Kuntaliiton raportti: Lautakuntien määrä jatkaa laskuaan

Lautakuntamalli on yhä yleisin toimintamalli kunnissa, mutta pikku hiljaa vuosien saatossa muutosta on tapahtunut. Eikä niin hiljaakaan, sillä edelliseen vaalikauteen verrattuna kunnissa olevien lautakuntien määrä on pudonnut neljänneksellä. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton tuoreesta raportista ”Johtamismallit ja toimielimet Manner-Suomen kunnissa 2017”.

Suomessa oli viime vuonna 14 kuntaa, joissa ei ollut ainuttakaan omaa lautakuntaa pakollisten tarkastus- ja vaalilautakuntien lisäksi. Paltamossa on pärjätty pitkään ilman valtavaa lautakunta-arsenaalia. Pakollisten lautakuntien lisäksi kunnassa on vain lupa- ja valvontalautakunta.

Paltamo pärjää vähillä lautakunnilla

Tänä vuonna kunnanjohtajana Paltamossa aloittanut Pasi Ahoniemi on kerännyt toimintamallista kokemusta myös luottamushenkilön roolista. Kunnanjohtajaksi valinnan aikaan hän toimi kunnanhallituksen puheenjohtajana.

-Tämä on toimiva malli, jolla on pärjätty hyvin. Sitä olen tosin pohtinut, pitäisikö meillä ottaa käyttöön Kempeleen mallin mukaiset kevennetyt valiokunnat hyvinvointi- ja elinvoima-sektoreille. Ne eivät tekisi päätöksiä, mutta niiden kautta saataisiin sitoutettua luottamushenkilöitä paremmin asioihin. Valiokuntien rooli olisi enempi ohjaava ja keskusteleva, Ahoniemi pohtii.

Paltamon osalta tilannetta on helpottanut se, että Kainuussa on sote hoidettu maakunnan voimin vuodesta 2005. Kunnanhallituksen asialistat eivät ole mahdottomiksi paisuneet, kun sote-asioita ei ole ollut haittona pyörimässä.

-Jos sote olisi kuntien hoidossa, niin silloin pitäisi olla sille lautakunta, tunnustaa Pasi Ahoniemi.

Kuntaliitokset veivät luottamusmiespaikkoja

2000-luvun alkupuolen kuntaliitokset lakkauttivat lautakuntia tehokkaasti. 84 kunnan lakkauttamisen myötä katosi 618 lautakuntaa. Lautakuntien määrään on vaikuttanut myös kuntien jatkuvasti kehittyvä yhteistoiminta ja palveluiden uudistaminen.

Kun lautakuntia katosi, niin samalla hävisi luottamusmiespaikkoja. Edelliseen valtuustokauteen verrattuna luottamushenkilöpaikkoja on ollut kuntapäättäjille tarjolla 12 prosenttia vähemmän kuin aiemmin. Lautakuntapaikkojen ohella (-18 %) vähennystä on kirjattu myös valtuusto- (-7 %) ja hallituspaikoissa (-4 %).

Vuonna 2017 alkaneella valtuustokaudella luottamushenkilöpaikkoja on Manner-Suomen kuntien valtuustoissa, hallituksissa ja lautakunnissa kaikkiaan 21 122. Näistä valtuustossa on 8 999, hallituksessa 2 619 ja lautakunnissa 9 504.

Luottamushenkilöpaikkojen määrän pienentyminen on ollut viimeisten 20–30 vuoden aikana erittäin voimakasta. Vuonna 1989 luottamushenkilöpaikkoja oli yhteensä noin 55 000, kuluvan valtuustokauden alussa runsaat 21 000.

Utajärveltä kehut valiokunnille

Valiokuntamalli on Kuntaliiton toimielin-kyselyyn vastanneista kunnista käytössä kaikkiaan 17 kunnassa. Näissä kunnissa on hallintosääntöön kirjattu, että hallitukseen ja valiokuntiin valitaan ainoastaan valtuutettuja tai varavaltuutettuja.

11 kunnassa valiokunnat ovat korvanneet lautakuntia ja toimivat niiden tavoin päätäntävaltaa käyttäen. Osassa kunnista löytyy valiokuntien rinnalle yhä myös erilaisia lautakuntia lakisääteisten tarkastus- ja keskusvaalilautakuntien lisäksi.

Työryhminä toimivia valiokuntia, jotka tekevät aloitteita ja ohjausehdotuksia edelleen eteenpäin kunnan päättäville elimille löytyy kuudesta kunnasta. Utajärvellä on viimeisen 1,5 vuotta toiminut elinkeino-, sivistys- ja hyvinvointivaliokunta, jotka linjaavat osaltaan asioita kunnanhallitukselle, mutta eivät tee varsinaisia päätöksiä.

-Minä tykkään tästä mallista valtavasti. Tässä sitoutetaan kunnan luottamusmiehet päätöksiin ja selkeytetään viranhaltijoiden valmistelutyötä. Valiokuntien työ yhdistettynä EVA:n (ennakkoarviointi) antaa hyvän pohjan päätöksille, Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen toteaa.

Pientä viilausta valiokuntien määrän osalta on tulevaisuudessa ehkä odotettavissa.

-Meillä on pohdittu, että riittäisikö meille kaksi valiokuntaa. Mietinnässä on voitaisiinko jatkossa yhdistää sivistys ja hyvinvointi pelkäksi hyvinvointivaliokunnaksi, Sormunen kertoo.

Raportista enemmän Kuntaliiton sivuilla