STM esittää välittömiä lisäresursseja hoivan valvontaan – 25 toimenpiteen toteutumisessa julkisuuden toivotaan toimivan vahtina
Kuva: Ville Miettinen
STM haluaa välittömästi lisää resursseja hoivapalvelujen valvontaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) aikoo esittää hallituksen lisätalousarviossa välittömiä lisäresursseja vanhuspalvelujen valvontaviranomaisille.
STM julkaisi tänään muistion perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon, kesk., koolle kutsumassa pyöreän pöydän keskustelussa sovituista toimenpiteistä vanhusten palvelujen laadun parantamiseksi sovituista toimenpiteistä.
Mukana keskustelussa oli niin yksityisen kuin julkisen sektorin edustajia. Osallistujat tekivät ”moraalisen sitoumuksen” 25 toimenpiteeseen, joilla palvelun laatua voidaan parantaa.
Toimenpiteinä on mm. laatusuositusten päivittäminen konkreettisemmiksi, hoiva-alan vetovoiman kasvattaminen ja hoivan parempi seuranta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Toimenpidelistalle ei ole laadittu hintalappua, kertoo Saarikon avustaja Satu Mäki-Lassila, joka vastasi Kuntalehden kysymyksiin sähköpostilla.
– Moni toimenpiteistä ei vaadi lisäresursseja tai aiheuta kustannuksia lainkaan. Välittömiä lisäresursseja tarvitaan valvontaviranomaiselle – tällainen esitys tulee sisältymään STM:ltä esitykseen hallituksen lisätalousarvioesitykseen, Mäki-Lassila kertoo.
Hoivan laatukriteerejä on vaadittu tiukennettavaksi ja täsmennettäväksi, jotta palveluja tilattaessa voidaan tarkemmin määrittä, mitä tilaamalla saa. Laatukriteereiden valmistelu tulee olemaan ministeriövetoinen prosessi yhteistyössä sidosryhmien kanssa, kuten koko vanhuspalvelulain päivitys, Mäki-Lassila kertoo.
Hoiva-alan houkuttelevuus ja raskaus on tullut selväksi mm. hoitajien puheenvuoroista hoivatyön käytännöstä. 25 kohdan listassa halutaan alasta houkuttelevampi niin opiskelijoille kuin työntekijöille.
– Tämä on koko Suomen yhteinen asia, mitään yhtä yksittäistä poppaskonstia asiaan ei ole. Tarvitsemme motivoitunutta ja alalle sopivaa henkilökuntaa niin kotihoitoon kuin ympärivuorokautisen hoivan palveluihin – myös muille aloille kuin vanhustenhoitoon. Hoiva-alan työolosuhteista huolehtiminen on yksi keino, Mäki-Lassila sanoo.
Hän uskoo, että keskustelu ja moraaliset sitoumukset ovat on yksi etappi prosessissa, jossa tarvitaan monentasoista toimintaa monelta eri toimijalta.
– Saman pöydän ääreen kokoontuminen on aina hyödyllistä.
– Moraalisen sitoutumisen vahvistamiselle on aina tilaa – sitä osoittaa käyty julkinen keskustelukin vanhustenhoidossa havaituista epäkohdista. Mikä muu on tärkeämpi kuin vahva eettinen pohja toiminnalle.
Listassa ei ole suoranaista sosiaalihuollon tehtäviin ja laatuun liittyvää parannusehdotusta tilaajan eli kunnan puolelle. Mäki-Lassila muistuttaa, että toimenpiteissä on myös monia vetoomuksia myös palveluiden järjestäjiä kohtaan.
– Kunnilla on vastuu palveluidensa laadusta myös silloin, kun se hankkii palvelun yksityiseltä. Uskon että viimeaikainen julkinen keskustelu on toiminut hyvänä muistuttajana tästä kuntien suuntaan.
Toimenpiteiden, moraalisten sitoumusten, toteutumisen seurantaan ei ole erikseen nimettyä tahoa.
– Julkisuus toimii tässä hyvänä vartijana. Luotamme ensisijaisesti mukana olleiden toimijoiden haluun ja sitoumukseen, Mäki-Lassila sanoo.
