Väitös: Suoran kansalaisosallistumisen muodot lisääntyneet kunnissa

Suoran kansalaisosallistumisen muodot kuten kansalaisaloitteet, kansanäänestykset ja keskustelevat kansalaisfoorumit ovat yleistyneet Suomen kunnissa viime vuosikymmeninä. Maija Jäsken väitöstutkimuksen tällaisten demokraattisten innovaatioiden esiintymiseen vaikuttavat erilaiset kuntatason tekijät, kuten äänestysaktiivisuus, kuntakoko ja osallistumisen kulttuuri.

Tutkimuksen mukaan Suomessa järjestettiin vuosina 1991–2012 runsas 60 kunnallista kansanäänestystä ja saman verran tehtiin kunnallisia kansanäänestysaloitteita, joilla neljä prosenttia kunnan asukkaista voi pyytää valtuustoa järjestämään kansanäänestyksen jostakin kunnan päätöksentekoon kuuluvasta asiasta. Kuntalaisten aloitteista 14 prosenttia johti kansanäänestykseen.

– Kansanäänestyksistä suurin osa on koskenut kuntaliitoksia, mutta kansanäänestysaloitteissa aiheiden kirjo on laajempi, kattaen esimerkiksi liikenteeseen, ympäristöön ja kunnan identiteettiin liittyviä kysymyksiä. Viime vuosikymmeninä kunnat ovat ottaneet lisäksi käyttöön monia erilaisia suoran osallistumisen keinoja, Jäske kertoo.

Tarkastelujakson jälkeen kuntalaisten tekemien kansanäänestysaloitteiden määrä on noussut Kuntalaisaloite.fi-palvelun myötä.

Jäsken mukaan suurimmassa osassa kuntia kuntalaisten mielipiteitä kartoitetaan kyselyillä ja palautelomakkeilla ja järjestämällä keskustelutilaisuuksia. Harvinaisempia osallistumiskeinoja ovat osallistuva budjetointi ja deliberatiiviset kuntalaisraadit sekä erilaiset sähköiset osallistumissovellukset, jotka ovat kuitenkin nopeasti yleistymässä.

Osallistumisen uudet muodot voivat vahvistaa kokemusta päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta

Jäsken tutkimuksen mukaan kaikkein kielteisimmin päätöksentekoon suhtautuvat kansalaiset eivät välttämättä innostu osallistumaan demokraattisten innovaatioiden kautta, riippumatta osallistumismuodosta.

– Sähköiset osallistumismuodot kuten kunnan kotisivuilla olevat kyselyt ja palautelomakkeet voivat kuitenkin aktivoida erityisesti nuoria, kun taas vähemmän koulutettuja näyttävät kiinnostavan erityisesti kasvokkaiset osallistumismuodot, kuten kuntalaisaloitteet ja keskustelutilaisuudet, Jäske toteaa.

Kuntalaisten arviot päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta ovat korkeampia niissä kunnissa, jotka tarjoavat kuntalaisille keskusteluun pohjautuvia osallistumismahdollisuuksia.

– Erilaiset keskusteluun pohjautuvat osallistumismuodot, kuten kuntalaisraadit, keskustelutilaisuudet ja yhteissuunnittelutyöpajat, voivat vaikuttaa myönteisesti myös laajemman yleisön demokratia-asenteisiin, Jäske toteaa.

Jäske väittelee perjantaina Turun yliopistossa. Hän työskentelee projektitutkijana Åbo Akademissa, Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -konsortiossa.

Maija Jäsken väitöskirja: ”Democratic Innovations in Finnish Local Politics: Essays on the Varieties, Causes and Consequences of Mechanisms for Direct Citizen Participation”