Varoitus kaulassa löysään hirteen - kunnan viranhaltija ei voi varoituksesta valittaa
Korkeimman oikeuden ennakkopäätös vuodelta 2005 linjaa sen, ettei kunnallisen viranhaltijan saamasta valituksesta voi valittaa. (Kuva: Korkein oikeus)
Lapualainen Martti Kaunismäki sen tietää, miltä tuntuu paiskia töitä esimiehen antama kirjallinen varoitus niskassaan. Viime marraskuussa Lapuan kaupungin kunnallistekniikan päällikkö kutsuttiin uuden esimiehensä luokse, joka antoi Kaunismäelle kirjallisen varoituksen virkavelvollisuuden ja esimiehen antamien määräysten laiminlyönnistä.
Kirjallisen varoituksen antamiseen esimiehellä on kiistatta oikeus niin kunnallislain, kuin kaupungin hallintosäännön mukaan, mutta Kaunismäki kokee epäreiluksi sen, ettei kunnan töissä oleva viranhaltija voi saamastaan varoituksesta minnekään valittaa.
-Kunnallisella virkamiehellä ei ole oikeutta valittaa varoituksesta, kuten esimerkiksi valtiolla ja seurakunnissa on. En voi saada mistään oikeutta asian suhteen. En kyllä ymmärrä, miksi varoituksen sain, Kaunismäki pohtii.
-Sain varoituksen marraskuussa ja tässä sitä vain roikutaan löyhässä hirressä. Jos varoitukseen kirjatut asiat ovat kerran jo sinällään irtisanomisperuste, niin miksei minulle annettu saman tien potkuja? Silloin voisin viedä laittoman irtisanomisen käräjille, nyt pitää vain kiltisti odottaa, mitä tapahtuu, harmittelee Lapuan mies.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lapualla mennään ohjeiden mukaan
Lapuan kaupungin hallintojohtaja-kaupunkilakimies Juha Post ei lähde yksittäisen viranhaltijan saamaan varoitukseen kantaa ottamaan.
-Meillä on kaupungin sisäiset ohjeet työntekijän moitittavan menettelyn varalle. Tämä prosessi on koulutettu kaikille esimiehille. Siellä on ohjeistettu omat menettelytavat vähäisen, olennaisen ja erittäin vakavan menettelyn osalta, Post kertoo yleisellä tasolla asiasta.
Lapuan kaupungilla on työntekijöitä noin 950. Mitään jokapäiväisiä tilanteita eivät varoitusten antamiset ole.
– Tarkkaa tietoa huomautusten ja varoitusten määrästä minulla ei ole, koska nämä ovat lähtökohtaisesti alaisen ja esimiehen välisiä asioita. Kirjallisen varoituksen antaminen on kuitenkin poikkeuksellista, Juha Post toteaa.
Asiantuntija pitää nykyjärjestelmää toimivana
Kunnallisoikeuden asiantuntija Asko Uoti pitää nykyistä järjestelmää melko toimivana. Valtion ja kunnan henkilöstön saamissa varoituksissa on eroja, vaikka itse sana samalla tavalla kirjoitetaan.
-Voi olla, että joissain yksittäistapauksissa ongelmia on, mutta minun mielestäni tämä nykyjärjestelmä on ainakin pääosin toimiva ja joustava. Valtion virkamiesoikeuden puolella valitusmahdollisuus varoituksesta on olemassa, mutta siellä varoitus edeltää monilla hallinnonaloilla mahdollista kurinpitorangaistusta. Kunnallisella viranhaltijapuolella on luovuttu hallinnollisesta kurinpitojärjestelmästä, joten varoitus valtiolla on tässä mielessä kovempi toimi kuin kuntapuolella, Tampereen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori Uoti huomauttaa.
Uoti muistuttaa, että kuntasektorilla työskentelevän henkilön saamalla varoituksella ei ole varsinaisia oikeusvaikutuksia.
-Varoitus on kuntapuolella paljolti työnjohdollinen toimenpide. Siitä ei esimerkiksi tule merkintää nimikirjaan. Nämä seikat vähentävät varoituksesta yksityiselle henkilölle koituvaa haittaa.
-Pientä viilausta nykyjärjestelmään voitaisiin ehkä tehdä, mutta isolle uudistukselle ei minun mielestäni ole tarvetta. Vähäisten rikkomusten tapauksissa tulee käyttää kirjallista tai suullista huomautusta, kunnallisoikeuden asiantuntija Asko Uoti arvioi.
