Kaatoivatko riitelevät asiantuntijat soten? – asiantuntijat ovat eri mieltä tästäkin kysymyksestä
Kuva: Ville Miettinen
THL:n ylijohtaja Marina Erhola olisi toivonut asiantuntijoilta enemmän kompromissihakuisuutta ja näkemysten yhteensovittamista sote-valmistelussa.
Sote-uudistuksen kaatumisen jälkipyykki on poikinut asiantuntijoilta erilaisia näkemyksiä kaatumisen syistä.
Selityksesi on tarjottu niin asiantuntijoiden ohittamista, liiallista kuuntelemista kuin keskinäistä riitelyäkin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Marina Erhola ja sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kirjoittivat keskiviikkona 13. maaliskuuta Helsingin Sanomissa, että uudistus kaatui siihen, etteivät valmistelijat saaneet riittävän selkeää tietoa lakiesitysten perustuslainmukaisuudesta tarpeeksi varhain.
– Julkisuudessa on esitetty, että sote-uudistus epäonnistui, koska valmistelijat eivät kuunnelleet asiantuntijoita. Tämä ei ole totta, he kirjoittavat.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Julkisuutta hallitsivat uudistusta periaatteellisista tai intressisyistä vastustaneet asiantuntijat. Heitä valiokunnat kuulivat asiantuntijoina lakiesityksen yksityiskohtien korjaamisessa.
– Heille olisi kelvannut vain valmistellun mallin hylkääminen.
Erhola ei nimeä Kuntalehdelle yksittäisiä henkilöitä, mutta hänen mukaansa eräät asiantuntijat ilmoittivat toistuvasti julkisuudessa tekevänsä kaikkensa, jotta esitys kaatuisi.
– Paikoin keskustelu kävi hyvin värikkääksi ja provosoivaksi, media tarttui hanakasti juuri näihin uudistusta vastustaviin puheenvuoroihin, Erhola kertoo.
– Kyseessä oli valtava kokonaisuus, jossa kompromissihakuisuutta ja näkemysten yhteensovittamista olisi toivonut enemmän myös meiltä asiantuntijoilta.
Erityisen vaikeana Erhola pitää sote-asiantuntijoiden ja perustuslakiasiantuntijoiden työn yhteensovittamista.
– Kokonaisuuden kannalta tämä olisi ollut ehdottoman välttämätöntä, hän sanoo.
THL:n ylijohtajan mukaan valmistelussa oli epäselvyyttä myös asiantuntijoiden ja poliittisen päätöksentekijän välisistä suhteista. Hän pitää tärkeänä, että valmistelussa on mukana asiantuntujoita joilla on kyky laaja-alaiseen yhteistyöhön.
– Kuitenkin pitää muistaa se, että sananvapaus koskee myös asiantuntijoita.
Asiantuntijat saaneet ”huutaa tuuleen”
Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Arto Sulonen ja yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger sen sijaan pitävät kaatumisen syynä asiantuntijoiden ohittamista ja ongelmia perustuslain kanssa.
– Hallituksen eduskunnalle perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen antamissa vastineissa on pyritty pidättäytymään mahdollisimman pitkälle hallituksen alkuperäisissä esityksissä, Sulonen kirjoittaa blogissaan.
Krögerin mukaan hallitus suhtautui perustuslakiin toistuvan yliolkaisesti.
– Sipilän hallitus ei missään vaiheessa ottanut vakavasti perustuslain säännöksiä, vaan teki toistuvasti vain näennäisiä muutoksia perustuslain vastaisiin esityksiinsä, hän kirjoittaa.
Kröger on nimennyt kirjoituksessaan sote-uudistuksen seitsemän virhettä. Perustuslakiongelmiakin suurempana pulmana hän pitää sitä, että koko uudistuksen luonne muuttui perusteellisesti syksyllä 2015.
– Sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet – väestöryhmien terveyserojen vähentäminen, kuntien välisen eriarvoisuuden poistaminen palvelujen saatavuudessa ja kustannusten kasvupaineiden vähentyminen – korvautuivat yhdessä yössä puoluepoliittisilla tavoitteilla maakuntahallinnon ja valinnanvapausjärjestelmän luomisesta.
