Taloudellisen arvioinnin menetelmiä voidaan hyödyntää erilaisten toimenpiteiden ja palveluiden arvioinnissa. Taloudellisen arviointi tukee päätöksentekoa ja arvioinnin tavoitteena on löytää toimintatapa jolla saadaan mahdollisimman paljon tavoiteltua vaikutusta suhteessa kustannuksiin. Teoreettinen peruste taloudelliseen arviointiin ja menetelmiin on taloustieteessä, sitä on sovellettu terveystaloustieteessä sekä myös sosiaalialalla käytettäväksi ja periaatteita voidaan hyödyntää ja soveltaa myös erilaisten hankkeiden arvioinnissa.

Miksi taloudellista arviointia ja arviointia ylipäätään tarvitaan huono-osaisuutta tarkasteltaessa? Huono-osaisuus on määrittelyistä riippumatta pysyvä ilmiö, jolla on monta ilmenemismuotoa ja kohderyhmää. Huono-osaisuus koskettaa kaikkia ikäryhmiä ja aiheuttaa paljon inhimillistä pahaa. Kunta ja päätöksentekijöille huono-osaisuus näyttäytyy monesti erilaisten kustannusten muodossa. Taloudellisen arvioinnin keskeinen ajatus on, ettei toimintoja voida valita yksinomaan sen perusteella että ne ovat vaikuttavampia tai halvempia. On punnittava sekä vaikuttavuus että kustannukset sekä mitä menetetään tehdyn valinnan vuoksi. Taloudellisen arvioinnin tuottaman tiedon avulla voidaan palveluja ja toimenpiteitä kehittää ja tuottaa perustellusti.

Taloudellisessa arvioinnissa on keskeistä vertailun näkökulma, tarkasteltavaa toimenpidettä verrataan johonkin toiseen toimenpiteeseen tai ainakin tilanteeseen ilman tarkasteltavaa toimenpidettä. Tarkastellaan toimenpiteiden panoksia eli resursseja, joita toimenpiteen toteutuminen vaatii. Resursseja voivat olla esimerkiksi henkilöstö, materiaalit ja tilat. Näitä resursseja varten tarvittava raha on sitten niitä kustannuksia, joita analyyseissa tarkastellaan. Kustannukset voidaan selvittää monin eri tavoin riippuen tarkasteltavista toimenpiteistä tai palveluista. Kustannukset voidaan määrittää palvelujen tuottamisen kustannusten kautta, käyttäen erilaisia valmiita saatavilla olevia kustannustietoja, hyödyntäen tilastotietoja tai yleisiä tehtyjä yksikkökohtaisia palvelutietoja.

Kustannusten lisäksi tarkastellaan toimenpiteillä aikaansaatuja tuloksia. Vaikutukset ja vaikuttavuus tarkoittavat tätä tulosta, ”hyvää”, jota toimenpiteillä tavoitellaan. Vaikutusten ja vaikuttavuuden ero voidaan karkeasti määritellä siten että vaikuttavuus vaatii aikaa enemmän ja kuvaa syvempää muutosta, esimerkiksi elämänlaadun muutosta parempaan.

Arvioinnin edellytykset

Toimenpiteiden kustannusten tarkastelun voisi olettaa olevan helppoa, mutta usein se vaatii melkoisesti työtä. Arvioinnissa tulisi käytettävien kustannustietojen olla luotettavia ja vertailukelpoisia. Hankkeiden arvioinnissa voidaan soveltaen arvioida hankkeiden kustannus-vaikuttavuutta, mutta jos halutaan tarkastella hankkeessa kehitetyn toiminnan kustannus-vaikuttavuutta; on arvioitava, millaisia kustannuksia toiminnan toteuttaminen edellyttäisi ilman hanketta.

Vaikuttavuuden arvioinnin lähtökohtana on sen määritteleminen, mitä vaikuttavuudella tarkoitetaan kussakin tilanteessa. Vaikuttavuus voidaan määritellä arvioitavan toimenpiteen tavoitteiden toteutumisen asteeksi ja tästä syystä tarkasteltavan toiminnan tavoitteet tulisivat olla mitattavia. Arviointi edellyttää luotettavien menetelmien ja mittareiden käyttöä. Haasteita kuitenkin aiheutuu lisää sen mukaan kuinka moninaisesta, laajasta toimenpiteestä on kyse ja millaiset tavoitteet on toimenpiteelle asetettu. Toimenpiteiden tavoitteet tulisivat olla konkreettisia.

