Vantaalla ruoka-apu vähentää hävikkiä ja lisää osallisuutta – Yhteisöllinen malli leviää Suomessa
Kuva: Ville Miettinen
Kylmäautot kuljettavat ruokaa 40 eri jakelupisteelle Vantaalla.
Sen jälkeen, kun Vantaa alkoi viitisen vuotta sitten soveltaa yhteisöllisen ruoka-avun mallia, ruokahävikki väheni, ruoka-avun jakaminen tehostui ja inhimillisyys lisääntyi.
Kaiken kaikkiaan Vantaan yhteisöllisen ruoka-avun Yhteinen pöytä -malli on onnistunut tavoitteissaan, todetaan toimintamallin vaikutusten arvioinnissa.
Arvio julkaistiin samaan aikaan Yhteinen pöytä -käsikirjan kanssa tiistaina 11. joulukuuta.
Nyt yhteisöllisen ruoka-avun toimintamallia on alettu soveltaa jo kymmenellä paikkakunnalla: Järvenpäässä, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Turussa, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Oulussa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Se on vasta alkua.
Vantaan kanssa yhteistyötä tekevä Sitra haluaa laajentaa Yhteinen pöytä -mallin koko maahan. Se kirjasi tavoitteen vuonna 2016 julkaistuun Kiertotalouden tiekarttaan ruokahävikin pienentämiseksi.
– Vantaalla toiminta perustuu siihen, että Vantaan kaupunki ja seurakuntayhtymä ovat ottaneet suuren vastuun toiminnan ylläpitämisessä. Mutta toimijat voivat olla ketä vain, vaikka ihan järjestöpohjaisia toimijoita, Sitran kiertotalouden asiantuntija Merja Rehn sanoo.
Toimiva malli vaatii investointeja ja toiminnan jatkuvuus perustuu vakaaseen rahoituspohjaan. Sen vuoksi olisi tärkeää, että myös kunnat ottavat vastuuta ruoka-aputoiminnan järjestämisestä.
Vantaa rakensi toimintaa varten hävikkiterminaalin, josta ruoka kuljetetaan kylmäautoilla ympäri kaupunkia yhdistysten, seurakuntien ja asukastilojen ruokajakopisteisiin. Kaupunki rahoittaa toimintaa yhdessä Vantaan seurakuntayhtymän kanssa.
– Vantaan Yhteistä pöytää on rakennettu kunnianhimoisesti, sen vuoksi siihen on myös investoitu. Mallin voi rakentaa myös kevyemmin, ilman terminaalia. Toiminnan pitkäjänteisyyden kannalta olisi kuitenkin toivottavaa, että päävastuu olisi kunnalla ja ympärille rakennetaan yhteistyöverkosto, joka lähtee viemään mallia eteenpäin, Rehn sanoo.
Eroon leipäjonoista
Niin on tehty esimerkiksi Järvenpäässä, jossa toimii kaupungin, paikallisten järjestöjen ja seurakuntien Yhdessä katettu -verkosto.
Periaate on sama kuin Vantaan Yhteinen pöytä -mallissa: sopimuskumppanit, esimerkiksi ruokakaupat, lahjoittavat verkostolle yli jäänyttä syömäkelpoista ruokaa, jonka verkosto varastoi ja jakaa eteenpäin ruoka-apua tarvitseville.
Mallilla pyritään eroon ihmisten seisottamisesta leipäjonoissa. Sen sijaan toimintaan kuuluu yhteisölounaita, joissa hävikistä tehdään ruokaa jota syödään yhdessä.
Vantaalla toiminnassa ovat mukana kaupungin työntekijöiden lisäksi Yhteisen pöydän yhteisödiakoni, palkkatuella työllistetyt pitkäaikaistyöttömät ja vapaaehtoiset kaupunkilaiset.
Juuri mallin sosiaaliset vaikutukset ovat olleet erityisen suuria, vaikutusarviossa todetaan. Yhteisöllinen ruoka-apu on lisännyt inhimillisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.
Vantaan Yhteisen pöydän hävikkiterminaalilla tapahtuva työllistämistoiminta on vahvistanut tukityöllistettyjen toimijuutta ja auttanut kiinni työelämän syrjään: moni on päässyt terminaalilta työsuhteeseen.
Ruoka-apu säästää luontoa ja kustannuksia
Suomessa syntyy ruokahävikkiä noin 400 miljoonaa kiloa vuodessa. Se on noin 15 prosenttia kaikesta tuotetusta ruuasta.
Vantaalla hävikkiruuan saaminen hyötykäyttöön on vähentänyt kauppojen ja muiden toimijoiden biojätekertymää, hiilijalanjälkeä ja jälleenkäsittelykustannuksia.
