Sairaalat yrittävät suunnitella työvuoroja entistä paremmin, mutta alku takkuaa – "Ei voi sanoa, että olisi mennyt ihan putkeen"
Siun sote siirtyy keskitettyyn ja toimintalähtöiseen työvuorosuunnitteluun.
Alku on ollut kankea, kun sairaaloissa eri puolilla Suomea on siirrytty uudenlaiseen työvuorosuunnitteluun.
Keskitetyn työvuorosuunnittelun piti helpottaa henkilökunnan arkea, mutta Janakkalan sairaalan aamuvuoroon saapuu nyt entistä väsyneempiä hoitajia.
Sairaala ulkoisti työvuorojen suunnittelun vuoden 2019 alussa. Ensimmäinen toimintalähtöisesti suunniteltu vuorolista alkoi 18. helmikuuta.
Uudessa järjestelmässä on vielä opettelemista, sanoo Janakkalan sairaalan pääluottamusmies, sairaanhoitaja Riikka Sipilä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Ei voi sanoa, että se olisi heti mennyt ihan putkeen. Ihmisillä on paljon pitkiä työputkia, jopa 7 vuoroa peräkkäin, eivätkä vuorot muutenkaan jakautuneet ihan tasapuolisesti, Sipilä sanoo.
Yksittäiset vapaapäivät ovat lisääntyneet ja tuplavuoron jälkeen työntekijällä saattaa olla aamuvuoro. Työterveyslaitos suosittelee, että vuorotyötä tekevillä olisi mahdollisimman vähän lyhyitä vuorovälejä ja peräkkäisiä yövuoroja.
– On tullut palautetta, että on kuormittavaa, kun kolmen yövuoron jälkeen on yksi vapaa. Työpaikalla on näkynyt aika väsyneitä hoitajia.
Keskitetty suunnittelu tasaa kuormitusta
Janakkalan sairaalan työvuorosuunnittelu on ulkoistettu sote-alan sijaispalveluita tuottavalle Seuturekrylle.
Yritys vastaa vuorosuunnittelun teknisestä toteutuksesta sairaalan esimiesten ohjeiden mukaisesti. Ulkoistamisen tavoitteena on säästää sairaalan esimiesten työaikaa, josta vuorolistojen laatiminen on tähän mennessä haukannut suuren osan.
Uusi työvuorosuunnittelu perustuu sähköiseen sovellukseen, johon tallennetaan tiedot yksikön toiminnasta, miehityksestä, osaamistarpeista, pätevyyksistä ja työvuoroista.
Keskitetty toimintalähtöinen vuorosuunnittelu pyrkii tasaamaan työntekijöiden määrää eri yksiköissä niin, ettei missään olisi yli- tai alimiehitystä.
Järjestelmällä voidaan kohdentaa riittävästi henkilökuntaa ruuhkahuippuihin ja varmistaa, että oikeanlaista osaamista on tarpeeksi saatavilla oikeaan aikaan.
Kun hoitajia on oikea määrä, työn kuormittavuus vähenee.
Malli on käytössä HUSin ja Kainuun sairaanhoitopiireissä. Siihen on siirrytty myös esimerkiksi Porvoon sairaanhoitopiirissä ja Pohjois-Karjalan sote-palvelujen kuntayhtymä Siun sotessa.
”Keskeneräistä ei kannata ruveta arvostelemaan”
Järjestelmään siirtyminen on kuitenkin tuottanut hankaluuksia hoitohenkilöstölle, joka on tottunut suunnittelemaan vuoronsa yhteisöllisesti, yhdessä esimiesten kanssa.
Niin tehtiin viime syksyyn asti myös Janakkalan sairaalassa. Järjestelmä oli kuitenkin niin suuritöinen, että siitä luovuttiin. Sen jälkeen vuoroja ovat suunnitelleet esimiehet.
