Huoltovarmuus turvattava muuttuvassa ympäristössä

Yhteiskunnan rattaiden on pyörittävä, oli tilanne mikä tahansa. Huoltovarmuusneuvosto on koonnut kahdeksan kohtaa sisältävän kannanoton eväiksi tulevalle hallitukselle.

Neuvoston puheenjohtajana toimivan Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruususen mukaan muuttuva toimintaympäristö sai neuvoston koostamaan harvinaisen kannanoton. Kun tutut toimintamallit huoltovarmuuden takaamisessa eivät ole enää tulevaisuudessa mahdollisia, niin uusia keinoja on löydyttävä entisiä korvaamaan.

Yhtenä esimerkkinä Ruusunen nostaa esiin pyrkimyksen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Jos kriisitilanteissa ei hiileen enää turvauduta, niin jollain tavalla asiat on varmistettava.

-Energiajärjestelmä on menossa kokonaan uusiksi ja sähköjärjestelmä halutaan kokonaan hiilidioksidipäästöttömäksi. Se edellyttää melkoista uudelleenajattelua huoltovarmuusajattelussamme. Olemme aikaisemmin turvanneet hyvin pitkälti hiilivarastoihin ja kivihiilen polttoon. Jatkossa tätä voimavaraa ei ole ja meidän pitää katsoa, millä sähköä saadaan poikkeustilanteissa ilman lauhdevoimalaitoksia, Ruusunen muistuttaa.

Energiavarmuuden ohella Huoltovarmuusneuvosto nostaa esiin kansainvälisen yhteistyön, tuontipolttoaineiden ja lääkkeiden velvoitevarastoinnin, digitaalisten järjestelmien toimivuuden, logistiikan, luotettavan perusinfran, elintarvikehuollon ja sotilaallisen maanpuolustuksen.

Huoltovarmuusneuvoston nimeämät tulevan vaalikauden haasteet

Huoltovarmuusnäkökulma on syytä ottaa johdonmukaisesti huomioon ilmasto‐ ja energiapoliittisessa päätöksenteossa. On tarpeellista keskustella siitä, miten energiahuoltovarmuus järjestetään tulevaisuuden hiilineutraalissa yhteiskunnassa.

Yhteiskuntamme ja sen elintärkeät toiminnot ovat enenevästi riippuvaiset keskeytyksettömästä sähkönsaannista. Siksi kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin riittävyys ja tehokkaat sähkön tuontiyhteydet on turvattava.

Suomen kansainvälisen toimintaympäristön muutos on luonut uusia uhkia ja epävakautta. Siksi on panostettava kansainväliseen huoltovarmuusyhteistyöhön, etenkin Pohjoismaiden ja Euroopan unionin puitteissa. Näin voidaan paremmin varmistaa Suomen asema globaalien markkinoiden ja arvoketjujen osana kaikissa oloissa.

Huoltovarmuustoiminnan on sopeuduttava ennakoivasti poliittiseen, taloudelliseen ja teknologiseen kehitykseen. Siksi huoltovarmuutta koskevan lainsäädännön uudistustarpeet koskien esimerkiksi tuontipolttoaineiden ja lääkkeiden velvoitevarastointia on syytä ottaa käsittelyyn tulevalla vaalikaudella.

Digitaalisen yhteiskunnan toimintakyky kaikissa olosuhteissa on turvattava. On vahvistettava kansallisia ohjelmia digitaalisten järjestelmien, palveluiden ja verkkojen varmistamiseksi, mukaan lukien välttämättömien rahoitusmarkkinapalvelujen jatkuvuuden varmistaminen.

Yhteiskunnalle elintärkeät logistiset palvelut ja verkostot, mukaan lukien raideyhteydet Ruotsiin ja pääratojen kunnossa pitäminen, on varmistettava. Erityisen tärkeä on turvata välttämättömät ympärivuotiset merikuljetukset ja satamien toiminta.

Alueellista ja paikallista varautumista ja jatkuvuudenhallintaa on tuettava. Luotettavalla perusinfrastruktuurilla ja erityisesti väyläverkostolla on suuri merkitys alue‐ ja paikallistason huoltovarmuustoiminnalle. Väestön kriisinsietokykyä vakavissa häiriötilanteissa on syytä kehittää.

Elintarvikehuollon, mukaan lukien jalostus, varmistamiseksi on turvattava kotimaisen alkutuotannon toimintaedellytykset, riittävä laajuus ja monipuolisuus sekä kriittiset tuotantopanokset.

Ulkoisen toimintaympäristön muutos edellyttää myös sotilaalliselta maanpuolustukselta entistä nopeampaa reagointia. Ennakoiva varautuminen korostuu. Siksi on syytä vahvistaa sotilaallista maanpuolustusta tukevaa kansallista osaamispohjaa, teknologioita, tuotantoa ja palveluja.