Vantaa ottaa vaikuttavuusinvestoinnin avuksi perhepalveluiden vahvistamiseen

Vantaan kaupunki käynnistää ohjelman, jossa sijoittajien rahalla yritetään tehostaa ehkäisevien perhepalvelujen vaikutusta. Lapset SIB Vantaa -ohjelmassa ovat muun muassa Vantaan kaupunki, Lastensuojelun Keskusliitto, FIM, Epiqus, Sitra sekä SOS-Lapsikylä

Vaikuttavuussijoittaminen on maailmalla noin 200 miljardin euron suuruiseksi voimistunut uusi sijoitustyyli, joka on rantautumassa vauhdilla myös Suomeen. SIB-rahastot (Social Impact Bond), kuten Lapset SIB -hankkeeseen liittyvä pääomasijoitusrahasto, ovat yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto.

– Lapset SIB -ohjelma on uudenlainen keino tukea lapsia ja perheitä vaikuttavasti ja oikea-aikaisesti. Siinä institutionaalisilta ja yksityisiltä sijoittajilta kerätään varoja SIB-rahastoon, josta rahoitetaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät hankkeet, hankepäällikkö Ulla Lindqvist Lastensuojelun Keskusliitosta kertoo Vantaan tiedotteessa.

SIBin etuna kunnalle pidetään riskittömyyttä. Hyvinvointia edistävää työtä ja syrjäytymisen ehkäisemistä edistetään ilman, että kunnan tarvitsee tehdä suuria taloudellisia satsauksia etukäteen.

Jos SIB-sopimuksessa määritetyt, mitattavat hyvinvointitavoitteet saavutetaan, kunta tai kaupunki yleensä säästää kustannuksia lähtötilanteeseen verrattuna. Tästä säästöstä se palauttaa osan SIB-rahastoon. Julkinen sektori maksaa näin ollen vain saavutetuista tuloksista.

FIM hallinnoi hanketta yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton, mukana olevien kuntien ja Sitran kanssa. Hankkeeseen liittyvä toiminta on jo alkanut Hämeenlinnassa ja Vantaalla Iceheartsin ja SOS-Lapsikylän avulla.

Vantaalla perhepalveluiden asiakkaille näkyvin Lapset SIB Vantaan toimintamuoto on uuden Perhekumppani-toiminnan aloittaminen. Perhekumppanit tukevat kohderyhmään kuuluvia perheitä ja työskentelevät tiiviissä yhteistyössä Vantaan sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaisten kanssa. Perhekumppanitoiminta toteutetaan yhdessä SOS-Lapsikylän kanssa.

– Oikein kohdennetulla varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vakavimpia lasten ja perheiden ongelmia sekä samalla säästää kunnan kustannuksissa. Lastensuojelun menojen kasvaessa kunnilla ei kuitenkaan ole ollut tarpeeksi resursseja järjestää kustannusvaikuttavaa ja riittävää ehkäisevää lastensuojelua.  Tarvitsemme systeemistä muutosta ja uusia tapoja mahdollistaa ehkäisevien palvelujen järjestäminen, sanoo Vantaan perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom.

Vantaan hankkeen kohderyhmä on valittu data-analyysin pohjalta. Lapset SIB Vantaa -ohjelma perustuu Sitran tekemään tilastolliseen analyysiin, jonka aineistona oli 167 asiakkuuden satunnaisotanta Vantaan kaupungin lastensuojelun asiakkuuksista. Tiedonkeruu tehtiin kesäkuussa 2018.

– Aineistosta nousi esiin ryhmä, joka edustaa merkittävää osaa lastensuojelun kokonaiskustannuksista. Tähän ryhmään kuuluvilla lapsilla oli keskimääräistä enemmän neuropsykiatrisia oireita. Lisäksi vanhemmilla oli omia haasteita, kuten pitkäaikainen sairaus tai toimeentuloon tai vanhemmuuteen liittyviä ongelmia, Cantell-Forsbom kertoo.

Aineistosta kävi ilmi, että neuropsykiatriset oireet myös ennustavat muita laajempaa palvelujen käyttöä. Varhaisen tunnistamisen kannalta noin 3–4-vuotiaat ovat keskeisessä asemassa. Jo yhden vuoden viivästyminen oireiden tunnistamisesta asiakkuuden alkuun nostaa keskimääräistä palvelujen tarvetta.

– Arvion mukaan 10 prosenttia alkavista lastensuojelun asiakkuuksista voitaisiin ehkäistä riittävän varhaisen tunnistamisen ja tuen avulla.  Hyvinvointivaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta seurataan koko ohjelman ajan.

Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ja neuvoloiden terveydenhoitajat saavat koulutusta tunnistaa juuri tilastoissa esille nousseet kohderyhmät, ja pystyvät näin ohjaamaan heidät Perhekumppani-toimintaan.

Vantaan Lapset SIB -ohjelmassa autetaan viiden vuoden aikana vähintään 50:tä kohderyhmään kuuluvaa uutta perhettä vuosittain.

Lue myös:

Perhepalveluita sijoittajien rahalla – ensimmäinen lapsi-SIB liikkeelle Hämeenlinnassa