– Tietenkin esimiehet tuntevat omat työntekijänsä. Nyt kun suunnittelija on ulkopuolinen, niin eihän hän voi tietää ihmisten elämäntilanteita, Riikka Sipilä sanoo.
Seuturekryn tuoteasiantuntija Kirsi-Mari Salanto kuitenkin uskoo, että ulkopuolinen suunnittelu on myös henkilöstön etu.
– Kun ulkopuolinen tekee vuorot, se tuo kustannustehokkuuden lisäksi laatua ja tasapuolisuutta suunnitteluun. Myös joukon hiljaisimmat tulevat toiveineen huomioiduksi, Salanto sanoo.
Seuturekryllä on kuultu Janakkalan sairaalan henkilöstön huolista.
– Seuturekryn näkemys on, että mikään ei ole muuttunut. Henkilöstömitoitus, työvuorot tai itse työ eivät ole muuttuneet, Salanto sanoo.
Hänen mukaansa henkilöstöllä on yhtä paljon vaikutusvaltaa työvuoroihinsa kuin ennenkin. Janakkalan sairaalan työntekijät voivat esittää sähköisessä järjestelmässä vuorolistaan kolme toivomusta.
– Työntekijöiden työvuorotoiveet ja muut työvuoroihin liittyvät asiat huomioidaan yksikössä sovittujen pelisääntöjen mukaan, Salanto sanoo.
Työvuorosuunnittelun ulkoistaminen on Seuturekryn ja Janakkalan sairaalan pilotti, joka kestää vuoden 2019 loppuun.
Kokeilun alkuvaiheessa järjestelyn toimivuudesta ei kannata sanoa mitään lopullista, Salanto sanoo.
– Keskeneräistä asiaa ei kannata ruveta arvostelemaan pahimman muutoskuohunnan keskellä. Pilotointihan on oppimista ja kehittämistä varten.
– Tästä voidaan jonkinnäköistä arviota alkaa vetämään noin puolen vuoden päästä.
Muutos rasittaa
Pohjois-Karjalan Siun sote -kuntayhtymä alkoi kokeilla keskitettyä, toiminnallista työvuorosuunnittelua osassa yksiköitään syksyllä 2018. Käytäntö laajennetaan tänä vuonna koko yhtymään.
Uudistuksen tavoitteena on varmistaa kaikkiin yksiköihin riittävästi työntekijöitä ja osaamista ja toisaalta vähentää työntekijöiden kokemaa kuormitusta.
Tehyn Siun soten ammattiosaston puheenjohtaja Vilja Laurila-Rontti on kuitenkin saanut työntekijöiltä palautetta, jonka mukaan uudella tavalla suunnitellut työvuorot ovat aiheuttaneet lisää kuormitusta. Ongelmana on pitkien työputkien lisääntyminen.
– Viiden vuoron jälkeen saattaa olla yksi vapaa, sitten kolme yövuoroa ja taas yksi vapaa.
Työntekijöiden tyytymättömyyden taustalla on myös pitkään jatkunut muutos työpaikalla. Laurila-Rontin mukaan työntekijät kokevat etteivät pääse mukaan uudistusten suunnitteluun. Se heikentää heidän luottamustaan organisaation johtoon.
– Ylhäältä alaspäin tulee vähän käskytyksellä, että tätä viedään eteenpäin, Laurila Rontti-sanoo.
– Työntekijöille tulee sellainen tunne, että tietääkö organisaation johtokaan, miten muutos toteutetaan tai onko sille kunnon perusteita.
Henkilöstö haluaisi palata vanhaan, yhteisölliseen vuorosuunnitteluun. Laurila-Rontti uskoo, että se olisi mahdollista yhdistää toimintalähtöisen suunnittelun malliin. Kun työntekijät otettaisiin suunnitteluun mukaan, uudistus olisi helpompi hyväksyä.
