kuntatalous

Kunnat ja johdannaiset

Julkisuuteen tulleet tiedot johdannaistappioista ovat kirvoittaneet viime viikkoina keskustelun myös kuntien johdannaissopimusten riskeistä – ja erityisesti mahdollisesta spekuloinnista.

Onko kunnissa spekuloitu?

Rahoitusalan erityisasiantuntija Jari Vaine Kuntaliitosta selvittää mistä johdannaisissa on kyse.

jari vaine

Johdannainen on rahoitusmarkkinoiden väline, jonka taloudellinen arvo riippuu jonkin kohde-etuuden arvosta.
Niitä käytetään pääsääntöisesti velkoihin, sijoituksiin ja hyödykkeisiin liittyvien markkinaliikkeiden hallintaan. Kun taustalla on mittava velka, kuntatoimijoilla kyse on pääasiassa suojautumisesta korkojen nousulta eli korkojohdannaisista.

Johdannaiset ilmoitetaan kuntien tilinpäätösten liitetiedoissa. Kunnat eivät ole sopimuksistaan “tilivelvollisia” Kuntaliitolle, joten Kuntaliitolla ei ole tarkkaa tietoa, paljonko johdannaisia kunnissa on, eikä myöskään varmuutta, onko joukossa niin sanottuja spekulatiivisia sopimuksia.

Johdannaisella muutetaan korkosidontaa

Johdannaisten keskeisin ominaisuus on mahdollisuus erottaa eri riskien käsittely. Kunta esimerkiksi ottaa lainan valitusta rahalaitoksesta, mutta johdannaisella myöhemmin muuttaa korkosidontaa ja jopa toisen rahalaitoksen kanssa. Sopimusajankohtia voidaan porrastaa ja sopia useita eripituisia jaksoja.

Johdannaisen voi myydä, eli palata alkuperäiseen korkoon. Nämä kaikki voidaan tehdä koskematta lainaan. Vaihtuva- ja kiinteäkorkoisissa lainoissa muutokset ovat hankalampia toteuttaa ja voivat aiheuttaa enemmän kustannuksia.

Suojata vai ei – kas siinäpä kysymys

Perusmuodossa johdannainen on kuin vakuutus, jolla varmistetaan, etteivät korkokustannukset nouse yli sovitun tason. Ajoituksella on merkityksensä, mutta tätä hankaloittavat näkemyserot markkinakehityksestä. Joku kritisoi suojaamattomuutta – toisaalta myös sopimusta herkästi moititaan, jos korot eivät nousekaan. Mutta kuka arvostelee ”turhaan” maksettua palovakuutusmaksua, kun talo ei palanutkaan? Jos sama vaikutus ja kustannus olisivat syntyneet kiinteäkorkoisella lainalla, kiinnostaisiko ketään?

Korkokustannusten ennakoitavuus tärkeää

Kunnan taloudenpidossa kuitenkin myös korkokustannusten ennakoitavuus on tärkeää.

Jos lainasalkun puitteissa ja ilman lisäehtoja olevan johdannaisen arvioidaan parantavan ennakoitavuutta eli olevan parempi vaihtoehto kuin tekemättä jättäminen, ei ole perusteita tulkita sopimusta muutoin kuin suojaukseksi. Jos korot eivät nouse, sopimus on tappiollinen – mutta onko spekuloitu? Kun lähtökohta on ennakoitavuus, on kohtuutonta vaatia, että sopimuksia jälkikäteen arvioitaessa tulisi aina ”olla oikeassa”.

Kuntien suhtautuminen riskiin, riskinkantokyky ja resurssit ovat erilaiset. Suojaustarvetta tulee tarkastella aina omista lähtökohdista. Johdannaisillakaan riskit eivät saa lisääntyä. ”Tämän kanssa pärjäämme” – tyyppisellä ajattelulla, huolehtimalla kuitenkin reagointimahdollisuuksista, kannattaa edetä.

Tarjolla on yhä monimutkaisempia tuotteita

Johdannaisia voidaan käyttää myös tuottojen tavoitteluun tai mukana voi olla ominaisuuksia tai ehtoja, jotka vaikkapa pienentävät perusratkaisun kustannuksia.

Markkinamuutosten myötä tarjolla onkin yhä monimutkaisempia tuotteita. Näitä on tarkasteltava eri lähtökohdista, sillä lisäehdot voivat markkinaolosuhteiden eläessä muuttaa suojaustarkoituksen ei-suojaavaksi. Ominaisuuksia on monia eikä niihin voi tyhjentävästi ottaa kantaa. Hyvä lähtökohta kuitenkin on, ettei käytetä välineitä, joita ei tunneta tai joiden ominaisuuksien käyttäytymistä ei voida luotettavasti arvioida. Jos suojausajatus johdannaisen myötä katoaa tai hämärtyy, voidaan puhua spekuloinnista. Tällaisen vaikutuksen ei voi katsoa olevan kuntien toimintaperiaatteiden mukaista. Jos johdannaissopimuksen motiivi on tuottojen tavoittelu, tulee ratkaista kuuluuko toimenpide sijoitustoimintaan ja sen puitteissa hyväksyttäviin toimiin.

Muutama tärkeä tarkastelukulma

Johdannaisen suojaavuutta tulee tarkastella erityisesti seuraavissa tilanteissa.

- Sopimuksen nimellisarvo on suurempi kuin kohteena olevien lainojen nimellisarvo. Erityisesti muutostilanteet on syytä muistaa. Jos esimerkiksi rahoittajan kanssa on sovittu, että laina ja johdannainen ovat kokonaisuus, toisen muuttuessa on tarkistettava toisenkin tilanne.

- Markkinatilanteen hyödyntämiseen (myös tuottojen tavoitteluun) tähtäävät johdannaiset. Näiden sisältämät erityisominaisuudet tai niiden myöhempi voimaan astuminen voivat muuttaa suunniteltua riskiasemaa.

- Tasesuojaus (=suojaus ei kohdistu yksittäisiin lainoihin) asettaa vaatimuksia sekä sopimusten nimellisarvojen että pituuden seurannalle. Erityisesti tässä on muistettava tarkistaa mahdollisten muutosten vaikutus laina- ja johdannaissopimusten keskinäiseen suhteeseen.

Lopuksi on tarpeen muistuttaa, että johdannainen ei ole erillinen ”taikasauva”, vaan sen liikkeiden taustalla ovat aina todellisten kohde-etuuksien markkinamuutokset. Johdannaisia käytettäessä on tärkeää selvittää niiden käyttäytymistä, arvonmääritystä ja jälkimarkkinoiden ehtoja ennen päätöksiä.

Kuntatoimijoiden tarpeisiin perustuotteiden pitäisi riittää. ♦