Kaupungin hävikkiterminaalin kautta kulkee vuosittain enintään noin miljoona kiloa hävikkiä.
Tuoreen vaikutuslaskelman mukaan se tarkoittaa yhteensä noin 100 000 euron säästöjä kaikille lahjoittajille biojätteen käsittelykustannuksina.
Suurin osa kauppojen hävikkiruuasta on niin sanottua kuivatavaraa ja maitotuotteita. Pian yhteisöllisen ruoka-avun toimintamallilla voidaan vähentää myös valmiin ruuan hävikkiä.
Hävikki dataksi
Vantaa, Espoo ja Helsinki kehittävät Sitran kanssa digitaalista alustaa, jolla ruokaa ja hävikkiä voidaan seurata entistä tarkemmin.
Tähän mennessä hävikkiruuan määrät ovat perustuneet arvioihin. Jatkossa alustalta saadaan tarkkaa dataa hävikkiruuan määrästä ja hyötykäytöstä.
– Aikaisemmin Yhteisessä pöydässä luovuttiin lämpimän ruuan jakamisesta, mutta digitaalinen järjestelmä mahdollistaisi myös lämpimän ruuan turvallisen jakelun. Tämän vuoksi myös ruokapalvelut ovat kiinnostuneet tulemaan mukaan, Rehn sanoo.
Yli jääneen, valmiin lämpimän ruuan edelleenjakelu on ollut ruokaturvallisuuden näkökulmasta pulmallista. Siksi se päätyy yhä pääsääntöisesti biojäteastiaan.
Digitaalisella alustalla voidaan kuitenkin seurata entistä tarkemmin tilannetta esimerkiksi kuntien ruokapalveluissa, kouluissa, ravintoloissa, vanhainkodeissa.
– Järjestelmään voidaan esimerkiksi syöttää tieto, että yli on jäämässä 15 ruoka-annosta. Kun tieto on järjestelmässä, niin halukkaat voivat ilmoittautua ja ruoka saadaan saman tien ohjattua uuteen ruokailupaikkaan, Rehn sanoo.
Alustaa päästään kokeilemaan ehkä jo keväällä 2019.
Otsikkoa muokattu klo 11.39: Muutettu vähikki-sana hävikki-sanaksi.
Hienoa, että ymmärretään ruoka-avun tarve ja siihen satsataan. Siitä on kiittäminen Vantaan kaupunkia ja seurakuntaa. On oikein, ettei ketään ruoan vuoksi seisoteta jonossa, vaan köyhätkin saavat syödä muiden tavoin pöydässä. Sosiaaliset vaikutukset ovat merkittävät: näin torjutaan yksinäisyyttä, luodaan yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Tämä kaikki tiedetään Jämsässäkin.
Jämsässä Rauhan Majakka -yhdistys on jo parinkymmenen vuoden ajan tarjonnut pienituloisille lämpimiä aterioita viihtyisissä tiloissa. Avun tarve on yhä kasvava. Tällä erää lämmin, täydellinen ateria tarjotaan parille sadalle ruokailijalle kahdesti viikossa, tiistaisin ja lauantaisin, lauantaina mukaan saa vielä täyden ruokakassin. Ruoka on maksutonta.
Kaikki perustuu siihen, että kaupunki on antanut vuokratilan, mutta muu hoituu yli 10 pitkäaikaisen vapaaehtoistyöntekijän varassa. Ruoka-aineet saadaan kauppojen lahjoituksena ja ruoka valmistetaan itse paikan päällä. Kauppojen antamien ruoka-aineiden keruu lähitienoon kaupoista vaatii auton ja on iso ajoruljanssi. Miten kiittää ja palkita tällaista ”sosiaalityötä”?
Meillä Ikaalisten kaupungilla ratkaistiin asia niin, että viemme ruokaa kunnan yhteiseen jääkaappiin. Yhteinen jääkaappi otettiin käyttöön 3.12. ja kunta ylläpitää sitä. Kunnan keittiöt, seurakunta ja yksityiset henkilöt tuovat kaappiin ruokaa ja elintarvikkeita ja toiminta on lähtenyt erittäin hyviin käyntiin. Nyt selvitämme josko saisimme pakkaustarvikkeita sponsorointina, kun pakkausmateriaali eli ”margariinirasiat” ym. alkavat loppumaan. Jääkaapin saimme myös sponsorointina.
Suosittelen tätä myös kaikkien kuntien ja kuntalaisten yhteiskäyttöön. Toiminnan käynnistämiseen tarvitaan siis ennen kaikkea halua ja joku taho, joka vastaa käytöstä. Toimintaan on hyvä laatia yksinkertaiset pelisäännöt ja omavalvontasuunnitelma (kevyt versio).