Toiminnan arviointi edellyttää siis tietoa tavoitteista, niiden toteutumisesta sekä vertailua vaihtoehtoiseen toimintaan tai toimintatapaan. Vaikutusten tulisi olla arvioitavien toimenpiteiden seurausta. Tämä on käytännössä haasteellista todentaa ilman huolellisesti suunniteltua vertailuasetelmaa. Usein joudutaan käyttämään vertailua nykyiseen tilanteeseen.

Hankkeiden toimintamallit

Itä- ja Pohjois-Suomen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimintalinja 5 monissa hankkeissa on sovellettu Sokra koordinaation toimesta arvioivaa tapaa tarkastella hankkeiden tuloksia. ESR toimintalinja 5 hankkeiden yleisenä tavoitteena on huono-osaisuuden ja eriarvoisuuden vähentäminen. Hankkeiden tarkastelussa on hyödynnetty palvelumuotoilun menetelmiä ja tehty hyväksi havaituista, toimivista hankkeiden tuloksista toimintamallien kuvauksia. Toimintamalleissa on nähtävillä myös kustannus-vaikuttavuusanalyysin piirteitä. Vertailua näissä toimintamalleissa on käytetty tilanteeseen, joissa toimintaa ei olisi. Toimintamallit voivat kehittyä tuotteiksi, joita voidaan ottaa käyttöön soveltuvilla paikoilla, tätä kautta hankkeissa kehitetyt toimintatavat voivat saavuttaa pysyvän toiminnan. Hankkeista tehdyissä toimintamallien kuvauksissa on tarkasteltu toiminnan tarvetta (mihin ongelmaan toiminta vastaa), toimintaa/palvelua(konkreettisesti) ja saavutettuja hyötyjä, asiakkaan, palveluntuottajan ja päätöksenteon näkökulmista. Kustannus-vaikuttavuusanalyysin piirteistä vaikutukset ovat esitetty asiakkaan näkökulmasta ja kustannukset näkyvät laskettuina hankerahoitukseen pohjaten tai palveluntuottamisen kautta laskettuina. Päätöksentekijän hyödyt on osoitettu vältettyinä kustannuksina eli säästöinä.

Taloudellisen arvioinnin sovellettavuus huono-osaisuutta tarkasteltaessa

Huono-osaisuutta määritellään eri tavoin ja siihen liittyvät toimenpiteet ja palvelut ovat myös erilaisia konkreettisilta tavoitteiltaan. Taloudellisen arvioinnin kautta voidaan saada tietoa toimenpiteistä, joita kannattaa jatkaa ja kehittää. Kustannusten tarkastelu edellyttää luotettavan kustannustiedon käyttöä ja vaikuttavuuden arviointi sopivia menetelmiä ja mittareita. Huono-osaisuuden vähentämistä tavoittelevien ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi edellyttää minimissään toimenpiteiden aikaansaaman huono-osaisuuden vähenemiseen liittyvien muutosten kirjaamista.

Huono-osaisuutta tulisi tarkastella useista näkökulmista, yksilön, yhteisön ja palvelujärjestelmälle tulevien vaikutusten ja kustannusten näkökulmasta. Päättäjät joutuvat joka tapauksessa painimaan näiden asioiden kanssa. Vaikka taloudellisen arvioinnin ja tarkastelun tekijä joutuu tekemään usein kompromisseja menetelmien käytössä ja toimimaan monien haasteiden kanssa, kaikki tieto on kuitenkin arvokasta. Taloudellinen arviointi tai tarkastelu tuottaa aina tietoa, jolla voidaan edesauttaa hyväksi havaittujen toimintojen jatkumista.

