Karut talousnäkymät pakottavat Etelä-Karjalan kunnat ikäviin päätöksiin

Etelä-Karjalan kunnat yrittävät lähikuukausina päästä yhteisymmärrykseen toistensa ja sote-kuntayhtymä Eksoten kanssa siitä, millä peliliikkeillä maakunnan palveluverkkoa aletaan tarkastella.

Jotain on nimittäin tehtävä ja toimeen on ryhdyttävä heti. Sen viimeistään paljasti vuoden 2018 lopulla julkaistu kantokykyselvitys Etelä-Karjalan kuntien talouden näkymistä.

Kyseessä ei ole ennuste, vaan painelaskelma siitä, mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä ja kehitys jatkuu tähänastisen kaltaisena.

Taustalla on kuntien tyytymättömyys siihen, että ne saivat Eksotelta jopa miljoonien lisälaskuja palveluista. Konsulttiyritys Perlacon Oy:n tekemän kuntakohtaisen painelaskelman kanssa samaan aikaan valmistui toisen konsulttiyrityksen, NHG:n, selvitys Eksoten strategiakaudesta 2014–2018.

– Kun perinteisesti on tarkasteltu kunnan omia lukuja ja sote-lukuja erikseen, nyt haluttiin tarkastella kokonaisuutta. Syksyn keskustelu kuntien ja Eksoten välillä oli avannut rahoitusraamin riittämättömyyden, sanoo Etelä-Karjalan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Aija Tuimala.

Ei mahdoton haaste

NHG:n sote-selvityksen mukaan Eksote on vuosina 2014–2018 onnistunut tuottamaan palvelut tehokkaasti ja pärjännyt sairaanhoitopiirien välisissä vertailuissa erittäin hyvin.

Säästöä on syntynyt, mutta tulevaisuudessa tämäkään ei riitä. Kirittävää riittää, ja sitä varten tarvitaan toimia.

– Eksote ei ole jäänyt paikoilleen ennen eikä jää nytkään. Toimenpiteitä tehdään jo tänä vuonna, Aija Tuimala sanoo.

Rivakkaa toimeen tarttumista odotetaan myös kunnilta, joille paineselvityksen lukemat olivat karua luettavaa. Nykymenolla punaväri alkaa vilkkua kriisikuntakriteerien sarakkeissa melkein koko maakunnassa muutamassa vuodessa.

– Tarvitaan pelastussuunnitelma. Kuntien on herättävä todellisuuteen, arvioi Imatran kaupunginjohtaja Kai Roslakka selvityksen lukuja tuoreeltaan Etelä-Saimaa-lehdessä joulukuussa.

Kaikkien kuntien tilanne ei ole aivan kriittinen. Esimerkiksi Ruokolahdella suuret investoinnit – koulu ja päiväkoti – on tehty, eikä talouden kriisiytyminen näytä olevan ainakaan pian näköpiirissä. Toimia vaaditaan silti Ruokolahdellakin, sanoo kunnanjohtaja Tuomo Sallinen.

– Selvityksen tulokset eivät oikeastaan yllättäneet. Ennemmin tuli vahvistus sille tilannekuvalle, joka itselleni oli ehtinyt muodostua, viime elokuussa kunnanjohtajana aloittanut Sallinen sanoo.

Sen sijaan esimerkiksi Taipalsaaren osalta painelaskelman tulokset ovat synkät. Näkymät tosin tiedettiin synkiksi jo viime kesänä julkaistun tarkastuskertomuksen perusteella. Viime vuonna Taipalsaarelle tuli yllättävä miljoonien lisälasku Eksotelta.

Edessä on sopeuttamista 2,5 miljoonan euron edestä tulevina kolmena vuonna. Jos kunta onnistuu siinä, se voi välttää kriisikuntamenettelyn.

– Jos joudutaan kajoamaan kuntalaisten palveluihin, se on myös tunnepitoinen asia. Siinä mielessä se on suuri haaste, mutta toteuttamisen kannalta se ei ole mahdoton, vakuuttaa Taipalsaaren kunnanjohtajana tammikuussa aloittanut Kari Kuuramaa.

Palvelut ovat tunneasia

Kuuramaan mainitsemaa haastetta Etelä-Karjalassa on kyettävä ratkaisemaan yhteistoimin.

Käytännössä edessä on palvelupisteistä luopumisia kunnissa.

– Kun Eksote tekee palvelut kaik-kien kuntien asukkaille, se tarkoittaa, että jatkossa kaikissa kunnissa ei välttämättä ole samalla tavalla palvelupisteitä kuin tällä hetkellä. Väki muuttaa keskustoihin ja vähenee. Sen on pakko ruveta näkymään jossakin, Aija Tuimala sanoo.

Tässä tullaan tunnepitoisuuteen. Kukaan ei ennakoi helppoja neuvotteluista, joissa pitää päättää palveluverkosta.

Silti kuntakohtaiset rajat tulisi unohtaa ja keskittyä siihen, että palveluverkko on kohdillaan maakunnallisesti, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva muistuttaa.

– Kuntien rajojen unohtaminen on varmasti haaste, Jarva ennakoi päätöksentekoa.