Varoituskin vanhenee – mutta milloin?
Työnantajan antamiin varoituksiin ei ole parasta ennen-päiväystä merkitty.
-Varoitus vanhenee, mutta vanhenemista on arvioitava kokonaisharkinnalla. Yksiselitteisiä aikamääriä ei ole asetettavissa. Työoikeudessa on katsottu, että vuoden vanhoihin ja sitä vanhempiinkin varoituksiin on voitu vedota irtisanomisperusteen täyttymistä arvioitaessa, palvelusuhdeoikeuden emeritus professori Tarmo Miettinen Itä-Suomen yliopistosta opastaa.
Asko Uotin tavoin Miettinen korostaa, ettei kunnan viranhaltijan saama kirjallinen varoitus ole mikään kurinpitorangaistus, vaikka se saajasta voi sellaiselta tuntuakin.
-Viranhaltijalain tarkoittama varoitus ei ole hallintopäätös, viranhaltijan virkasuhdetta koskeva lopullinen asiaratkaisu, vaan ”työnjohdollinen ohjaus viranhaltijalle vastaisen varalle”. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 2005:30 otettiin se kanta, ettei varoitus ole muutoksenhakukelpoinen ratkaisu. Hallintokantelun siitä voi toki aina tehdä, Tarmo Miettinen vastaa.
Korkeimman hallinto-oikeuden asiaa koskeva ennakkopäätös on vuodelta 2005. 14 vuotta ennakkopäätös linjaa sen, miten tänä päivänä kunnallisten viranhaltijoiden varoitusten kanssa toimitaan.
-Muutos viranhaltijalle annetun varoituksen muutoksenhakukelpoisuuteen voitaisiin toteuttaa lainsäätäjän toimin esimerkiksi rinnastamalla varoitus kirjallisiin hallintopäätöksiin tai KHO:n uudella ennakkopäätöksellä. Huomattakoon, että varoituksen antamista koskeviin kysymyksiin voidaan vedota haettaessa muutosta irtisanomispäätöksiin, emeritius professori Tarmo Miettinen toteaa.
Onko tarvetta oikeussuojalle?
Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen pyörittelee ajatusta siitä, että varoituksen saanut viranhaltija lähtisi kiistämään saamansa varoituksen perusteet jo ennen potkuja.
-Olisi mielenkiintoista, jos joku veisi saamansa varoituksen oikeuteen. Yleisesti ottaen virkamiesoikeudessa on laajentunut käsitys oikeudesta muutoksenhakuun ja oikeussuojan tarpeesta. Olisi mielenkiintoista testata oikeudessa korkeimman oikeuden vuodelta 2005 olevaa ratkaisua tapahtunutta kehitystä vasten. Voi olla, että joissakin tapauksissa tuomioistuin voisi katsoa, että varoitukseen liittyy oikeussuojan tarve, Salminen pohtii.
Viime aikoina on julkisuudessa ollut vahvasti esillä ongelmat vanhustenhoidossa, päiväkodeissa ja koulumaailmassa sekä lastenhuollossa.
-Julkisessa keskustelussa on voinut havaita viitteitä siitä, että joissain laitoksissa havaituista epäkohdista kertominen saattaa aiheuttaa viranhaltijalle ongelmia. Jos vaarana on saada varoitus, niin miten työntekijä uskaltaa tuoda epäkohtia esille? Ehkä näitä tapauksia ajatellen olisi tarpeen parantaa viranhaltijan oikeussuojaa ja mahdollistaa irtisanomisesta riippumaton varoituksesta valittaminen, julkisoikeuden professori Janne Salminen arvioi.
KT ei kaipaa muutosta
Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Sari Ojanen ei lämpene ajatukselle, että kunnallisille viranhaltijoille luotaisiin mahdollisuus valittaa saamastaan varoituksesta.
-En kannata ajatusta, että kunnallisen viranhaltijan saamasta varoituksesta voisi valittaa. Eihän varoitus sinällään välttämättä johda mihinkään. Se on työnantajan vahvaa viestintää, että jos jatkat työntekoa tai toimintaasi samaan malliin, niin voit saada potkut, Ojanen kiteyttää.
Ojasen mielestä saatu varoitus on jopa työntekijän etu.