Huono-osaisuuden taloudellisessa arvioinnissa voidaan käyttää kustannus-seurausanalyysiä, jolloin vaikuttavuutta kuvataan useiden tarkasteltavasta toiminnasta johtuvien asioiden kautta. Pieksämäellä toimineessa Hoitava liikunta-aktivointi-hankkeessa arvioitiin sosiaali-ja terveydenhuoltoon ja liikuntatoimeen toteutetun integroidun liikunta-aktivointimallin vaikutuksia ja kustannuksia. Vertailuna käytettiin aikaisemmin käytössä ollutta toimintatapaa. Kohderyhmänä olivat työikäiset, jotka eivät olleet fyysisesti aktiivisia ja suurin osa heistä oli kuntouttavan työtoiminnan ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaita. Kustannustietojen määrittelyssä käytettiin Terveydenhuollon yksikkökustannustietoja ja hyvinvointivaikutuksina muun muassa aktiivisuuden lisääntymistä sekä verenpaine-ja verensokeriarvoja. Arvioinnissa tehtiin erilaisiin asiakasryhmiin omat teoreettiset palvelupolut, joissa tarkasteltiin näiden kustannuksia ja vaikutuksia. Vaikka tässäkin tarkastelussa jouduttiin tekemään oletuksia, taloudellinen arviointi lisäsi ymmärrystä hankkeessa tehdystä ja siinä kehitetystä toiminnasta. Saatiin tietoa toiminnan edellyttämistä kustannuksista ja toiminnasta aiheutuvista vaikutuksista sekä näiden suuruusluokista. Hankkeen päätyttyä nämä tiedot edesauttoivatkin toiminnan jatkumista, hankkeen päätyttyä Pieksämäen terveydenhuollossa toimii liikuntakoordinaattori ja liikuntatoimessa puolipäiväinen liikunnanohjaaja.

Hanketoimijalle huomioitavia asioita

– Mitä toiminnassa tavoitellaan?

– Miten tavoitteen toteutumista mitataan?

– Mitä tavoiteltuja muutoksia saadaan aikaan?

– Mitä tehdään, mitä toiminta on konkreettisesti?

– Mitä resursseja toiminta edellyttää?

– Laske tai arvioi resurssit euroina

– Hyödynnä saamiasi tuloksia hankkeesi tulosten esittelyssä päättäjille!

 

Kirjallisuutta:

Drummond M.F., Sculpher M.J., Torrance G.W., O’Brien B.J., Stoddart G.L.2005. Methods for the Economic Evaluation of Health Care Programmes. Oxford University press

Kapiainen, Satu & Väisänen, Antti & Haula, Taru: Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. Raportti 3/2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2014.

Sintonen H., Pekurinen M. 2006. Terveystaloustiede. WSOY oppimateriaalit Oy

Sefton T., Byford S., McDaid D., Hills J. Knapp M. 2002. Making the most of it. Economic evaluation in the social welfare field. Joseph Rowntree Foundation

Sokra, Sosiaalisen osallisuuden koordinaatio https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/hankkeet-ja-hanketuki/kenelle-sokra-on-

Julkaisu Palvelusta tuotteeksi: http://www.theseus.fi/handle/10024/133352

Kettunen A.,Steffansson M.,Pehkonen-Elmi T. 2018. Taloudellisia perusteluja sosiaaliselle kuntoutukselle. Julkaisussa: Sosiaalisen kuntoutuksen mahdollisuuksia, toim. Kostilainen H., Nieminen A. Diak Työelämä, 13, Diakonia-ammattikorkeakoulu. URN:ISBN:978-952-493-307-0

Steffansson M. 2017. Hoitavaa liikuntaa sosiaali- ja terveydenhoitoon : Liikunta-aktiivisuusmallin vaikutusten ja kustannusten arviointi. , In: Diak työelämä 11, Diakonia-ammattikorkeakoulu. URN:ISBN:978-952-493-302-5

 

TEKSTI: MARJO PULLIAINEN, TtM (terveystaloustiede), Diak

Kirjoittaja on toiminut mm. tutkijana, tehnyt hankkeiden arviointeja ja toimii tällä hetkellä Itä-Suomen aluekoordinaattorina Sokrassa.

 

Aiemmat Sokran blogit:

Osallisuuden edistäminen maakunnissa

Nuorten työelämään kiinnittyminen Suomen eri osissa 1990-2018

Inhimillisen huono-osaisuuden muutokset maakunnissa 2010-luvulla

Mittaroinnissa on päästävä syynäämisestä dialogiin (8.9.2017)

Kehittämishankkeet kunnan strategisen kehittämisen työkaluksi (7.8.2017)

Liikunnalla lisää hyvinvointia ja kustannussäästöjä 26.5.2017)

Huono-osaisuus hidastaa hyvinvoinnin pyörää (19.5.2017)

Nuorten huono-osaisuus ja osallisuus eri puolilla Suomea (30.3.2017)

Huono-osaisuus ja osallisuus Länsi-Suomessa (24.2.2017)

Huono-osaisuus ja osallisuus Etelä-Suomessa  (3.2.2017)

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois-Suomessa (20.1.2017)

Huono-osaisuus ja osallisuus Itä-Suomessa (9.1.2017)

Huono-osaisuus ja osallisuus maakunnissa (27.11.2017)

Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.