Kuohun jälkeen

kunnissa nähdään jo maahanmuuton hyötyjä

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset aiheuttavat kuntien asukkaissa kuohuntaa, mutta tuovat kunnalle myös lisätuloja, piristävät elinkeinoelämää ja pelastavat kouluja.

Miten Vihti, Punkalaidun, Lappajärvi, Närpiö ja Mikkeli pärjäävät turvapaikanhakijoidensa kanssa?

Vihdissä oleskelevat turvapaikanhakijat käyvät ostoksilla Nummelan keskustassa.
Vihdissä oleskelevat turvapaikanhakijat käyvät ostoksilla Nummelan keskustassa.

marja martikainen kuvat: seppo haavisto

Vajaan 30 000 asukkaan Vihdissä noin 300 turvapaikanhakijan ilmaantuminen kuntaan viime syksynä aiheutti hämmennystä. Osa asukkaista vastusti asiaa näkyvästi ja kunnantalon pihalla pidettiin mielenosoitus. Asukkaat tekivät maantie-esteitä ja heiluttivat banderolleja tulijoita vastaan.

Vihdin kunta ei vastustanut vastaanottokeskusten perustamista, mutta piti toisen keskuksen sijaintia tarkoitukseen sopimattomana.

- Noin 50 asukkaan kylään tuotiin yhtäkkiä lähes 200 turvapaikanhakijaa. Kun tulijat olivat enimmäkseen yksinäisiä miehiä, pelättiin häiriöitä, kertoo kunnanjohtajan viransijaisena toimiva Hannu Nummela.

Tilanne synnytti myös talkoohenkeä. Seurakunta hoitaa noin sadan asukkaan määräaikaista vastaanottokeskusta, joka toimii leirikeskuksessa 15 kilometrin päässä taajamasta. Muutaman kilometrin päässä keskustasta Hopeaniemessä toimii SPR:n pyörittämä vastaanottokeskus, jossa on 180 ihmistä. Ala-ikäisille on pieni perhekoti. Kunnassa on tehty päätös 25-30 kiintiöpakolaisen vastaanottamiseksi.

Opettaja saattaa Hopeaniemen vastaanottokeskuksen lapset kouluun. Turvapaikanhakijoiden lasten osallistuminen koulunkäyntiin on hälventänyt osittain epäluuloja.

- Alku oli hurja, kun asioista ei tiedetty tarpeeksi. Tiedotus oli hankalaa ja maahanmuuttovirastolta piti monesti varmistaa, mitä voi sanoa, Nummela sanoo.

Parhaillaan kunnassa rakennetaan kotouttamisorganisaatiota, yhteistyö eri toimijoiden kanssa on olennaista. Erityisesti yhteistyö yrittäjäjärjestöjen ja yrittäjien kanssa on tärkeää, jotta turvapaikansaajien ja pakolaisstatuksella Vihtiin tulevien työllistyminen ja sitä kautta kotouttaminen saadaan hyvin käyntiin.

Kuntaan palkataan maahanmuuttokoordinaattori ja sote-puolta vahvistetaan. Käytännön järjestelyt ovat kuitenkin ongelmallisia, kun ei tiedetä, miten kauan ihmiset ovat paikkakunnalla.

- Tiedämme, että joukossa on paljon kielitaitoisia ammattilaisia. Kunnan talouden kannalta menot ja tulot vastaanottotoiminnasta ovat melko tasapainossa. Pitkällä tähtäyksellä tilanne kääntyy voitoksi, jos he jäävät. Vihdissä on kuitenkin 10 prosentin työttömyys, mikä tekee tilanteen herkäksi. Myös erilaisten yritysten mahdollisuudet työllistää vaihtelevat suuresti, Nummela toteaa.

Parin miljoonan piristysruiske

Punkalaitumen kunnanjohtajan paikalta Hattulan kunnanjohtajaksi valittu Lauri Inna arvioi viime vuonna, että Punkalaitumen kunta hyötyy vastaanottokeskuksen uudelleen avaamisesta noin puoli miljoonaa euroa vuodessa ja aluetalous lähemmäs puolitoista miljoonaa monenlaisten palvelujen käytöstä.

Kuntien luvut konkretisoituvat paremmin tilinpäätöksissä keväällä. SPR:n Turun vastaanottokeskuksen Punkalaitumen yksikön johtaja Helena Noroila sanoo, että vastaanottokeskuksella on monenlaisia vaikutuksia ympäristöönsä.

