Maakunnissa valmistellaan sairaalatoimintojen hajauttamista

Kolmella viidestä erva-alueesta on vireillä omia organisaatiosuunnitelmia ohi sote- ja maakuntauudistuksen. Yksi ajatus niissä on hajauttaa toimintaa alueiden sairaaloihin tai ehkä estää keskittyminen. Sen voi nähdä vastavirtana hallituksen pyrkimyksille. Sote-uudistuksen yhteydessä keskitetään toimintaa julkisissa sairaaloissa. Toisaalta hallitus on myös antamassa tilaa yksityisille sairaaloille.

Pisimmällä hankkeet ovat Pohjois-Suomessa ja Tampereen yliopistosairaalan alueella. Länsirannikolla asiassa otettiin aikalisä, mutta hanke nousee nyt uudestaan esiin. Suuret sairaanhoitopiirit ovat jopa luovuttamassa omia tehtäviään alueille. Ne siis eivät taistele reviireistään vaan pikemminkin kokoavat voimia, jotta julkinen sektori varmistaa kilpilukykynsä.

Hankkeita virittelevät nyt sairaanhoitopiirit, jotka lakkaisivat sote- ja maakuntauudistuksen myötä. Silloin niiden roolin näissä asioissa ottavat maakunnat.

Sosiaali- ja terveysministeriössä seurataan hankkeita, mutta ainakaan vielä ei ole huolestuttu siitä, että ne olisivat ristiriidassa sote-uudistuksen tavoitteiden tai toteuttamisedellytysten kanssa.

Liikelaitos olisi ollut valmistelijoiden mielestä sopiva hallintomalli, mutta siihen ei hallituksen sote- ja maakuntapaketti anna mahdollisuutta, eikä ministeriö ole halunnut muuttaa lakiesitystä.

Pohjois-Suomessa Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella suunnitellaan osuuskuntaa, johon kuuluisivat alueen kaikki viisi nykyistä sairaanhoitopiiriä. Tarkoitus on ohjata joitakin kirurgisia potilasvirtoja niin, että viidessä sairaalassa on riittävästi potilaita minimimäärien täyttämiseksi ja toisaalta riittävästi henkilökuntaa. Toisaalta pyritään turvaamaan riittävä henkilökunta kaikkiin sairaaloihin. Kysymys on vain pienestä osasta erikoissiraanhoidosta.

Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä valmistellaan joidenkin toimintojen kokoamista osakeyhtiöön, johon on mahdollisesti tulossa mukaan myös kolmas Tampereen yliopistosairaalan erva-alueen sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaa.

STM ei vielä ottanut kantaa

Sote-uudistuksen valmistelua STM:ssä johtava ylijohtaja Kirsi Varhila ei näe, että Pohjois-Suomen ja Pirkanmaan suunnitelmat ainakaan vielä uhkaisivat sote-uudistuksen tavoitteita. Ministeriö ei ole ottanut kaavailuihin virallista kantaa.

– Mutta tottakai pyrimme pysymään ajan tasalla.

Varhilan mukaan ministeriö on tiiviissä yhteydessä sairaanhoitopiireihin.

Ministeriötä kiinnostaa muun muassa, miten yhtiömuodossa toteutuu läpinäkyvyys ja miten maakunta voi sitä valvoa.

Pohjois-Suomen suunnitelmista hän huomauttaa, että siinä on kysymys vain osasta erikoissairaanhoidosta. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa kaavailtu toimintojen hajauttaminen on tarkoitus tehdä keskushallinnon raamien puitteissa.

Länsirannikolla otettiin aikalisä

Länsirannikolla on todettu huoli siitä, että erva-alueen kaikilla kolmella sairaanhoitopiirillä ja niiden keskussairaaloilla Turussa, Porissa ja Vaasassa olisi kunnolliset toimintaedellytykset.

Sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä kertoo, että selvitysten perusteella todettiin, että kaikkien kolmen sairaanhoitopiirin toimiminen yhtenä organisaationa toisi hyötyjä erityisesti hoidollisesti.

Sitten selvitettiin mallia, jolla yhteistyö rakennettaisiin ja päädyttiin liikelaitokseen.

– Se ei kuitenkaan ole hallituksen sote-paketin mukaan mahdollista ja keskusteluissa ministeriön kanssa todettiin, että ministeriö ei ole valmis muuttamaan lakiesitystä niiltä osin, Setälä kertoo.

– Sitten katsottiin osakeyhtiömallia, mutta se jäi, kun siihen ei kuitenkaan voi sijoittaa kaikkia palveluja. Osuuskuntamalli taas ei oikein herättänyt vastakaikua, Setälä kertoo.

– Päädyttiin siihen, että katsomme, miten sote-uudistus etenee ja mietitään asiaa uudestaan. Valmistelut keskeytettiin tammikuussa.

Suunnitelmat uudelleen esiin

Turun erva-alueella on sitten seurattu soten etenemistä ja erityisesti Pirkanmaan suunnitelmien kehittelyä.

