Teuvo Pohjolainen, Hannes Manninen ja Pekka Alanen ovat valmistelleet kunta-alan asiantuntijoina esityksen valtiosääntöoikeuden lahjoitusprofessuurin perustamisesta Joensuun yliopistoon.
Teuvo Pohjolainen, Hannes Manninen ja Pekka Alanen ovat valmistelleet kunta-alan asiantuntijoina esityksen valtiosääntöoikeuden lahjoitusprofessuurin perustamisesta Joensuun yliopistoon.

Itsehallinnon ja kunta-alan

lahjoitusprofessuuri Joensuuhun

Itä-Suomen yliopistoon Joensuuhun perustetaan uusi itsehallinnon ja kunta-alan valtiosääntöoikeuden viisivuotinen lahjoitusprofessuuri. Valtiosääntökysymykset ja perustuslain tulkinta ovat osoittautuneet viime hallituskausilla visaisiksi isoissa uudistusyrityksissä. Nyt akuutti tilanne on meneillään sote- ja maakuntauudistuksessa.

riitta vainio kuva: seppo haavisto

Yksi professuurihankkeen kummisedistä on entinen keskustalainen kuntaministeri Hannes Manninen. Hän katsoo, että isojen uudistusten tueksi ei ole riittävästi tutkimustietoa eikä perustuslain tulkintakäytäntöä.

Uudelle tutkimustiedolle on ilmaantunut huutava tarve edellisen ja tämän hallituksen aikana valmisteltujen sote- ja maakuntauudistuksen edetessä.

Kuntien oikeudet ja velvollisuudet tehtäviinsä, rahoitusjärjestelyt, kuntien omaisuuden siirrot ja tulevien järjestelmien päätöksenteko ovat tähän mennessä tuoneet enemmän ratkomattomia kysymyksiä kuin vastauksia.

Entinen alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen, kesk., on ollut julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolaisen ja monissa kunta-alan tehtävissä toimineen, viimeksi Kuntaliitossa ja Kevassa johtajana työskennelleen Pekka Alasen kanssa professuurihankkeen valmistelija.

Kunnan toimiala ja tehtävät ovat Suomessa laajemmat kuin muissa hyvinvointivaltioissa ja muissa Pohjoismaissa.

Edellinen ehdotus kaatui perustuslakiin

Hannes Manninen muistuttaa, että pitkään valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusehdotus kariutui eduskunnassa vuoden 2015 alussa nimenomaan perustuslaillisiin ongelmiin.

Nykyinen hallitus on tehnyt periaatelinjauksen 18 itsehallintoalueen muodostamisesta perustaen päätöksensä perustuslain 121 pykälän 4. momenttiin kuntia suurempien alueiden itsehallinnosta. Uusista alueista 15 vastaa sosiaali- ja terveydenhuollosta itsenäisesti ja 3 yhteistyössä muiden kanssa.

Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta on tehty alustava linjaus, jossa ensisijainen tavoite on järjestelmälle valtionrahoitus. Myöhemmin harkitaan mahdollisuutta itsehallintoalueen jonkinasteiseen verotusoikeuteen.

Uudistus merkitsee asiakkaiden valinnanvapauden laajenemista: asiakas voi valita julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien välillä.

Manninen kuvaa muutosta laajaksi ja syvälle ulottuvaksi paikallis- ja aluehallinnon uudistukseksi.

- Sen toteuttamiseen liittyvien säädösten laadinnassa sekä tulkinnassa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa instituutioita koskevaa valtiosääntöoikeuden syvällistä asiantuntemusta sekä monipuolista tutkimukseen perustuvaa tietoa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta tulee olemaan keskiössä näiden lakien säätämisessä sekä niiden perustuslainmukaisuuden tulkintakäytännön muodostumisessa, Manninen sanoo.

Isoja vaikutuksia kuntiin ja kuntayhteisöihin

Itsehallintouudistukseen – tai kuten nimeksi on nyttemmin valittu – maakuntauudistukseen liittyy kuntien kannalta merkittäviä taloudellisia intressejä: miten määrätään tulevaisuudessa kuntavero, omaisuuden siirrot tai vuokraus, miten kuntien lainoitus muuttuu, miten toteutetaan siirtymävaiheen lainojen järjestelyyn liittyvät asiat.

Keskeisiä kysymyksiä ovat rahoitusperiaatteen soveltaminen, kunnan omaisuuden käsite ja suoja sekä perustettavien itsehallintoalueiden itsehallinnon sisältö.

Kunta muuttuu maakuntien Suomessa nykyistä enemmän kansalaisten lähiyhteisöksi. Kuntien ja itsehallintoalueiden edut nähdään yhtenevinä.

Kun itsehallintoalueiden itsehallinnon sisällöstä ei ole juurikaan tutkimustietoa eikä siitä ole perustuslain tulkintakäytäntöä, Kuntien takauskeskuksen taustakeskusteluun osallistuneet perustuslakiasiantuntijat ja eri kuntayhteisöjen edustajat katsoivat, että kunnan asukkaiden ja kuntaa suurempien itsehallintoalueiden itsehallintoa koskevan valtiosääntöoikeuden alaan kuuluvalle tutkimukselle ja opetukselle on selkeä tarve.

Lakien perustuslainmukaisuudesta vastaa eduskunnan perustuslakivaliokunta ennakolta lakien säätämisen yhteydessä. Valiokunta kuulee ennen kannanottoaan asiantuntijoita.

Vanha säännös ei ole realisoitunut aiemmin

Itsehallintoalueiden muodostamista ohjaava säädös on ollut laissa samansisältöisenä vuoden 1919 hallitusmuodosta alkaen, mutta sitä koskeva oikeustieteellinen tutkimus on vähäistä, koska säännös ei ole realisoitunut aiemmin, professuurihanketta valmistelemassa oleva Teuvo Pohjolainen sanoo.