Työvuorotoiveetkin kuormittavat
Mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihin lisää työssä koettua tyytyväisyyttä. Mutta aina työvuorotoiveet eivät tue työssä jaksamista, sanoo Siun soten henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.
Kymmenen prosenttia Siun soten henkilöstöstä on saanut suunnitella vuoronsa yhteisöllisesti. Tässä joukossa on ollut paljon pitkiä työputkia ja 12 tunnin työpäiviä. Hoitajat ottavat niitä mielellään, koska vastapainoksi saa useamman päivän vapaaputken.
– Vuosien saatossa pitkät putket ja pitkät työvuorot aiheuttavat paljon kuormitusta, Bjerregård Madsen sanoo.
Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun seurauksena Työterveyslaitoksen kuormittavuusmittari on ollut monen työntekijän kohdalla punaisella. Myös hyvinvointikyselyissä henkilökunta on raportoinut liian suuresta kuormituksesta.
Uuden keskitetyn työvuorosuunnittelun avulla Siun sote on saanut jaettua henkilöstöä aiempaa tasaisemmin eri osastoille. Työterveyslaitoksen kuormittavuusmittarin mukaan kuormittavuus on laskenut.
– On tullut paljon palautetta, että kun sitä on opittu käyttämään ja siihen on totuttu, niin ei se nyt niin kauheaa olekaan.
Kiitän käteistä, että pääsin pois ennen kuin tämäkin hulluus tuli työpaikoulle. Olen suunnitellut pitkään työvuoroja yhteisöllisesti henkilökunnan kanssa ja voin todistaa miten työssäviihtyvyys ja jaksaminen parani kun siirryttiin yhteisölliseen työvuorosuunnitteluun. Kyllä listansuunnittelijan tulee tuntea työntekijät ja jokaisen osaaminen. Näin voudaan taata parhaiten potilasturvallisuus. Jos tuo pitää paikkansa, että kolmen yön jälkeen on yksi vapaa, nii listansuunnittelija voisi kyllä mennä tekasemaan ne yöt ja tulla yhden vapaan jälkeen vaikka aamuun, niin saisi tuntumaa työelämästä. En ihmettele, että on väsyneitä hoitajia. Pitää muistaa, että hoitajakin on ihminen ha hänellä on myös usein pieniä lapsia ja perhe-elämääkin.
Eipä menny putkee ei! Kaiken kukkuraksi sairaalat kaunistelevat tämän vaikutuksia! Mikä on täysin valheellista ja moraalitonta! Sillä aikaa hoitajat väsyy kun tätä epäonnistunutta kokeilua koitetaan vetää hampaat irvessä läpi. Susi paskasta ei timanttia synny vaikka kuinka puristaisi!
Aina ylhäällä tiedetään paremmin, että tämä on tosi! En voi tuntea, kuten tunnen, koska henkilöstöpäällikkö sanoo, että tunnen väärin! Eli he tietävät meidän tunteemme paremmin, miettikää…
Kuinka kukaan voi esimerkiksi kolme viikkoa aiemmin tietää kuinka paljon syntyy synnytysosastolla, kuinka paljon ajetaan kolareita kolme viikkoa myöhemmin? Joka tapauksessa joka ikinen päivä henkilökuntamäärä on vakio 3/3/3! Eli turha uudistus! Uskokaa!
Mutta osaston vähiten omia etujaan ajavia ja mekastavia, ei-kieroilevia ja tunnollisia työntekijä, jotka tähän asti ovat monesti joutuneet tekemään ne vähemmän herkulliset työvuorot, tämä uudistus auttaa saamaan tasavertaisempaa kohtelua. Ei kaikilla riitä rohkeutta alkaa tappelemaan työvuoroista, kun lähiesimiehen/vuorosuunnittelijan kanssa parhaat kaverit saa valita parhaat palat päältä. Kun yhteen suuntaan kumartaa, toiseen pyllistää. Ihan tässä on oikea ajatus taustalla, kyllä se siitä löytyy oikea malli.