Maakuntajohtajat toivovat seuraavalta hallitukselta vahvempaa asemaa – Alueiden erityispiirteet huomioitava myös ilmastopolitiikassa
Kainuussa on jo toteutettu sote-palvelujen integraatio. Maakunta toivoo vahvistusta aluekehittämistehtäväänsä.
Maakuntajohtajat haluavat vahvistaa maakuntien aluekehittämistehtävää.
Maakuntaliittojen johtajat antoivat torstaina 11. huhtikuuta päivitetyt tavoitteensa hallitusohjelmalle.
Tavoitteet päivitettiin, koska osa alkuperäisistä vanheni hallituksen ja sote-uudistuksen kaaduttua maaliskuussa.
Uusissa tavoitteissa aluekehittämistehtävän vahvistaminen on lisätty alkuperäisiin ykköstavoitteisiin, jotka ovat työvoiman saatavuus ja työllisyysasteen korottaminen 75 prosenttiin, kasvua tukevan ympäristö- ja ilmastopolitiikka, innovaatiopolitiikka sekä alueiden saavutettavuus, eli investoinnit liikenteeseen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimivaa monitasohallintoa. Tämä tarkoittaa eri hallinnon tasojen, EU:n, valtion, maakuntien ja kuntien, toimenpiteiden yhdensuuntaisuutta, maakuntajohtajat sanovat.
Heidän mielestään Suomen aluetason hallinto on hajanainen, mikä vaikuttaa alueiden kehittämisen toimeenpanoa.
Maakuntajohtajat ehdottavat tilanteen korjaamiseksi seitsemää toimenpidettä:
- Rakennerahasto- ja aluekehityslainsäädäntön uudistaminen siten, että rakennerahasto- ja muiden EU-ohjelmien välittäviksi viranomaisiksi määritellään maakuntaliitot.
- Hallituksen ja maakuntien välille on otettava käyttöön aluekehityskeskustelut ilmiöpohjaisen ja poikkihallinnollisen toimintamallin vahvistamiseksi.
- Aluekehityslainsäädännön toimialan ja maakuntien suunnittelutehtävän laajentaminen koskemaan alueellisia ilmasto- ja ympäristöstrategioita.
- Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen ja oikeusvaikutteisuuden säilyttäminen maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa.
- Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyön tulosten hyödyntäminen tulevalla hallituskaudella, etenkin maakuntaliittojen, ely-keskusten ja kuntien yhteistyön osalta.
- Alueellisen toiminta- ja päätösvallan turvaaminen. Valtion hallintoon ei tule tehdä sektorikohtaisia erillisratkaisuja.
- Vapaaehtoisten yhteistyökokeilujen mahdollistaminen ja edistäminen maakuntien liittojen, kuntien ja yksityisten toimijoiden välillä.
Kainuun liiton puolesta tavoitteisiin olisi voinut lisätä myös maakuntahallinnon perustamisen, mutta yhteiseen kannanottoon sitä ei kirjattu.
– Riippuu hallituksesta, miten pitkälle tähän suuntaan mennään. Ei nyt lähdetty sooloilemaan sillä esityksellä, Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen sanoo.
Malisen mukaan maakuntien elinvoimatehtävää on vahvistettava maakunta- ja sote-uudistuksen kaatumisesta huolimatta.
– Meillä Kainuussa edelleen kaivataan sitä, että elinvoimatyön instrumentteja yhdistellään.
Erityisesti Malinen toivoo, että alueille saataisiin erilaisia pilotteja ja kokeiluja. Esimerkiksi Lapin maakuntahallitus on toivonut niin sanottua Lapikas-kokeilua, jossa tavoitteena on uusi työnjako valtion ja alueen välillä siten, että nykyisestä tulos- ja normiohjauksesta siirryttäisiin sopimuspohjaiseen neuvottelumenettelyyn pohjautuvaan malliin.
Myös ainakin Uusimaa on ollut kiinnostunut kokeilutoiminnan aloittamisesta. Maakuntajohtajat toivovat myös, että kokeilujen rahoittamiseen selvitettäisiin uusia malleja.
Ilmastonmuutoksen torjumisessa tulisi tunnistaa alueiden erityispiirteet, Malinen sanoo.
– Annettaisiin alueiden miettiä omia keinojaan. Meillä Kainuussa, jossa on vähän väestöä, kannattaisi keskittyä tuottamaan tuotteita ja palveluja joilla ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä muuallakin.
Alueet voisivat erikoistua kukin tahollaan ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin. Malinen nostaa esimerkiksi kainuulaisen puurakentamisen, jonka tukemisella Helsinkikin voisi vähentää omia päästöjään.
Oikealla polulla ovst maakuntajohtajat valtion aluehallinnon demokratisoimisessa ja siirtämisestä maakuntaliitoille.