– Meilläkin sitten erityisesti Vaasassa ajateltiin, että on aika katsoa asia uudestaan, Setälä kertoo.

Asia on esillä sairaanhoitopiirien tapaamisessa tammikuussa.

Länsirannikon alueeseen kuuluu kaksi laajan päivystyksen sairaalaa, Turussa ja Porissa, sekä Vaasan keskussairaalaa, joka ei saanut laajan ympärivuorokautisen päivystyksen tehtävää.

– Kyllä koko alueen yhteinen tahtotila on, että kaikkien kolmen sairaalan toimintaedellytykset turvataan, sanoo Setälä.

Alueen erityispiirteitä ovat etäisyys ja ruotsin kieli. Ruotsin kieli on myös profiilikysymys, sanoo Setälä. Se otetaan huomioon myös rekrytoinneissa ja omassa koulutuksessa.

Tarpeeksi lääkäreitä ja potilaita

Pohjois-Suomessa vireillä olevan osuuskunnan yksi tarkoitus on turvata alueen sairaaloille sellainen potilasmäärä, että valtiovallan asettamat minimirajat ylittyvät sen sijaan että toiminnot keskittyisivät yhä enemmän Ouluun. Palvelujen halutaan siis jakautuvan tasaisemmin eri puolille Pohjois-Suomea.

Pohjois-Suomessa yksi ongelma on lääkärien häviäminen etelään, kertoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma.

Oulun yliopisto kouluttaa lähes kaikki Pohjois-Suomen lääkärit. Osa heistä muuttaa etelään mutta päinvastaista muuttoliikettä ei juuri ole, Luoma kertoo.

Hänen mukaansa on todettu, että valmistuttuaan lääkärit mielellään jäävät valmistumispaikkakunnalle. Jos töitä ei ole, muutetaan Oulusta mieluummin etelään kuin muualle Pohjois-Suomessa.

Suunnitelmaan kuuluu nyt, että Oulussa olisi enemmän virkoja kuin on tarvetta, mutta osuuskunnan kautta osa tästä työpanoksesta tekisi keikka- tai muilla periaatteilla töitä erva-alueen muissa sairaaloissa.

Valmius työskennellä osa ajasta muilla paikkakunnilla perustuisi vapaaehtoisuuteen tai selvitetään rekrytointivaiheessa.

Lisää vertaistukea erikoisosaajille

Luoman mukaan järjestely tukee myös sellaisia erityisaloja, joilla paikkakunnalla tarvitaan vain yksi tai harvoja osaajia. Yhteisöstä tulee isompi, jolloin on vertaistukea ja tiedonvaihtaminen alan asioista helpottuu.

Luoma korostaa, että osuuskunta ei ole mikään yhden yön ratkaisu mihinkään. Odotukset kohdistuvat vaikutuksiin ajan myötä.

Kyseessä ovat Oulun yliopistollinen sairaala sekä Rovaniemen, Kajaanin, Kokkolan ja Länsi-Pohjan sairaalat.

Länsi-Pohja on alueen yksi erityispiirre. Siellä sairaanhoitopiiri on ulkoistanut osan toiminnoistaan osakeyhtiölle, jossa on mukana yksityinen Mehiläinen.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri voi olla mukana osuuskunnassa, mutta sen toiminnoista ne, joita ei ole siirretty osakeyhtiölle, on tarkoitus saada mukaan.

Yhteistyötä voidaan silti kehittää myös yhtiön kanssa, mutta se tapahtuu sitten erillään osuuskuntaprosessista, selvittää Luoma.

Kahdeksan tähden sairaalaa etenee

Tampereen yliopistosairaalan ympärillä on vireillä Kahdeksan tähden sairaalahanke. Sitä valmistellaan osakeyhtiöpohjalta, koska liikelaitos ei ole mahdollinen. Osuuskuntamalliakaan ei ole suljettu pois. Kahdeksan tähteä viittaa kahdeksaan sairaalaan.

Hankkeenovat käynnistäneet jo vuosi sitten Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit, joilla on ennestään kokemusta oy-muotoisesta yhteistyöstä, ja siihen ollaan tyytyväisiä. Tampereen yliopistosairaalan erva-alueeseen kuuluu myös Etelä-Pohjanmaa, joka sekin osallistuu hankkeen valmisteluun. Siellä päätöksenteko ei kuitenkaan ole vielä yhtä pitkällä.

Hankkeessa tavoitteena on yhdistää voimavarat. Alueella on puhuttu suoraan myös kilpailusta potilaista ja halusta luoda kilpailukykyinen palveluntuottaja.

Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiireillä on ennestään yhteistyötä yhtiömuodossa Sydänsairaalassa, tekonivelsairaala Coxassa sekä Fimlab Laboratorioissa.

Niillä on toimintaa myös muilla erva-alueilla, mikä on herättänyt myös närää naapureissa.