Maakuntien tilakeskus Oy ajetaan alas valmiustilaan
Maakuntien tilakeskus Oy aloittaa henkilöstönsä kanssa yt-neuvottelut. Neuvottelut ovat osa yhtiön toimintojen hallittua alasajoa ja valmiustilaan siirtymistä. Yhtiön toimintaa ohjaavan valtiovarainministeriön mielestä yhtiöllä ei ole riittäviä toimintaedellytyksiä ennen kuin maan seuraavan hallituksen linjaukset sote-uudistuksesta ovat selvillä.
-Keskeinen ajatus on, että valmiustila olisi silta kaatuneen hallituksen ja tulevan hallituksen välillä, tilakeskuksen va. toimitusjohtaja Jukka Latvala kertoo.
Yt-neuvottelut koskevat kaikkia yhtiön 23 työntekijää. Osa työntekijöistä palaa entisiin tehtäviinsä sairaanhoito- tai erityishuoltopiireihin. Samalla selvitetään, onko Senaatti-kiinteistöillä tarjolla tehtäviä Maakuntien tilakeskuksen kiinteistöalan asiantuntijoille.
-Tässä vaiheessa ei ole olemassa minkäänlaista arviota siitä, millaisella henkilöstöllä valmiustilaan mennään. Tässä on viime viikkoina tapahtunut niin paljon ja tilanne on niin tuore, että kaikki on avoinna, Latvala.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kiinteistötieto vaarassa vanhentua
Maakuntien tilakeskus Oy:n valmisteluvaiheessa koottu valtakunnallinen sote- ja pelastustoimen kiinteistöjen tietopankki turvataan ja tietoa analysoidaan sote-uudistuksen jatkovalmistelua varten.
-Tähän mennessä kerättyä tietoa pystytään hyödyntämään. Ongelmana on se, että kerätty tieto vanhenee. Nyt on ratkaistava se, mitä meidän halutaan tekevän ja miten pystymme tietokantaa ylläpitämään. Vielä ei ole menetetty mitään, mutta jos puolikin vuotta kuluu, niin tiedot alkavat vanheta, va. toimitusjohtaja Jukka Latvala arvioi.
Maakuntien tilakeskuksella on yhä käynnissä useita tietokyselyitä, joilla on tarkennettu tilatietoja sairaanhoito- ja erityishuoltopiireistä sekä kunnista. Parhaillaan arvioidaan, ovatko tietokyselyt joiltakin osin mahdollista saattaa loppuun välidokumentointia varten. Tarkennetut toimintatavat ja aikataulut tiedotetaan lähipäivien aikana.
Maakuntien tilakeskus Oy:n tiedote asiasta
Tätä soten rakentamista ennen lakia arvosteltiin jo varhaisessa vaiheessa, mutta hallitus ei asiantuntijoita uskonut. Nyt sitten ihmetellään, miten tässä näin kävi! Kyllä rahaa oli hukattavaksi muutama sata miljoonaa.
SE VAAN ON SILLÄ LAILLA …
mainittu Simo Salmisen Rotestilaulu v.1966 jatkuu vielä seuraavasti: ” Että tässäki maassa sitä on paljon mälsää/eikä sitä tartte paljon kavereilta kysellä/kun vaan viittii vähänkin tsiikata ympärilleen.” Tämän laulun sanat tulivat jälleen mieleeni, kun muistelen, kuinka paljon rahaa käytettiin noin 250milj.euroa SoTeen ja Makuun. Tällä summallla olisin palkannut vuodeksi 10.000 hoitajaa.
Hämmästyneenä kysyn:
Millä ihmeen rahalla ja keiden päätöksillä palkattiin (korkeapalkkaisia) työntekijöitä sellaisiin hommiin, joista ei ollut lainsäädäntöä?. Samaan aikaan, kun köyhien määrä on korkealla ja lapsiperheköyhyys huippulukemissa eli rahalla olisi ollut käyttöä?
Osaisiko joku vastata, miten voitiin palkata väkeä?