Kunta-sana puuttui Rinteen listasta – rivien välistä toki löytyi
Antti Rinne juhli vaali-iltana voittoa. Nähtäväksi jää, kuinka arjessa sujuu hallituksen muodostaminen. (Kuva: Hanne Salonen/eduskunta)
Kuntalehden kisakatsomo kiinnitti huomiota siihen, että hallitusneuvottelija Antti Rinteen puolueille jättämästä kysymyspatteristosta ei kunta-sanaa löydy. Tosin kuntia sivuavia asioita oli kyllä kysymyslistalle nostettu. Kisakatsomon toinen osapuoli, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen toivoi niitä välejä osattavan myös eduskuntaryhmissä lukea.
-Listalta löytyy paljon kuntiin liittyviä asioita, mutta kunta-sana ei listalla esiinny. Kysymyksiin voi vastata myös kuntanäkökulmasta, mutta entä jos mikään puolueista ei hoksaa sitä tehdä, Lehtonen kysyy.
Listalla edetään hiilineutraalin oikeusvaltion kautta elinvoimaiseen Suomeen, jossa uudistetaan sosiaaliturvajärjestelmää ja sotea sosiaalidemokraattien johtaman enemmistöhallituksen turvin.
-Kysymysten järjestys listalla noudattaa tätä ajan henkeä. Lähdetään globaaleista ympäristöasioista liikkeelle ja tullaan sieltä elinvoimaiseen Suomeen, arvioi Kuntaliiton johtava lakimies Juha Myllymäki.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lähtölaukaus hallituksen kasaamiselle
Perjantaina jätetty kysymyslista on vasta virallinen lähtölaukaus hallitustunnisteluille. Miten nyt esillä olevat teemat kirjautuvat hallitusohjelmaan jää nähtäväksi. Eduskuntapuolueilta odotetaan Rinteen kysymyslistaan vastauksia vapunaattoon mennessä.
-Kysymykset ovat mielenkiintoisia, mutta vielä mielenkiintoisempia tulevat olemaan ne vastaukset, joita puolueet antavat, Juha Myllymäki korostaa.
Suomalaista lainvalmistelua on viime hallituskausilla leimannut poukkoilu ja kiire. Kaikki on pitänyt saada valmiiksi omalla porukalla ja nopeasti. Lakimiehenä Juha Myllymäki on erityisen tyytyväinen kysymyslistan kysymykseen 3 b. ”Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?”
-Kuten Antti Rinne tiedotustilaisuudessakin kertoi, niin tämä kuvastaa halua valmistella isoja uudistuksia parlamentaarisesti pidemmällä aikavälillä yli hallituskausien. Tämä on hyvä lähtökohta, Myllymäki arvioi.
Millä rahalla investoidaan?
Sanna Lehtonen puolestaan nostaa esiin kohdan 7, jossa teemana on oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi. Valtionosuuksista ei kohdassa puhuta mitään, mutta niillähän oikeudenmukaista ja yhdenvertaista Suomea rakennetaan ja ylläpidetään.
-Ensin A-kohdassa kysytään, miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi? B-kohdassa kysytään toimenpiteiden rahoitusmallia. Tuohon kohtaan annettava vastaus on puolueilta hyvin selkeä viesti siihen, miten ne haluavat valtionosuusjärjestelmää uudistaa, Lehtonen arvioi.
-Toinen vastaava suoraan kuntien rahoitukseen liittyvä kokonaisuus on kysymys 8, jossa puhutaan osaamisesta, sivistyksestä ja innovaatioista. Jos halutaan investoida koulutukseen, niin siihen kunnat tarvitsevat valtionosuuksia, Sanna Lehtonen jatkaa.
Pidetäänkö koko Suomi asuttuna?
Elinvoimaisuuden ylläpito ja kehittäminen eri puolilla maata on myös asia, joka nousee kysymyksissä esiin. Myllymäki nostaa esiin kohdan 4 B, jossa kysytään puolueilta, millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita.
-Tähän kysymykseen vastatessa puolueet kertovat siitä, mitä ajatellaan Suomesta jatkossa. Miten erilaisista alueista pidetään huoli. Se on aluepolitiikan kannalta tärkeä kysymys, Juha Myllymäki arvioi.
Antti Rinteen kysymyslista eduskuntaryhmille
Nyt alkaa olla kaikille selvää, että pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille kunnille on uuden eduskunnan säädettävä erillisohjelma, jolla turvataan lähipalvelut. Haluan, että Suomen Kuntaliiton avulla nimetään nopeasti erityisen harvaan asuttujen alueiden selvityshenkilön. Selvityshenkilön tehtäviin kuuluisi erilaisten vaihtoehtojen selvittäminen palvelujen turvaamiseksi ja järkevästi tuottamiseksi. Selvityksen tulisi antaa työkaluja kuntien asiakaslähtöiseen palvelutuotantoon. Monessa kunnassa keskeistä on laajakaistaverkon hyödyntäminen. Minusta Kunta- ja sote-uudistuksissa läheisyysperiate näyttää unohtuneen, erityisesti harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien osalta. Lähidemokratian ja lähipalvelujen kehittäminen on kuntalaisille tärkeintä. Kantani on yli 43 vuoden työkokemuksella: Syrjäisten kuntien palveluiden järjestämisestä ja rahoituspohjan turvaamisesta tulee uuden eduskunnan säätää erillisellä Harva-asutuksen lainsäädännöllä “Lex-Rautavaaralla”. Herätys Suomen kuntaliitto. Nyt ei kannata enää katsella horisonttiin.