työ ja tekijä

Edunvalvoja Kymestä

- Olen tosi innoissani, Kari Häkämies kuvaa tuntojaan.

Hän aloittaa helmikuussa Varsinais-Suomen maakuntajohtajana.

eija kallioniemi kuva: kuntalehti

-Luulen, että mikään työ ei sovi minulle paremmin taustaani ja elämäntilanteeseeni nähden, Kari Häkämies sanoo helmikuussa alkavasta uudesta työstä.

Hän arvelee, että virkapaikka on uran viimeinen.

Ex-kotkalaisen ei tarvitse tällä kertaa kuin ylittää Aura-joki, koska hän toimi Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajana vajaat kolme vuotta. Perheen kotikunta on Masku.

Varsinais-Suomi on Häkämiehen silmissä vauras maakunta, jonka puitteet historioineen, yliopistoineen ja saaristoineen ovat loistavat. Se vaan ei enää riitä.

- Jos on töitä ja leipää, tänne halutaan muuttaa, mutta tällä hetkellä niitä ei ole tarpeeksi.

- Kun neljä viidestä suomalaisesta asuu Helsinki–Tampere–Turku-kolmiossa ja Oulun ympäristössä, ymmärretäänkö, että lisäarvo syntyy juuri tällä alueella? Meidät hukka perii, jos kaikki raha käytetään Suomen vaurastuttamisen sijasta alueellisen eriarvoisuuden paikkaamiseen. Tämä on poliittisessa kentässä vaikea hyväksyä, Häkämies tietää.

Turusta Vaalimaalle pian ulottuvan E18:n jälkeen maakunnan uusin mantra on ”tunnin juna”. Visiossa halutaan puolittaa matka-aika Turusta Helsinkiin. VR:n mukaan se ei onnistu, mutta maakuntaliitto työntää hankepäätöstä kovasti jo seuraavalle hallitukselle.

- Minuuttimääriin ei kannata jumittua. Ihmiset voisivat käydä töissä kauempaa, jos matkustusaika olisi hieman inhimillisempi, Häkämies selvittää.

Ennen kunnissa oli
poliittista johtajuutta

Varsinais-Suomen liiton tehtävä on Häkämiehen mukaan pitää huolta menestymisen edellytyksistä. Hän sanoo yritysten menestyksen riippuvan yhä enemmän lahjakkaista ihmisistä.

- Turun telakan onnistuneiden omistusjärjestelyiden myötä muillekin yrityksille avautuu valtavia mahdollisuuksia. Maakunnan 50–100 ihmistä työllistävien yritysten kasvun eteen pitää tehdä kaikki voitava. Kemianteollisuudessa on isoja mahdollisuuksia, samoin satamien kasvulla.

- Varsinais-Suomi voisi olla myös cleantechin pilottialue, lisäksi biostrategia on tehtävä, Häkämies jatkaa.

Sote-uudistuksesta uusi maakuntajohtaja toivoo linjausta hallitusneuvotteluista, sillä demokratia ei ole siirtymässä päätösvallan mukana kuntayhtymiin. Häkämiehen mielestä oikea ratkaisu olisi vaaleilla valittu maakuntahallinto.

Jos Kymenlaaksosta pitäisi lainata jotakin lounaisrannikolle, Häkämies ottaisi mallia kaakon luontevasta asenteesta venäläisiin.

- Venäjää pitää avata enemmän maakuntaliiton toimesta, ja asenteita on hyvä katsoa pk-yrityksissä.

Hän myöntää, että Varsinais-Suomea saatetaan pitää hieman sisäänpäin lämpiävänä. Hän uskoo, että tässä maakuntajohtajan karjalaisesta geeniperimästä voi olla hyötyä.

- Tässä pätee sama kuin liigajääkiekkojoukkueessa: pitää olla hyvä oma juniorituotanto, mutta pelkästään sillä ei kukaan pärjää.

Häkämies uskoo hyväveli-verkostojen olevan mennyttä, mutta on diagnosoinut uuden taudin: ei synny päätöksiä.

- Jos vuodesta toiseen valtuustossa käsitellään sitä, rakennetaanko toriparkki, se ei – hyvänen aika – kerro tehokkuudesta, Häkämies napauttaa. Esimerkki on Turusta.

- En tiedä, miksi päätöksiä ei synny. Entistä maailmaa moititaan, mutta ennen kunnissa oli poliittista johtajuutta. Sitä ja tehokuutta pitää lisätä koko Suomessa.

Dekkarimurha vie
Kultarantaan

Harvassa maakunnassa on nyt yhtä valtakunnallisesti tunnettu johto, sillä kansanedustaja Ilkka Kanerva, kok., palasi uudelleen maakuntahallituksen puheenjohtajaksi.

- Olemme tunteneet vuosikymmeniä. Tuloksiahan meiltä on lupa odottaa. Edunvalvonnassa on muistettava, että viime kädessä päätökset tehdään poliittisilla foorumeilla. Tämän kokoisella maakunnalla pitää olla joka hallituspohjassa vähintään kaksi ministeriä.

Kirjailijaksi ryhtyneen Häkämiehen viides dekkari valmistuu syksyksi. Tarina sijoittuu, kuinka ollakaan, Turkuun ja Varsinais-Suomeen ja murha – Kultarantaan.

- Aion kirjoittaa jatkossakin, mutta voi olla, että julkaisutahti hidastuu.

Faktat

Kari Häkämies

1956: Syntyi Karhulassa

1975: Ylioppilaaksi

1980: Oikeustieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta

1982: Varatuomariksi

1982: Kotkan sosiaali- ja terveystoimen hallintopäälliköksi

1987: Kansanedustajaksi (kok.)

1996: Oikeusministeriksi

1998: Kuopion kaupunginjohtajaksi

1999: Sisäministeriksi

2001: Sisäministeriön kansliapäälliköksi

2005: Kotkan sosiaali- ja terveysviraston hallintojohtajaksi

2009: Hämeenkyrön kunnanjohtajaksi

2011: Pyhtään kunnanjohtajaksi

2012: Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajaksi

2015: Varsinais-Suomen maakuntajohtajaksi

Faktat

Kari Häkämies

1956: Syntyi Karhulassa

1975: Ylioppilaaksi

1980: Oikeustieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta

1982: Varatuomariksi

1982: Kotkan sosiaali- ja terveystoimen hallintopäälliköksi

1987: Kansanedustajaksi (kok.)

1996: Oikeusministeriksi

1998: Kuopion kaupunginjohtajaksi

1999: Sisäministeriksi

2001: Sisäministeriön kansliapäälliköksi

2005: Kotkan sosiaali- ja terveysviraston hallintojohtajaksi

2009: Hämeenkyrön kunnanjohtajaksi

2011: Pyhtään kunnanjohtajaksi

2012: Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajaksi

2015: Varsinais-Suomen maakuntajohtajaksi