Sen jälkeen palvelujärjestelmän todelliset ongelmat jäivät hänen mukaansa sivurooliin.
Krögerin mukaan hallitus suhtautui väheksyvästi myös muihin kuin perustuslain asiantuntijoihin.
Vuodesta toiseen palvelujärjestelmän asiantuntijat ovat ”saaneet huutaa tuuleen” uudistukseen liittyvistä ongelmista. Sen sijaan hallitus suhtautui sote-kentän suuryrityksiin Krögerin mielestä naiivin luottavaisesti.
– Yritykset saivat uudistukseen suuren vaikutusvallan eikä hallitus kyseenalaistanut niiden motiiveja, hän kirjoittaa.
Sekä Kröger että Sulonen ovat sitä mieltä, että parlamentaarisen valmistelun puuttuminen muodostui uudistuksen isoksi ongelmaksi.
– On kuultu muttei juurikaan kuunneltu. On surullista, että hallitusten esitysten perusvalmisteluun kuuluvalla kuulemismenettelyllä on ollut vain marginaalinen merkitys, Sulonen kirjoittaa.
– Aitoa kuulemista on tapahtunut vasta eduskunnassa, erityisesti perustuslakivaliokunnassa.
Krögerin mukaan reformin valmistelulle oli leimallista hallituksen ylimielisyys.
– Hallitus uskoi omaan valtaansa määritellä yksin uudistuksen tavoitteet ja toteuttamistavat. Se ei välittänyt palvelujärjestelmän todellisista ongelmista eikä se antanut arvoa asiantuntijoiden varoituksille tai muiden puolueiden aiheellisellekaan kritiikille.
– Tälläkin kertaa ylpeys kävi lankeemuksen edellä.
Hallitukset unohtavat, mitä olivat tekemässä
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki on seurannut sote-uudistusta 1990-luvulta asti.
Hän ei pidä sote-asiantuntijoiden keskustelua mitenkään epätavallisen riitaisana.
– Saman verran siinä on ollut riitelyä kuin poliitikkojen välisessä keskustelussa. Kun H-hetki lähenee, niin nokittelu kasvaa.
– Debatti kuuluu asiaan. Ei asiantuntijoillakaan ole yhteistä totuutta.
Myllymäen mukaan uudistuksen suurimpia ongelmia on koko ajan ollut, että kukin hallitus vuorollaan on unohtanut uudistuksen alkuperäiset tavoitteet.
– Tämä on tällainen ikiliikkuja. Ei tule päätöksiä, vaan tulee ’linjauksia’. Kerta kerran jälkeen unohtuu, että terveyskeskuksien voimavarat suhteessa kysyntään ja tarpeeseen on liian pienet. Sitä faktaa ei mikään hallintorakenne muuta, Myllymäki sanoo.
Häntä huolestuttaa terveyspalvelujen nykytilanne, jota hän pitää perustuslain vastaisena. Rivikansalaisen ongelma ei ole puuttuva rakenneuudistus, vaan se, ettei terveyskeskukseen pääse.
Myllymäen mukaan kätevintä olisi ratkaista asia pala kerrallaan.
– Jos esimerkiksi vahvistaisimme terveyskeskuksia, terveyskeskusten hoitaja- ja lääkärimäärää, sen voisi tehdä terveydenhuoltolakia muuttamalla. Tuskin se perustuslakiasiantuntijoita kauheasti kiinnostaisi. Jos meillä on terveyskeskuksessa enemmän lääkäreitä, siihen ei EU-notifikaatiota tarvita.
Hän uskoo, että lopulta sote on mahdollista saada uudistettua.
– Kyllähän talvisotakin kestettiin.
Eerolan käsityksen mukaan asiantuntijoiden tulisi ohjata päätöksentekoa. Olen ollut siinä käsityksessä tähän asti että se rooli kuuluu poliitikoille!