lakia lukien

Piirros Yrjö Klippi
Piirros Yrjö Klippi

Estäisikö kunnallisvalituksen poisto haittavalitukset ?

Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman liitteeseen numero 4 on upotettu lause: ”Selvitetään siirtyminen kaavoitusasioissa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen.”

Kuulostaa heprealta, mutta sitä se ei totisesti ole. Jos kaavailtu muutos toteutuu, nykyinen demokraattinen päätöksentekojärjestelmämme ei ole enää entisensä.

Kaavavalitus ei siis jatkossa enää olisikaan jokaisen kuntalaisen (asukkaan, yrityksen, yhdistyksen) ikimuistoinen oikeus kunnan kaavaratkaisujen laillisuuden tarkistamiseksi.

Kaavariidoista tulisi vain tiukasti rajatun sisäpiirin yksinoikeus. Kaavoista saisivat valittaa vain asianosaiset eli tahot, joilla on välitön intressi kaavaratkaisun sisältöön – käytännössä ainoastaan kyseisen kaavapläntin maanomistajat ja sen rajanaapurit.

Tuota hallituksen kaavaselvitystä tekee parasta aikaa Vaasan yliopiston julkisoikeuden professori Eija Mäkinen. Selvitys julkistettaneen 13.3.2016.

Näkemys I

Maanomistajainliiton kaava-asiantuntija Markku Tornberg, jos kaava-asioissa siirrytään kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen, mikä on uudistuksen suurin merkitys?

- Kaavat valmistuisivat nykyistä nopeammin. Kaavoista valittaminen on edelleen valitettavan yleistä. Tehdään jopa selviä haitantekovalituksia.

- Hallintovalitukseen siirtyminen rajaa hieman valitukseen oikeutettujen piiriä. Esimerkiksi rakennusyritys, jolla on laaja asuntorakennusprojekti kaupungin toisella laidalla ei voisi tehdä haitantekovalitusta toisen yhtiön rakennushankkeesta.

Onko kunnissa ns. ammattivalittajia kaava-asioissa?

- Ammattivalittajia on. Esimerkiksi Oulussa on henkilö, joka on tehnyt tästä itsellensä tulonlähteen. Likimain jokaisessa kunnassa on ammattivalittaja ei vain kaavoista, vaan myös muista kunnan päätöksistä.

Mikä merkitys yleisen kaavavalitusoikeuden poistamisella olisi lähidemokratialle – ja kansalaisyhteiskunnalle?

- Valitusoikeutta ei tietenkään poisteta. Valitusoikeutta vain hieman rajataan.

Monet ovat pitäneet yleistä kaavavalitusoikeutta jopa yleisenä hallintoa koskevana laillisuusvalvontana – jopa korruption ehkäisijänä. Mitä ajattelette tästä?

- Tämä on teoriaa. Kansalaisten laillisuusvalvonta tulee olemaan jatkossakin riittävää.

Kaavavalituksia saavat, ainakin toistaiseksi, tehdä myös kunnan alueella toimivat järjestöt niin sanotun yleisen edun hyväksi – esimerkiksi jonkin rakennustaiteellisesti arvokkaan miljöön säilyttämiseksi. Mitä tapahtuu, jos kaavavalituksesta tulee pelkkä hallintovalitus eli asianosaisvalitus?

- Paikallisilla järjestöillä tulee olemaan jatkossakin valitusoikeus kaavoista. Valitusoikeuden ulkopuolelle tulisi selvemmin rajata sellaiset paikalliset järjestöt, joiden jäsenet ovat kaikki tai suurin osa ulkopaikkakuntalaisia.

Näkemys II

Rakennusteollisuus RT ry:n toimialajohtaja Kim Kaskiaro, päällimmäinen mietteenne hallituksen kaavavalitushankkeesta?

- Kiusantekovalitusten rajoittaminen on hyvinkin merkittävä asia. Muutoin eivät asiat etene ilman takkuilua.

- Onhan se aika erikoista, että suuren kunnan äärilaidalla asuva saa valittaa saman kunnan toisen äärilaidan kaavahankkeesta.

- Myönnän toki oikeusturvajärjestelmän tarpeellisuuden myös kaava-asioissa. Sitä vain käytetään liian usein väärin.

Ovatko kverulantit, ammattivalittajat, ihan oikea riesa elävässä elämässä vai pelkkä sitkeä myytti?

- Kyllä se on aito riesa. Yleistä kaavavalitusoikeutta voidaan käyttää painostuskeinona – usein jo pelkkä valittamisella uhkaaminen riittää hyvienkin hankkeiden jäädyttämiseen.

Jotkut pitävät kunnallisvalitusoikeutta lähidemokratian takeena. Kommenttinne?

- En oikein tajua, miksi jokaisen kuntalaisen on saatava valittaa kaikista mahdollisista kunnan päätöksistä – vaikka ne eivät liittyisi hänen omaan elämänpiiriinsä millään tavalla. Seurauksena on kohtuuttomuus.

Entäpä vaikka asukas- ja ympäristöyhdistykset?

- Ymmärrän toki, että niitäkin on kuultava. Silti olen sitä mieltä, että omien intressien ja valittamismahdollisuuksien tulisi olla ainakin kohtuullisessa tasapainossa.

- Ei ole oikein, jos jonkun toisen oikeutettua etua tai hanketta voidaan vaikeuttaa ilman vakuuttavia perusteita.

Ratkaisuehdotuksenne nykyongelmiin?

- Lisätään tuomioistuinkapasiteettia niin rutkasti, että mahdolliset oikeusprosessit sujuvat nopeasti. Puolikin vuotta on monelle rakennusprojektille jo raskas odotusaika.

