutta ei tarpeeksi
Helsingin Sanomien haastattelema Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi sanoo, että säästöpotentiaalia on, mutta ei niin paljon kuin laskelman mukaan pitäisi olla.
HS:n mukaan Riipi arvioi, että lähes kaikissa maakunnissa joudutaan lakkauttamaan syrjäseutujen palveluita ja keskittämään niitä maakuntakeskuksiin. Syrjäseutujen palveluista luovuttaneen ensimmäisenä jo siksi, että maakuntavaltuustoissa eniten edustusta on suurilla kaupungeilla.
Hallituksen kaavailema menokehys vaikuttaa myös työmarkkinoihin. Se estäisi käytännössä kaikki tasokorotukset.
Myös henkilöstömääriin se ilmeisesti vaikuttaisi niin, että pois siirtyvien tilalle ei palkattaisi välttämättä uusia.
Kehykseen helpotuksia
Hallitus on joutunut tekemään helpotuksia menokehysesitykseensä eduskunnan perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta. Jos rahat eivät riitä, palvelut on joka tapauksessa tuotettava eli käytännössä valtion on annettava lisää rahaa. Tietyssä vaiheessa menokehykseen voidaan joutua tekemään korotuksia.
Käytännössä kukaan ei usko, että säästöt saadaan aikaan toimintaa tehostamalla.
HS viittaa VM:n ja STM:n omaan selvitykseen vuodelta 2015. Siinä todetaan, että ”käytännössä säästötavoitteen saavuttaminen edellyttäisi todennäköisesti palvelujen volyymin rajoittamista” ja ettei säästötavoitetta ”voida käytännössä saavuttaa” vain tuottavuutta parantamalla.
Tosin VM kansliapäällikkö, valtiosihteeri Martti Hetemäki arvioi keväällä, että tiedon ja teknologian käytöllä voidaan saada neljän miljardin sekä järjestämisen ja palveluintegraation avulla 0,6 miljardin euron säästöt.
Hetemäki perusteli myöhemmin laskelmaansa olemassa olevalla säästöpotentiaalilla ja menokehysmenettelyn uskottavuudella säästötavoitteen toteuttamisessa.
Hyvät käytännöt leviävät hitaasti
Säästöpotentiaalin olemassaolemisesta kertovat muun ohella vertailutiedot, joiden mukaan maakunnissa eri osa-alueiden kustannukset vaihtelevat huomattavasti. Työtä hyvien käytäntöjen levittämiseksi tehdään jatkuvasti. Mukana ovat muun muassa THL ja Kuntaliitto.
Käytäntöjen leviäminen on kuitenkin hidasta. Yhdeksi syyksi on todettu, että muutoksista hyötyvät eri tahot kuin ne, joilta muutokset vaativat toimenpiteitä tai kustannuksia. On myös selvää, että olosuhteet ja ongelmat vaihtelevat kunnittain ja maakunnittain.
Hyvien käytäntöjen kehittelystä ja levittämiseen voi tutustua esimerkiksi Innokylä-sivustolla.
Ilmainen ehkäisy leviää hitaasti
Hitaasti leviävistä uusista käytännöistä esimerkki on nuorten ilmainen ehkäisy. Rauma alkoi tarjota nuorille ilmaista ehkäisyä 2011 ja totesi, että muun hyödyn ohella se toi taloudellista säästöä. Silti käytäntö on levinnyt hyvin hitaasti. Myös sitä jarruttaa kustannusten ja hyötyjen kohdistuminen eri tahoille.
Kuopiossa kokoomuksen valtuustoryhmä esitti 2017 aloitteessaan alle 25-vuotiaiden maksutonta ehkäisyä.
Esittelijän vastaus:
Mikäli Kuopion kaupunki siirtyy maksuttomaan raskauden ehkäisyyn alle 25-vuotiaille, raskauden keskeytyksistä aiheutuva inhimillinen hätä vähenee. Vähentyneistä keskeytyksistä KYSin laskuttamat hoitokustannukset eivät kuitenkaan automaattisesti vähene Kuopion kaupungin osalta, jollei KYS myy keskeytyksistä vapautuvaa kapasiteettiaan muille kunnille tai huomioi sitä muutoin henkilöstörakenteessaan tai toimintakuluissaan. Tämän vuoksi vuosittainen talousarvioon todennäköinen tarvittava lisärahoitus (arvio) valtuustoaloitteen mukaiseen maksuttomaan raskauden ehkäisyyn siirryttäessä on noin 100 000 euron luokkaa.
Kuopio kuitenkin päätyi lopulta ilmaiseen ehkäisyyn.
Monissa kunnissa maksuton ehkäisy on torjuttu vertaamalla pelkästään kustannuksia ja arvioitua aborttien määrän vähenemistä. Muita ulottuvuuksia ja kustannuksia ei usein ole yritettykään laskea.