- Kaksi opettajaa palkattiin töihin heti kesällä, jotta 20 lasta saatiin perusopetukseen. Sairaanhoito- ja terveyspalvelut hankitaan lähialueelta. Koulukyydit, linja-autot ja taksit ovat saaneet asiakkaita ja ostoksiin käytetty raha jää paikkakunnan kauppoihin, hän kertoo.

Punkalaitumella vastaanottokeskus toimii kunnan omistamassa rakennuksessa, josta kunta saa nyt vuokratuloa. Rakennusta olisi ollut vaikea saada vuokratuksi muualle.

- Kuormitusta tulee koulu- ja sosiaalipuolelle, mutta kaikkiaan koemme maahanmuuton positiivisena, sanoo kunnanvaltuuston puheenjohtaja Outi Uusi-Kouvo, kesk.

Punkalaitumella on vastaanottotoiminnasta jo pitkä kokemus ja sen myötä kehittyneet verkostot.

Yrityksetkin osaavat kysyä väkeä töihin.

Ensimmäiset kiintiöpakolaiset turvapaikanhakijat tulivat kuntaan jo vuonna 1992. Vain muutamat turvapaikanhakijat ovat jääneet kuntaan asumaan, mutta Myanmarista perhekunnittain saapuneet kiintiöpakolaiset ovat edelleen paikkakunnalla.

– Noin 70 maahanmuuttajaa asuu täällä edelleen. Heidän joukossaan ei ole työttömiä, vaan kaikki ovat joko työssä, työkokeilussa tai opiskelemassa. Lapset ovat käyneet koulunsa Punkalaitumella ja vanhemmat ovat löytäneet paikkakunnalta ja lähiseudulta töitä.

- Punkalaitumella on Pirkanmaan alhaisin työttömyys, mutta syntyvyys on pienempi kuin kuolleisuus. Kunta on onnistunut saamaan kiintiöpakolaisista vakituisia asukkaita. 3 000 asukkaan kunnassa maahanmuutto nähdäänkin elinvoimaa lisäävänä asiana, Uusi-Kouvo jatkaa.

Nyt tulijat ovat turvapaikanhakijoita ja entistä enemmän nuoria miehiä, jotka odottavat hakemuksensa käsittelyä useita kuukausia.

- Hakemusten käsittely pitäisi hoitaa nopeasti tulijoiden itsensä vuoksi, vaikka nyt kaikkiin Punkalaitumelle saapuneisiin suhtaudutaan kuin he olisivat jäämässä Suomeen. Opintoja on järjestetty lähiseudun oppilaitoksissa ja kielen opetus aloitetaan heti kun on paikkakunnalle saavuttu. Nuorille miehille on järjestettävä rivakasti ohjelmaa, ovat he minkämaalaisia tahansa. Meillä oppilaitosten ja yritysten kanssa on tehty yhteistyötä ja hyviä kokemuksia on saatu puutöistä ja rakennuspuolelta, Uusi-Kouvo kertoo.

Nuorta väkeä ja työvoimaa

Lappajärvellä talousvaikeuksissa olleen Kivitipun matkailuhotelliin muuttuminen vastaanottokeskukseksi sai monet kunnan asukkaat kiihtymään. Kiihkeimmissä some-viesteissä ennustettiin matkailuhotellin pysyvää tuhoutumista ja vaadittiin kunnanjohtaja Tuomo Lehtiniemen eroa.

Tammikuussa Kivitippuun oli majoitettu 238 ihmistä. Lapsia heistä oli 103, joista 48 on aloittanut koulunkäynnin joulukuussa. Kontakteja paikallisiin on viritelty talkootöissä, turvapaikanhakijat ovat auttaneet muun muassa päiväkodin muutossa.

Lehtiniemen mukaan arvostelu on ainakin osittain vaimentunut, kun nähtiin, että turvapaikanhakijat olivat enimmäkseen lapsiperheitä. Hotelli tuottaa ja väkeä on palkattu töihin.

- Vastaanottokeskuksen työllisyysvaikutus on tällä hetkellä ainakin 30 henkilöä, kun mukaan lasketaan kunnan palkkaamat viisi opettajaa. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kotouttamistoimet ja vireillä oleva kotouttamishanke tulevat jatkossa vielä työllistämään yhdestä kahteen henkilöä.