- Jos oikeusprosessit olisivat nopeita, niin sanotut aikalisävalitukset loppuisivat.

Näkemys III

Suomen luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen, kun luitte hallitusohjelman kaavavalituslauseen, mikä oli päällimmäinen ajatuksenne?

- Kansa kadulle! Koko ajatus on läpeensä paha ja uhkaa kuntademokratian lähes 100-vuotiasta historiaa. Kaikille kuntalaisille kuuluu yleinen laillisuusvalitusoikeus oman kunnan asioista. Näin turvataan kaavojen laatu ja lainmukaisuus.

- Kunnallisvalitusoikeuden säilyttäminen on tärkeää siksikin, että elyjen toimivalta kaavaan on katkeamassa.

Onko Suomessa ammattivalittajia kaava-asioissa?

- Se valitusvirsi on osin väärä ja valheellinen. Vain noin joka kymmenennestä kaavapäätöksestä valitetaan.

- Hauskinta – tai surullisinta – on se, että haitantekovalituksia tekevät eritoten isot kauppaketjut toisiaan vastaan. Ne taistelevat reviireistään.

Jos kaavavalituksista tulisi pelkkiä hallintovalituksia, mitä se merkitsisi esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnalle?

- Vaikka järjestöiltä menisi yleinen kunnallisvalitusoikeus, monille niistä jäisi kuitenkin onneksi hallintovalitusoikeus.

- Yhdistys voi nimittäin olla tarkoituspykälänsä ansiosta kaava-asioissakin asianosaisen roolissa. Jos esimerkiksi Natura-alueen kylkeen ollaan kaavoittamassa teollisuusaluetta, luonnonsuojeluyhdistyksen asianosaisuus tulee sitä kautta.

- Maankäyttö- ja rakennuslain 191 § turvaa paikallisen ja alueellisen yhdistyksen valitusoikeuden.

Näkemys IV

Kaavoitusasioihin erikoistunut korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tuomari, hallintoneuvos Riitta Mutikainen, mikä olisi uudistuksen suurin merkitys?

- Kaavapäätöksenteko on keskeistä kunnallista päätöksentekoa, jolla vaikutetaan kunnan elinkeinorakenteeseen, asumiseen, virkistysalueisiin ja liikenneinfrastruktuuriin. Kaavapäätöksissä tehdään niiden osalta valintoja, joihin liittyy samalla merkittäviä taloudellisia intressejä.

- Kunnallisvalitusjärjestelmän perusajatuksena on mahdollistaa kunnallisten päätösten lainmukaisuuden arviointi kaikkien kunnan jäsenten valitusmahdollisuuden kautta.

- Siirtyminen hallintovalitukseen, jossa valitusoikeus kuuluu vain asianosaisille, muuttaisi järjestelmän perusteet täysin.

Mitä uudistus merkitsisi karmeimmillaan?

- Yleisen valitusoikeuden puuttuminen voisi heijastua kaavojen valmisteluun niin, että vuorovaikutteista suunnittelua koskevista periaatteista luovuttaisiin.

- Kaavojen mahdollinen lainvastaisuus ilmenisi viiveellä eli vasta siinä vaiheessa, kun kaavoja toteutetaan.

- Jos kuntalaisten valitusoikeus poistettaisiin, olisiko tahoa, joka puuttuisi esimerkiksi esteellisyyteen päätöksenteossa?

Jos myös järjestöiltä menisi yleinen valitusoikeus pois, mitä se merkitsisi?

- Kaavojen lainmukaisuus ei todennäköisesti tulisi lainkaan arvioitavaksi paikallisten rakennussuojeluun ja kulttuurimaisemaan liittyvien kysymysten osalta.

Näkemys V

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) entinen presidentti Pekka Hallberg, millaisin miettein Te seuraatte hanketta yleisen kaavavalitusoikeuden rajoittamiseksi?

- Hallitusmuotokin jo aikoinaan edellytti, että kunnallisen itsehallinnon menettelyistä säädetään lailla. Tällainen laki on ollut juuri kuntalaki, jossa ovat olleet perussäännökset kunnallisvalituksesta.

- Kunnallishallinnossa on periaatteellisistakin syistä ollut etusija nimenomaan kunnallisvalituksella. Kyse on ollut kuntalaisten itsehallinnon vahvistamisesta.

Mitä erityistä hyvää kunnallisvalituksessa on verrattuna hallintovalitukseen?

- Kunnallisvalitus on puhdas oikeusvalitus. Valituksen perusteet on esitettävä heti, eikä niitä voi prosessin aikana lisätä.

Usein väitetään, että kaavavalitukset hidastavat rakentamista kohtuuttomasti. Pitääkö se paikkansa?- Asemakaavoista valitetaan vain noin 10 prosentissa. Muutoksenhakumahdollisuuden syyttäminen kaavoituksen hitaudesta on perusteetonta. Tähän olen monessa virkakauteni haastattelussa kiinnittänyt huomiota.

Tuomionne hallitusohjelman kaavavalituslausekkeesta?

- Vuosikymmenten työkauteni aikana oikeuslaitoksessa olen nähnyt monia lyhytnäköisiä hallituksen hankkeita muutoksenhaun vähentämiseksi. On haluttu heikentää tuomioistuinten roolia ja vähentää hallinnon valvontaa. Hankkeita on perusteltu asioiden käsittelyn jouduttamisella.

- Tässä on väärä mielikuva. Kysymys ei ole ”hallinnon ahtaasta päällystakista” vaan laillisen menon takeista, lainsäätäjän asemasta.

- Ihmisten valitusmahdollisuudella on myös suuri ennalta ehkäisevä merkitys, jopa korruptionkin torjumisessa. ♦

ARI MÖLSÄ

ari.molsa@oikeusjuttu.fi