– Mutta meillä on jo kaupunginhallitus keskustellut paljonkin tästä. Poliittinen tahto on, että palveluverkkoa pitää pystyä tarkastelemaan yli kuntarajojen.

Lappeenrannan kuntaosuus (53,6 prosenttia) Eksotesta on ylivoimaisesti suurin. Myös sen alijäämä, 8,3 miljoonaa euroa, on runsaat puolet Eksoten vuoden 2018 talousarvioennusteen alijäämästä (15,7 miljoonaa euroa). Painelaskelman mukaan Lappeenrannan sopeutustarve tulevina vuosina on 15–20 miljoonaa euroa.

– Meillä on verot ja maksut pistetty niin tappiin – tuloveroprosentti on 21 – että näkemykseni mukaan niitä ei ole mahdollista nostaa. Joka tapauksessa pohditaan vaikeita ratkaisuja, Jarva sanoo.

Hän muistuttaa, että kun Lappeenrannalla on noin puolen miljardin euron budjetti ja Eksotella saman verran, summassa on myös mahdollisuuksia sopeuttamiseen.

Ruokolahden Tuomo Sallinen keskittäisi palveluja maltilla. Myös palveluihin hakeutuminen pitkän matkan päähän aiheuttaa kustannuksia, hän muistuttaa.

– Tietyt kriittiset palvelut on turvattava lähikunnassa. Ne, mitkä eivät ole niin kriittisiä, on keskitettävä tarkoituksenmukaisesti.

Ikärakenne haastaa

Vaikka maakunnallisesti vertaillen Etelä-Karjalan sopeutustarve nyky-trendeillä on lähivuosina valtakunnallista keskitasoa, se on haastavassa tilanteessa juuri Eksoten vuoksi.

Palvelut ovat jo yhteisillä hartioilla, eikä sote-uudistus vaikuta menoihin kuten jossain muualla.

Merkittävä haaste on väestörakenne. Kuten koko maassa, väestö vanhenee ja lapsia syntyy liian vähän. Painelaskelman mukaan vuosina 2017–2025 alakouluikäisten määrä alenee Etelä-Karjalan kunnissa
1 100:lla olettaen että ala- ja yläkouluikäisiin kohdistuva muuttoliike jatkuu toteutuneen kaltaisena.

– Arvioitu muutos ei todennäköisesti edes riitä. Muuttoliike todennäköisesti kiihdyttää kehitystä, arvioivat painelaskelmaa tehneet Perlaconin Eero Laesterä ja Tuomas Hanhela.

– Etelä-Karjalasta on vaikea löytää elinvoimaista, muuttovoittoista kuntaa.

Uudistus auttaisi

Sopeuttamisen tarve Etelä-Karjalassa on painelaskelman osoittamaa jyrkempi ja nopeampi, jos sote- ja maakuntauudistus ei toteudu.

Koska sote on Etelä-Karjalassa jo pitkälti ”paketissa”, hyötyjä pitää hakea muualta. Ja siksi maakuntauudistus otettaisiin ilolla vastaan, Aija Tuimala sanoo.

– Näemme, että uudistuksen lisäarvo tulee muiden palveluiden integroinnista: työllisyyden ja soten yhteistyöstä, pelastustoimen ja soten yhteistyöstä, maaseudun tuomisesta yrityskokonaisuuden lähelle.

Tuimala muistuttaa, että rahaa on kyettävä käyttämään myös investointeihin.

Myös Kimmo Jarva sanoo, että pelkät leikkauslistat eivät ole ratkaisu.

– Tuloja on saatava.

Jarva muistuttaa myös, että
Eksoten edelläkävijyys herättää myös kysymyksiä.

– Sote-uudistuksen kannalta vaikea asia kunnille on, kuinka pitkän tähtäimen hankkeita halutaan rahoittaa. Siirtymävaiheessa pistetään rahoja kehittämistyöhön, esimerkiksi ict-kulut menivät miljoonan ”pitkäksi” viime vuonna.

Kunta voi vaikuttaa

Vastaavia paineselvityksiä ei juuri muualla ole tehty. Tuomo Sallinen uskoo, että tarvetta lukujen perusteelliseen läpikäymiseen olisi muissakin maakunnissa, ”melkein missä päin tahansa Suomea”.

– Mutta moni voi odottaa, miten käy isojen uudistusten kanssa ja mikä on mahdollinen tilanne sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen.

Sallisen mielestä on hyödyllistä selvittää luvut erityisesti toiminnoista, jotka ovat pääosin kuntien omassa päätösvallassa.

– Meilläkin toimenpiteitä ja toimintatapoja on mietittävä huolellisesti, mutta tilanne on kohtalaisen hyvä, koska voimme omilla toimenpiteillä vaikuttaa kunnan kokonaiskehitykseen.

Kuntien kokoontuminen yhteisen pöydän ääreen on Sallisen mielestä oikea peliliike.

– On saatava kaikille tyydyttävä, jos ei hyvä, ratkaisu.

Sallisen mukaan on jo ”kohtalaisen kiire”.

– Kuntapuolella asiat tapahtuvat usein aika hitaasti. Jos meinataan tehdä vaikuttavia toimenpiteitä kevään aikana, olisi ratkaisuja saatava.

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 2/2019.