Turvapaikanhakijat ovat tuoneet piristystä myös kauppaliikkeille ja Kivitipun tavarantoimittajille, kunnanjohtaja kertoo.

Lappajärven yritysten pääpaino on matoissa, metallissa ja matkailussa ja muilla palvelualoilla. Monet ovat monialayrittäjiä ja noin puolet yrityksistä on sijoittunut lappajärveläisiin kyliin. Ravintolayrittäjien joukossa on jo ennestään useita ulkomailta tulleita. Erityisenä kehityskohteena kunnassa ovat järviympäristöön liittyvät matkailu- ja oheispalvelut.

Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneista kuntaan jää todennäköisesti vain pieni osa. Kunnan ikääntyvä väestö kaipaa joukkoonsa nuorta väkeä ja uutta työvoimaa tarvittaisiin paitsi matkailussa, myös erityisesti turkistarhoilla ja maataloustöissä.

- Työllistämissäännöksissä olisi äkkiä saatava aikaan muutos, joka mahdollistaisi työhaluisten ja -kykyisten maahanmuuttajien työnteon mahdollisimman nopeasti ilman karensseja. On ihan hullua, että pitää odottaa monta kuukautta, ennen kuin saa tehdä palkallista työtä, Lehtiniemi sanoo.

Pieni kunta, turvallinen koti

Närpiössä tomaatit ja kurkut kasvavat maahanmuuttajien työllä, kouluissa riittää oppilaita, vanhat rakennukset on kunnostettu ja uusiakin rakennettu.

- Närpiö on täydellinen esimerkki siitä, miten kunta on elpynyt maahantulijoiden avulla, kun tulijoista on pidetty hyvää huolta. Pieni kunta voi tarjota kodinomaisen ympäristön ja työpaikan. Pakolaiseksi lähtenyt haluaa rauhaa, tietää SPR:n delegaatti Juha Tammela. ♦

Odottelusta tekemiseen

turussa spr:n pilottiprojektissa maahanmuuttajien kiinnittymistä suomalaiseen työelämään vauhditetaan tutustumisjaksolla yrityksiin. TET-mallia laajennetaan myös pääkaupunkiseudulle.

Viime vuonna Suomeen tulleista noin 30 000 turvapaikanhakijasta noin kolmanneksen arvioidaan saavan myönteisen turvapaikkapäätöksen. ELY-keskukset neuvottelevat alkuvuonna kuntapaikoista noin 10 000 henkilölle.

TEM:n maahanmuuttojohtaja Kristiina Stenmanin mukaan niin pienet kuin isotkin kunnat voivat ottaa vastaan myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneita kunhan verkostot ovat hyvät. Kunnille maksetaan korvausta viime vuoden tapaan.

TEM:ssä on käynnissä isojen yritysten kanssa nopean työllistymisen kumppanuusohjelma, jolla täydennetään kotouttamisohjelmaa. Kunnissa on kannettu huolta erityisesti tulijoiden osaamisen tunnistamisesta ja kotouttamistoimien riittämättömyydestä. Myös koulutuksen saatavuudessa ja asenneilmapiirissä on paljon kuntakohtaisia eroja.

Turvapaikanhakijoiden potentiaalin nopeampaan hyödyntämiseen pyritään monilla toimilla. SPR:n Varsinais-Suomen piiri käynnisti viime vuoden lopulla yhteistyössä Accenturen, koulutuskeskus Omnian ja alueen kumppaniyritysten kanssa pilottiprojektin turvapaikanhakijoiden työllistämisen edistämiseksi. Projektissa luotiin kyselylomake, jossa kartoitettiin 33 henkilön koulutusta, osaamista ja työhaluja.

Projektissa selvisi, että yli puolella oli korkeakoulututkinto. Puolella taas koulutusta oli melko vähän, mutta erilaista työkokemusta paljon. Ammattien kirjo oli laaja. Turvapaikanhakijoilla oli suuri halu tehdä työtä ja osallistua myös vapaaehtoistoimintaan.

Kyselyn jälkeen projektia jatkettiin kouluista tutulla TET-mallilla. Turvapaikanhakijat tutustuivat 1–2 viikon ajan Turun seudulla oleviin yrityksiin.

Palaute TET-jaksosta on ollut myönteistä ja rakentavaa niin yrityksiltä kuin tutustujiltakin. Irakista tulleet, aiemminkin kansainvälisissä yrityksissä työskennelleet turvapaikanhakijat kertoivat, että TET-jakso auttoi ymmärtämään suomalaista työkulttuuria. Jakso olisi saanut olla pitempikin.

