Olemme aiemmin tarkastelleet nuorten huono-osaisuutta maan eri puolilla ja havainneet, että erot maakuntien välillä ovat nuorten kuten aikuistenkin kohdalla suuria. Erot ovat myös suhteellisen pysyviä ajallisesti. Tässä blogissa keskitymme muutamaan keskeiseen indikaattoriin ja tarkastelemme kehitystä aivan näihin päiviin asti.

Nyt tarkastelemme nuorten, 18-24-vuotiaiden kiinnittymistä työelämään maakunnittain. Työelämään kiinnittymistä arvioimme sen kääntöpuolen, työttömyyden, näkökulmasta. Tarkastelemme työttömyyttä itseään, sitä edeltävää kouluttamattomuutta ja siitä seuraavaa rahattomuutta toimeentulotukea arvioiden. Näiden kolmen seikan yhdistelmää tarkastellaan maakunnittain pääsääntöisesti viiden vuoden vuosikeskiarvoilla vuodesta 1990 vuoteen 2016. Vuoden 2017 alusta tarkastellaan työttömien työnhakijoiden määriä kuukausitasolla vuoden 2018 tammikuuhun asti. Tarkastelun keskiössä on maakuntien keskinäisten suhteiden vertailu eri vuosina. Samalla tarkastellaan myös miesten ja naisten eroja kehityksessä. Mittareita ovat:

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 – 24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä (vuodet 1995-2016)

Nuorisotyöttömät, % 18 – 24-vuotiaasta työvoimasta (1991-2016; miehet ja naiset 2014-2016)

Toimeentulotukea saaneet 18 – 24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (1991-2016)

Työttömien työnhakijoiden määrä, kpl (2017-2018).

Kun tarkastellaan vuosia 1990-2016 nähdään koulupudokkuuden, työttömyyden ja toimeentulotuen saannin keskimäärin vähentyneen 25 prosentista 14 prosenttiin. Vuosina 2006-2010 luku oli matalimmillaan, 12,7. Manner-Suomen maakuntien matalin luku laski koko ajanjaksolla 55 prosenttia mutta korkein vain 40 prosenttia. Absoluuttisesti matalimman ja korkeimman maakunnan ero kaventui kuitenkin reilulla prosenttiyksiköllä. Maakunnat eroavat sukupuolten mukaan siten, että vuonna 2016 ongelmien keskimääräisessä tasossa miesten työelämään kiinnittymättömyys syine ja seurauksineen on noin kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisilla. Erot maakuntien välillä ovat miehillä hieman suuremmat kuin naisilla.

Maakuntien keskinäistä asemaa tarkastaessa pistää silmään Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan sekä kahden pohjanmaan maakunnan vähäisemmät nuorten ongelmat koko ajanjaksolla. Ahvenanmaan erityislaatuisuudesta johtuen jatkossa tarkastellaan vain Manner-Suomen maakuntia. Korkeimpien ongelmien maakuntien asema taas vaihtelee hieman ajan kuluessa.

Positiivista kehitystä on tapahtunut erityisesti Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. Niissä nuorten ongelmien taso on parantunut kaiken aikaa tasaisesti. Nämä maakunnat ovatkin kirineet vuonna 2016 vähäisimpien ongelmien kärkijoukkoon. Suhteellista asemaansa ovat parantaneet myös Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Lappi ja Keski-Suomi. Huonon kehityksen uralla ovat olleet Päijät-Häme ja erityisesti Kymenlaakso.

Samat trendit näyttävät jatkuneen myös vuoden 2016 jälkeen. Kun tarkastellaan työttömänä työnhakijana olleita alle 25-vuotiaita, niin tilanne on parantunut kaikissa maakunnissa vuoden 2018 tammikuuhun tultaessa. Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa työttömien työnhakijoiden määrät ovat laskeneet vuodessa 23-30 prosenttia. Useissa maakunnissa muutos on 20 prosentin tuntumassa. Päijät-Hämeessä, Kainuussa ja Lapissa muutos parempaan on kymmenkunta prosenttia. Hieman yllättäen Ahvenanmaan maakunnassa työttömäksi ilmoittautuneiden määrässä ei ole tapahtunut samaa muutosta kuin muissa maakunnissa.

Työhakijoiden määrissä on suuria kausivaihteluita niin, että kesäkuukausina työnhakijoita on selvästi enemmän kuin muulloin. Kausivaihteluissa on kuitenkin suuria eroja maakuntien välillä. Osassa maakuntia kesäkaudella 2017 työttömiksi ilmoittautuneiden määrät ovat jopa pienemmät kuin tammikuussa 2017.

Teksti: Sakari Kainulainen, Reija Paananen, Anne Surakka, Ritva Sauvola ja Marjo Pulliainen (Diak)

UUSIA TOIMINTAMALLEJA KEHITETÄÄN HANKKEISSA

Hankkeiden toimintamalleja on esitelty maakuntien muutoshenkilöille Sokran Pohjois-Pohjanmaan  ja Pohjois-Savon maakuntatilaisuuksissa.

Esimerkiksi HappyNeet on muotoilun yritysyhteistyömalli nuorille, joilla ei ole mielekästä tekemistä ja elämänhallinnassa on haasteita. Neet nuoria (eli ei työtä tai opiskelupaikkaa olevat nuoria) on Suomessa 69 000. HappyNeet mallissa nuoret tekevät oikean ammatillisen suunnitteluprojektin yritykselle työskennellen yhdessä muotoilijoiden ja eri alan asiantuntijoiden kanssa. Kunnioittava kohtaaminen, näkyväksi tekeminen, sitoutuminen ja vastuun kantaminen tuottavat lopputuloksen josta nuoret tulevat näkyviksi ja josta he voivat olla ylpeitä. HappyNeet on Kuopion Rouvasväenyhdistyksen kehittämä malli. Tutustu toimintaan: www.designkuopio.fi tai kysy lisää kehitetystä toimintamallista: Eija Tanninen-Komulainen, Toiminnanjohtaja, Kuopion Rouvasväenyhdistys, Kuopion Muotoiluakatemia. eija.tanninen-komulainen@designkuopio.fi

Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.