Yksi kunnanjohtaja valittiin eduskuntaan – kunnanhallituksista useita ensikertalaisia
Kuva: Kari Långsjö
Eduskuntaan valittiin ennätykselliset 97 naista. Voittaneen puolueen ääniosuus oli historiallisen alhainen, SDP voitti vaalit 17,7 prosentin kannatuksella
Vöyrin kunnanjohtaja Mikko Ollikainen oli ainoa eduskuntaan pyrkineistä kunnanjohtajista, joka tuli valituksi. RKP:n listoilta valittu 41-vuotias Ollikainen keräsi Vaasan vaalipiirissä 7 753 ääntä.
Maarianhaminan kaupunginjohtaja Barbara Heinonen, r,. puolestaan jäi varasijalle Varsinais-Suomen vaalipiiristä saamillaan 2 858 äänellä.
Puumalan kunnanjohtaja Matias Hildén sai Kaakkois-Suomen vaalipiirissä 4 036 ääntä keskustan listalta, mikä ei riittänyt eduskuntapaikkaan. Hildén jäi virkavapaalle kunnanjohtajan tehtävästään syyskuussa 2017, kun hänestä tuli kuntaministeri Anu Vehviläisen, kesk., erityisavustaja.
Muista kaupunkien johtopaikoilta eduskuntaan pyrkineistä Parikkalan kunnanjohtajan Vesa Huuskosen 709 ääntä Kaakkois-Suomesta ja Vantaan apulaiskaupunginjohtajan Jukka T. Salmisen 127 ääntä Uudeltamaalta eivät riittäneet eduskuntaan. Molemmat olivat kokoomuksen ehdokkaita.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Aktiivisia kuntapoliitikkoja sekä putosi eduskunnasta että valittiin sinne uusina. Vaalitappion kokeneen keskustan edustajista eduskunnasta putosi mm. Hollolan kunnanvaltuuston jäsen, Sipilän hallituksen perhe- ja peruspalveluministerinä toiminut Juha Rehula. Vihreiden kansanedustajina viime hallituskaudella toimineet Helsingin kaupunginvaltuutetut Ozan Yanar, Espoon kaupunginvaltuutettu Jyrki Kasvi ja Tampereen kaupunginvaltuutettu ja entinen apulaispormestari Olli-Poika Parviainen putosivat eduskunnasta, samoin vuoden 2017 kuntavaalien Jyväskylän ääniharava Touko Aalto. Myös Helsingin kaupunginvaltuutetuiksi viime kuntavaaleissa valitut Siplän hallituksen sinisten ministerit Jussi NIinistö ja Sampo Terho putosivat eduskunnasta.
Eduskuntaan nousivat uusina edustajina suurten kaupunkien hallituksista mm. kokoomuksen Terhi Koulumies, vihreiden Maria Ohisalo ja vasemmistoliiton Veronika Honkasalo Helsingistä, sekä vihreiden Tiina Elo Espoosta ja perussuomalaisten Jenna Simula Oulusta.
Kouvolan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, koripalloilija Ville Kaunisto keräsi kokoomuksen ehdokkaana Kaakkois-Suomessa 3 753 ääntä ja valittiin ensikertalaisena eduskuntaan.
Naantalin kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, perussuomalaisten Vilhelm Junnila keräsi Varsinais-Suomen vaalipiirissä 10 753 ääntä ja valittiin eduskuntaan ensikertalaisena. Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsen, perussuomalaisten Lulu Ranne, valittiin ensikertalaisena 7 875 äänellä.
Ensimmäistä kertaa eduskuntaan valittiin myös Vaasan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, SDP:n Kim Berg.
Valtuustojen puheenjohtajista ensikertalaisina eduskuntaan nousivat Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja entinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen, kok., Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Westman, kok., ja Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Niina Malm, sd.
Kuntapoliitikoista eniten ääniä sai eduskuntavaaleissa historiallisen suuren äänimäärän 30 527 Helsingissä kerännyt perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, joka istuu myös Helsingin valtuustossa. Toiseksi suurimman äänimäärän keräsi vasemmistoliiton puheenjohtaja, Turun kaupunginvaltuutettu Li Andersson, joka sai Varsinais-Suomen vaalipiirissä 24 404 ääntä. Uusista kansanedustajista suurimman äänimäärän sai Kaustisten kunnanvaltuutettu, perussuomalaisten Mauri Peltokangas, joka keräsi Vaasan vaalipiirissä 13 101 ääntä.
Juttua muokattu klo 10.40: täsmennetty kuntapoliitikkojen korkeimpia äänimääriä käsittelevää kohtaa.