Turvapaikanhakijoiden TET-hanketta jatketaan Varsinais-Suomessa kesään saakka ja sitä laajennetaan myös pääkaupunkiseudulle. Projektin oppeja viedään myös vastaanottokeskusten työntekijöille.

Faktat

Kunta ja TE-toimisto käynnistävät kotouttamisen

Maahanmuuttajien kotoutumista kunnissa ohjaa kunnan tai useamman kunnan yhdessä laatima kotouttamisohjelma. Ohjelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa.

Päävastuu kotoutumislain mukaisista kotouttamistoimenpiteistä on kunnilla ja työ- ja elinkeinotoimistoilla.

Kunta ja TE-toimisto laativat kotoutumissuunnitelman yhdessä maahanmuuttajan kanssa. Lähtökohtana on, että työtön maahanmuuttaja asioi TE-toimistossa. Hänen palveluntarpeensa arvioidaan kotoutumislain mukaisen alkukartoituksella, joka käynnistää maahanmuuttajan palveluprosessin.

TE-toimiston tehtävänä on huolehtia omasta, työmarkkinoille suuntaavasta asiakaskunnastaan, ja kunnan tehtävänä on huolehtia niistä henkilöistä, jotka ovat kunnan asiakkaita. Yhteistyötä tehdään myös kansalaisjärjestöjen kanssa. Valtio korvaa kunnille maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi järjestettyjen toimenpiteiden aiheuttamia kustannuksia kotoutumislain mukaisesti.

Valtakunnallisesti pakolaisten kuntapaikkojen koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Alueellinen koordinointi kuuluu elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksille (ELY-keskus), jotka neuvottelevat alueensa kuntien kanssa pakolaisten kuntapaikoista, asunnoista ja tarvittavista palveluista.

Kiintiöpakolaisten kuntiin osoittamista tekevät Maahanmuuttovirasto ja ELY-keskukset yhteistyössä. Tieto kuntien kotouttamistyöstä ja sitä koskevasta lainsäädännöstä esimerkkeineen on koottu työ- ja elinkeinoministeriön palveluun www.kotouttaminen.fi.

Kommentti

Maahanmuutosta sanottua

”Huikea mahdollisuus Suomelle. Monimutkaisia globaaleja haasteita voidaan ratkaista vain kansainvälisellä yhteistyöllä.”

Mika Rossi, johtaja, Accenture

♦ ♦ ♦

”Turvapaikanhakijalla on hankalan matkan jälkeen suuri innostus. Jos täällä on vastassa innoton porukka, se on huono yhtälö. Kaikki hyötyvät innostuksesta, riippumatta siitä, saako henkilö jäädä.”

Pauli Heikkinen, toiminnanjohtaja, SPR Varsinais-Suomen piiri

♦ ♦ ♦

”Maailmassa on 55 miljoonaa pakolaista, maahanmuutto ei ole ohimenevä ilmiö. Tarvitaan kestävä ratkaisu, jossa täytyy kyseenalaistaa aiempi toiminta, kuten miten kynnystä työntekoon madalletaan. ”

Petteri Orpo,

sisäministeri

♦ ♦ ♦

”Suomeen muuttaa vuosittain noin 30 000 henkeä. Kaikki tulijat eivät siis ole turvapaikanhakijoita. Kasvua normaaliin verrattuna on nyt noin 20 prosenttia.”

Kristiina Stenman, maahanmuuttojohtaja, TEM

♦ ♦ ♦

”SPR:llä oli vuosi sitten 35 000 vapaaehtoistyöntekijää. Nyt meillä on 10 000 uutta vapaaehtoista.

Kristiina Kumpula, pääsihteeri, SPR

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Vastaanottokeskuksen

perustaminen tapahtuu nopeasti

delegaatti Juha Tammela on IT-alan ammattilainen ja yksi SPR:n reserviläisistä, jotka ovat valmiudessa lähtemään maailmalle avustustoimiin tarvittaessa. Viime syyskuussa turvapaikanhakijoiden tulon ollessa kiivasta, Tammela sai tehtäväkseen perustaa vastaanottokeskuksen Mikkeliin.

Suurimmat hankinnat kilpailutettiin pikaisesti kotimaisilla toimijoilla.

