Idea uudesta kunnasta

odottaa keskustelijoita

On turha luulla, että kunnat ovat 15–20 vuoden kuluttua jonkinlaisia jatkomuunnoksia nykyisistä kunnista. Suhtautumistapa esimerkiksi ikääntyneisiin ihmisiin kannattaa kokonaan uudistaa. Tulevat vanhukset ovat liiketaloudellisesti kiinnostava aktiiviryhmä, eivät kunnan hoitotoimien kohde.

Jos kunnassa tunnetaan maakuntamallin alla tarvetta ravistella vanhoja asenteita ja poistaa pelkoja uudistusten tieltä, kannattaa kutsua professori Alf Rehn tuulettamaan ajatuksia.

riitta vainio

Kunnissa mietitään parhaillaan ehkä pelokkaana mitä edessä on, kun niiden rooli muuttuu ja toimintatavat pitää uusia.

Valtiovarainministeriön Tulevaisuuden kunta -seminaarin puhujaksi pyydetty Åbo Akademin professori Alf Rehn kehottaa ajattelemaan, että emme tiedä mitä 15 vuodessa tapahtuu. Toteutuuko vaikkapa joku kauhuskenaario. Esimerkiksi naapurimaa Venäjä saattaa muuttua arvaamattomaan suuntaan.

Ei kannata yrittää matkia muita

Eikä kannata toivoa toisintoja menneestä, ei esimerkiksi ”uutta Nokiaa”. Niin hyvä kuin se olikin, se myös taannutti ja esti uudistumista.

Professori innostaa kuntia rohkeasti tekemään omiaan, luomaan uutta. Ei kannata yrittää matkia muita eikä muistuttaa toisia kuntia. Kannattaa mennä kohti omaa ideaa.

Rehn arvioi, että kaikki kunnat eivät tulevaisuudessa ehkä tarjoa kaikille kansalaisille yhtäläisiä palveluitakaan, vaan jakavat tehtäviä keskenään.

Kotimaiset huolet voivat myös osoittautua pieniksi murheiksi, jos ilmastonmuutos ajaa 100 miljoonaa ihmistä liikkeelle. Veden puutteen ja kuumuuden vaivaamassa maailmassa pohjoinen pallonpuolisko ja Suomi ovat luultavasti maapallon houkuttelevimpia kolkkia.

Rakennetaan yhdessä uutta yhteisöä

Tulevaisuuden kunta on kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen, kesk., mukaan kollektiivista omaisuutta. Sitä pitää rakentaa yhteisvoimin.

- Rakennustyöhön on kutsuttava poliittisten päättäjien ja virkamiesten lisäksi kaikki työstä kiinnostuneet, kuten yritykset ja elinkeinoelämä, järjestöt ja yhdistykset sekä eri väestöryhmät, erityisesti nuoret.

Vehviläisen mukaan iso haaste on, että kaikkien osapuolten ääni onnistutaan kuulemaan ja ottamaan huomioon niiden tarpeet, joilla ei ole etujärjestöjä puhumassa ja viestinviejänä.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen sanoo toivovansa, että kunnille ja itsehallintoalueille annetan mahdollisuus jakaa tehtäviä keskenään.

- Tarvitaan yhteistyötä, ja yksittäisten tehtävien järjestämisessä on voitava tehdä erilaisia paikallisia ratkaisuja, sillä uudistuksen myötä syntyvät kunnat ja alueet ovat keskenään hyvin erilaisia.

Koskinen haluaa, että maakuntien ja tulevaisuuden kuntien roolit määritellään rinnakkain. Tavoitteena on, että vuoden 2019 alussa Suomessa on vahvat kunnat ja itsehallintoalueet, jotka tekevät yhdessä työtä asukkaidensa parhaaksi.

Koskisen mukaan kunnilla tulee olla mahdollisuus suunnata toimintaansa uudella tavalla ja keskittyä nykyistä vahvemmin asukkaiden hyvinvoinnin ja vaikutusmahdollisuuksien edistämiseen sekä elinvoiman kehittämiseen.

Osallistu verkkoaivoriiheen

​Kuntaliitto on avannut kaikille avoimen nettikeskustelun tulevaisuuden kunnasta. Myös kunnat voivat käyttää foorumia oman tulevaisuutensa suunnitteluun. Verkkoaivoriiheen pääsee osoitteessa www.kunnat.net/verkkoaivoriihi.

Valtiovarainministeriö asetti joulukuussa 2015 parlamentaarisen työryhmän sekä asiantuntijaryhmän valmistelemaan Tulevaisuuden kunta -hanketta. Parlamentaarisen työryhmän puheenjohtajana on ministeri Anu Vehviläinen.

Parlamentaarisen valmistelun pohjalta kootaan visio tulevaisuuden kunnasta vuonna 2030. ♦

Kuntalehti täytti 100 vuotta

Kuntalehti on täyttänyt 100 vuotta. Kuntalehden edeltäjä, Suomen kunnallislehti, alkoi ilmestyä tammikuussa 1916 Suomen kunnallisen keskustoimiston julkaisemana, 10 kertaa vuodessa. Sen päätoimittajana oli lakitieteen tohtori Leo Ehrnrooth.

Jo lehden 1. numeron aiheet kuulostavat yllättävän tutuilta. Lehdessä pohditaan muun muassa Suomen kaupunkihallinnon järjestämistä sekä kuntain liikeyrityksiä ja osakeyhtiömuotoa.

Kuvajuttu on Vaasaan juuri rakennetusta vesihuoltolaitoksesta.

Toinen Kuntalehden edeltäjä, Maalaiskuntien liiton julkaisema Maalaiskunta, alkoi ilmestyä liiton perustamisen jälkeen 1922.

Nykyinen Kuntalehti perustettiin Kaupunkiliiton ja Kunnallisliiton yhdistyessä vuonna 1993.

Kuntalehti täytti 100 vuotta

Kuntalehti on täyttänyt 100 vuotta. Kuntalehden edeltäjä, Suomen kunnallislehti, alkoi ilmestyä tammikuussa 1916 Suomen kunnallisen keskustoimiston julkaisemana, 10 kertaa vuodessa. Sen päätoimittajana oli lakitieteen tohtori Leo Ehrnrooth.

Jo lehden 1. numeron aiheet kuulostavat yllättävän tutuilta. Lehdessä pohditaan muun muassa Suomen kaupunkihallinnon järjestämistä sekä kuntain liikeyrityksiä ja osakeyhtiömuotoa.

Kuvajuttu on Vaasaan juuri rakennetusta vesihuoltolaitoksesta.

Toinen Kuntalehden edeltäjä, Maalaiskuntien liiton julkaisema Maalaiskunta, alkoi ilmestyä liiton perustamisen jälkeen 1922.

Nykyinen Kuntalehti perustettiin Kaupunkiliiton ja Kunnallisliiton yhdistyessä vuonna 1993.