- Perustuslain muutoksissa ei ole tarkemmin pohdittu myöhemminkään kuntia suurempien alueiden itsehallinnon sisältöä.

Kunnallista itsehallintoa koskeva tutkimus on Pohjolaisen mukaan viime vuosikymmeninä kohdistunut enemmän muun muassa päätöksentekoon ja palvelutuotantoon.

Valtiosääntöoikeudellisessa tutkimuksessa on viime vuosina ollut keskiössä perusoikeuksiin liittyvät kysymykset. Institutionaalinen valtiosääntöoikeus ja itsehallintoon liittyvät teemat ovat jääneet vähemmälle.

Kolme yliopistoa sijoitusvaihtoehtona

Professuurihankkeen valmistelijat katsovat, että perustuslakivaliokunta tarvitsee paikallis- ja aluehallinnon uudistuksen linjaamisessa työnsä tueksi instituutioita koskevaa valtiosääntöoikeuden laajaa asiantuntemusta sekä tutkittua tietoa.

Professori emeritus Teuvo Pohjolainen selvitti määräaikaisen lahjoitusprofessuurin sijoituspaikkaa vaihtoehtoinaan Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos.

Kaikki kolme yliopistoa olivat Pohjolaisen mukaan kiinnostuneita lahjoitusprofessuurista ja jokainen olisi ollut vahvuuksiensa perusteella sopiva sijoituspaikaksi.

Pysyvä professuuri maksaisi 2,5 miljoonaa euroa

Pysyvän professuuriin kustannukset olisivat noin 2,5 miljoonaa euroa. Sitä ei valmistelussa katsottu mahdolliseksi nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.

Pohjolainen perusteli suosituksensa määräaikaisen professuurin lahjoittamisesta Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitokselle muun muassa sillä, että Itä-Suomen yliopistolla on oikeustieteellisen tutkinnon anto-oikeus, ja professuuri kytkeytyisi Joensuussa vireään oikeustieteen tutkimus- ja keskusteluympäristöön ja sopisi hyvin yliopiston vahvuusaloihin – hyvinvointitutkimukseen sekä empiiriseen oikeustutkimukseen.

Itä-Suomen yliopisto ja Joensuu osallistuvat myös rahallisesti professuurin toteuttamiseen.

Kunnat voivat osallistua rahoitukseen

Määräaikaisen lahjoitusprofessuurin rahoittamiseen tarvitaan 800 000 euroa. Mukaan rahoitukseen on pyydetty Kuntaliitto, Kunnallisalan kehittämissäätiö, Keva, Kuntarahoitus sekä Kuntien takauskeskus, joilta odotetaan hankkeeseen yhteensä 400 000 euroa.

- Kuntaliitto, Keva, Kuntatyönantajat, Kuntarahoitus ja Kuntien takauskeskus hyötyvät professuurista myös omien tehtäviensä hoitamisessa, ja sitä kautta siitä hyötyy koko kuntakenttä, Pekka Alanen korostaa.

Joensuu yliopiston sijaintikuntana antanee 100 000 euroa. Muut kunnat ja kuntayhtymät toivotaan mukaan hankkeeseen 10 sentillä asukasta kohti, mikä toisi tarvittavat loput 300 000 euroa. Kuntien rahoituspäätökset pitäisi tehdä kevään aikana 30.4. mennessä. ♦

Anu Vehviläinen: Erityisen kannatettava hanke

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., katsoo, että lahjoitusprofessuurihanke on erityisen kannatettava ja tulevaisuuteen suuntautuva. Hän kiittelee taustavaikuttajia ajanhermolla olemisesta.

- Toivon kuntakenttämme suhtautuvan tähän myönteisesti. Kun yliopistoissa ollaan taloudellisesti tiukoilla, on hyvä, että ympäröivä yhteiskunta haluaa lahjoitusprofessuurin kautta vahvistaa valtiosääntöoikeuden alaa.

Vehviläinen katsoo, että kun Suomeen on tulossa uusi itsehallinnon muoto maakuntien perustamisen myötä, on tärkeää, että myös valtiosääntötutkimus- ja osaaminen vahvistuu.

- Suora kansanvalta, kolmiportainen hallinto kunta-maakunta-valtio ja perustuslain näkökohtien huomioiminen kokonaisuudessa tulevat tarjoamaan paljon uutta tutkittavaa ja tulkittavaa valtiosääntöoikeuden alalle, Vehviläinen sanoo.

Anu Vehviläinen: Erityisen kannatettava hanke

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., katsoo, että lahjoitusprofessuurihanke on erityisen kannatettava ja tulevaisuuteen suuntautuva. Hän kiittelee taustavaikuttajia ajanhermolla olemisesta.

- Toivon kuntakenttämme suhtautuvan tähän myönteisesti. Kun yliopistoissa ollaan taloudellisesti tiukoilla, on hyvä, että ympäröivä yhteiskunta haluaa lahjoitusprofessuurin kautta vahvistaa valtiosääntöoikeuden alaa.

Vehviläinen katsoo, että kun Suomeen on tulossa uusi itsehallinnon muoto maakuntien perustamisen myötä, on tärkeää, että myös valtiosääntötutkimus- ja osaaminen vahvistuu.

- Suora kansanvalta, kolmiportainen hallinto kunta-maakunta-valtio ja perustuslain näkökohtien huomioiminen kokonaisuudessa tulevat tarjoamaan paljon uutta tutkittavaa ja tulkittavaa valtiosääntöoikeuden alalle, Vehviläinen sanoo.