- Keskukseen hankittiin Kiteeltä 300 sänkyä patjoineen. Kodinkoneet ostettiin paikallisista kaupoista. Osa tarvikkeista haalittiin mistä nopeasti saatiin. Lautanen-mukisettejä tuotiin SPR:n Kalkun keskusvarastosta, josta yleensä lähtee tavaraa katastrofeihin ulkomaille, Tammela kertoo.

Vastaanottokeskus toimii Mikkelin kaupungilta vuokratussa entisessä vanhainkodissa. Kuljetuspalveluja käytetään paljon. Jos keskuksessa ei saa aterioita, aikuinen turvapaikanhakija saa kuukaudessa vastaanottorahaa 266 euroa, yksinhuoltaja 314 euroa. Sillä kukin kustantaa ruokansa, henkilökohtaiset tarvikkeensa ja esimerkiksi kauppamatkansa. Savonlinja kuljettaa väkeä myös kursseille eri puolille kaupunkia.

- Jos vastaanottokeskuksessa on 250 aikuista, kuukaudessa 266 euroa tekee 66 500 euroa ja vuodessa 798 000 euroa, mikä todennäköisesti jää hyödyttämään paikallista liike-elämää. Ydinkysymys on, miten ihmisten säilyttämisestä päästään nopeammin heidän potentiaalinsa hyödyntämiseen, Tammela sanoo.

Mikkelin vastaanottokeskuksen johtaja Heikki Väätämöinen kertoo, että Mikkeliin lokakuussa 2015 tulleiden ensimmäiset kuulemiset on nyt tehty, Lappeenrannassa tehtäviin maahanmuuttoviraston selvityksiin päästään helmi-maaliskuun aikana. Hän arvioi, että ensimmäiset oleskeluluvat selviävät kevätkesällä, eli prosessiin kuluu noin yhdeksän kuukautta.

Lisää tietoa kotouttamisesta verkossa www.kotouttaminen.fi

Faktat

Kunta ja TE-toimisto käynnistävät kotouttamisen

Maahanmuuttajien kotoutumista kunnissa ohjaa kunnan tai useamman kunnan yhdessä laatima kotouttamisohjelma. Ohjelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa.

Päävastuu kotoutumislain mukaisista kotouttamistoimenpiteistä on kunnilla ja työ- ja elinkeinotoimistoilla.

Kunta ja TE-toimisto laativat kotoutumissuunnitelman yhdessä maahanmuuttajan kanssa. Lähtökohtana on, että työtön maahanmuuttaja asioi TE-toimistossa. Hänen palveluntarpeensa arvioidaan kotoutumislain mukaisen alkukartoituksella, joka käynnistää maahanmuuttajan palveluprosessin.

TE-toimiston tehtävänä on huolehtia omasta, työmarkkinoille suuntaavasta asiakaskunnastaan, ja kunnan tehtävänä on huolehtia niistä henkilöistä, jotka ovat kunnan asiakkaita. Yhteistyötä tehdään myös kansalaisjärjestöjen kanssa. Valtio korvaa kunnille maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi järjestettyjen toimenpiteiden aiheuttamia kustannuksia kotoutumislain mukaisesti.

Valtakunnallisesti pakolaisten kuntapaikkojen koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Alueellinen koordinointi kuuluu elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksille (ELY-keskus), jotka neuvottelevat alueensa kuntien kanssa pakolaisten kuntapaikoista, asunnoista ja tarvittavista palveluista.

Kiintiöpakolaisten kuntiin osoittamista tekevät Maahanmuuttovirasto ja ELY-keskukset yhteistyössä. Tieto kuntien kotouttamistyöstä ja sitä koskevasta lainsäädännöstä esimerkkeineen on koottu työ- ja elinkeinoministeriön palveluun www.kotouttaminen.fi.

Kommentti

Maahanmuutosta sanottua

”Huikea mahdollisuus Suomelle. Monimutkaisia globaaleja haasteita voidaan ratkaista vain kansainvälisellä yhteistyöllä.”

Mika Rossi, johtaja, Accenture

♦ ♦ ♦

”Turvapaikanhakijalla on hankalan matkan jälkeen suuri innostus. Jos täällä on vastassa innoton porukka, se on huono yhtälö. Kaikki hyötyvät innostuksesta, riippumatta siitä, saako henkilö jäädä.”