-Jos asiat eivät ole työpaikalla sujuneet työnantajan haluamalla tavalla, niin se on jopa työntekijän etu, että tilanteeseen puututaan. Hän voi parantaa tapansa ja jatkaa työssään. En näe, että viranhaltijan oikeusturva vaarantuu, vaikka hän ei saamastaan varoituksesta pysty valittamaan. Jos hänet irtisanotaan, niin silloin päätöksen voi aina riitauttaa, Sari Ojanen muistuttaa.
Pahalta se tuntuu
Palataan vielä lopuksi Lapualle ja Martti Kaunismäen jutuille. Kuntalehden toimittajan näkemässä kirjallisessa varoituksessa on yksilöity kaikkiaan kahdeksan eri asiakohtaa, joiden johdosta varoitus annettiin.
-Varoitus oli täysi yllätys. Ei näistä asioista ole aikaisemmin esimiehen kanssa keskusteluja käyty. Varoitus monine kohtineen kertoo siitä, että on haluttu kerätä pitkä lista moitittavaa. Aiemmin Lapuallakin on ennen varoituksen antamista ollut kuulemistilaisuus, mutta enää ei sitäkään ole, Kaunismäki pohtii.
-Tosi pahalta tuntuu se, että näin hatarin perustein annetaan 8-kohtainen varoitus. Minusta se tuli kovin heppoosesti. Minä olen jo 61 vuotta vanha, joten minä tämän kyllä kestän, mutta varmasti monelle nuoremmalle virkamiehelle aiheeton varoitus on kova paikka, Lapuan kaupungin kunnallistekniikan päällikkö Martti Kaunismäki pohtii.
EDIT 28.2. klo 9.00. Tarkennettu Lapuan hallintojohtaja Juha Postin toista sitaattia kappaleeseen: Lapualla mennään ohjeiden mukaan.
Kirjallinen varoitus, kunnallishallinnos turvaako se yksilöitten yhdenvertaisuuden jos toisella on vain kirjalliseen arvosteluun, eli oikeus yksipuoliseen totuuteen.
Kunnallisoikeuden asiantuntija Asko Uoti. Toteaa että nykyjärjestelmä on ainakin pääosin toimiva ja joustava.
Kysynkin, miten taataan pääosin toimivalla ja joustavalla menettelyllä, yksilön oikeusturva siten kun se perustuslaissa määritellään. Ilman oikaisumahdollisuutta ei voi olla myöskään yhdenvertaisuutta.
Kirjallinen varoitus on kuitenkin asiakirja josta ilmenee varoituksen antaja, perusteet ja kenelle se annetaan. Allekirjoituksella vahvistettu ja saaja on sen vastaanottanut henkilökohtaisesti. Oman oikeustajuni mukaan kirjallien varoitus on dokumentti jolla tulee olla oikeudellin vaikutus.
Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen kysyy onko tarvetta oikeusuojalle ?
Salminen pyörittelee ajatusta siitä. että tulisiko varoituksen saaneen viranhaltijan riitautaa asia oikeudenkäsiteltäväksi. Mielestäni Salminen aivan oiketusti toteaa korkeimman oikeuden päätös joka on vuodelta 2005 jälkeen tapahtunutta kehitystä vasten. Ainakin oman näkemykseni mukaan, osittain vanhentuneeksi.
Lakien ja asetusten tulisi aina olla heityksen tukena ja vahvistamassa yksilön oikeuksia, myös yksilön yhteiskunnalliset velvoitteet tulee lain ilmaista jopa vielä yksiselitteisesti ei tulkinnalle varaa.
En lain asiantuntijan mutta tavallisen kuntalaisen näkökulmasta katsottuna näkisin lain kohdan päivitykselle tarpeen jopa kiireelisenä.
Tiistenjoella 28.02.2019
Esko Yli-Karhu
On helppo todeta, että ”varoitus voi olla jopa työntekijän etu”. Jos varoituksen sisältö on perätön, pitäisi työntekijällä olla mahdollisuus saada asiaan oikaisu. Tällaisessa tapauksessa varoitus ei todellakaan ole työntekijän etu vaan varoituksen antaminen on työpaikkakiusaamista.
On huonoa esimiestyötä, että esimies ottaa ongelmat esille ensimmäistä kertaa vasta antaessaan kirjallisen varoituksen.
Pienissä kunnissa, joissa päättäjistössä pyörii sama piiri valtuustokaudesta toiseen, varoitus voisi olla myös poliitikkoperäinen ja esimies vain välikappaleena. Ei suinkaan Kaunismäki ole suututtanut jota kuta päättäjää?
Kyllä vaan pitäisi kunnan työntekijällä olla mahdollisuus valittaa varoituksesta.