Pauli Heikkinen, toiminnanjohtaja, SPR Varsinais-Suomen piiri

♦ ♦ ♦

”Maailmassa on 55 miljoonaa pakolaista, maahanmuutto ei ole ohimenevä ilmiö. Tarvitaan kestävä ratkaisu, jossa täytyy kyseenalaistaa aiempi toiminta, kuten miten kynnystä työntekoon madalletaan. ”

Petteri Orpo,

sisäministeri

♦ ♦ ♦

”Suomeen muuttaa vuosittain noin 30 000 henkeä. Kaikki tulijat eivät siis ole turvapaikanhakijoita. Kasvua normaaliin verrattuna on nyt noin 20 prosenttia.”

Kristiina Stenman, maahanmuuttojohtaja, TEM

♦ ♦ ♦

”SPR:llä oli vuosi sitten 35 000 vapaaehtoistyöntekijää. Nyt meillä on 10 000 uutta vapaaehtoista.

Kristiina Kumpula, pääsihteeri, SPR

Vihdin vs. kunnanjohtaja Hannu Nummela sanoo, että turvapaikanhakijoissa on paljon kielitaitoisia ammattilaisia. Pitkällä tähtäyksellä tilanne kääntyy voitoksi, jos he jäävät kuntaan.
Vihdin vs. kunnanjohtaja Hannu Nummela sanoo, että turvapaikanhakijoissa on paljon kielitaitoisia ammattilaisia. Pitkällä tähtäyksellä tilanne kääntyy voitoksi, jos he jäävät kuntaan.
Mohammed Almayahi (oik.) ja Mohammed Noori tutustuivat suomalaiseen työelämään Turun ammattikorkeakoulussa. He haluaisivat työhön mahdollisimman nopeasti.
Mohammed Almayahi (oik.) ja Mohammed Noori tutustuivat suomalaiseen työelämään Turun ammattikorkeakoulussa. He haluaisivat työhön mahdollisimman nopeasti.

Vastaanottokeskuksen

perustaminen tapahtuu nopeasti

delegaatti Juha Tammela on IT-alan ammattilainen ja yksi SPR:n reserviläisistä, jotka ovat valmiudessa lähtemään maailmalle avustustoimiin tarvittaessa. Viime syyskuussa turvapaikanhakijoiden tulon ollessa kiivasta, Tammela sai tehtäväkseen perustaa vastaanottokeskuksen Mikkeliin.

Suurimmat hankinnat kilpailutettiin pikaisesti kotimaisilla toimijoilla.

- Keskukseen hankittiin Kiteeltä 300 sänkyä patjoineen. Kodinkoneet ostettiin paikallisista kaupoista. Osa tarvikkeista haalittiin mistä nopeasti saatiin. Lautanen-mukisettejä tuotiin SPR:n Kalkun keskusvarastosta, josta yleensä lähtee tavaraa katastrofeihin ulkomaille, Tammela kertoo.

Vastaanottokeskus toimii Mikkelin kaupungilta vuokratussa entisessä vanhainkodissa. Kuljetuspalveluja käytetään paljon. Jos keskuksessa ei saa aterioita, aikuinen turvapaikanhakija saa kuukaudessa vastaanottorahaa 266 euroa, yksinhuoltaja 314 euroa. Sillä kukin kustantaa ruokansa, henkilökohtaiset tarvikkeensa ja esimerkiksi kauppamatkansa. Savonlinja kuljettaa väkeä myös kursseille eri puolille kaupunkia.

- Jos vastaanottokeskuksessa on 250 aikuista, kuukaudessa 266 euroa tekee 66 500 euroa ja vuodessa 798 000 euroa, mikä todennäköisesti jää hyödyttämään paikallista liike-elämää. Ydinkysymys on, miten ihmisten säilyttämisestä päästään nopeammin heidän potentiaalinsa hyödyntämiseen, Tammela sanoo.

Mikkelin vastaanottokeskuksen johtaja Heikki Väätämöinen kertoo, että Mikkeliin lokakuussa 2015 tulleiden ensimmäiset kuulemiset on nyt tehty, Lappeenrannassa tehtäviin maahanmuuttoviraston selvityksiin päästään helmi-maaliskuun aikana. Hän arvioi, että ensimmäiset oleskeluluvat selviävät kevätkesällä, eli prosessiin kuluu noin yhdeksän kuukautta.

Lisää tietoa kotouttamisesta verkossa www.kotouttaminen.fi