luottamuksella

Luottamuksella-kirjoituksissa haastatellaan kunnanvaltuustojen puheenjohtajia.
Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö kehuu neuvotteluilmapiiriä valtuustoryhmien kesken.
Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö kehuu neuvotteluilmapiiriä valtuustoryhmien kesken.

Herkkyys ja luottamus

tärkeää ryhmän johtamisessa

Helsingin suurimman valtuustoryhmän, kokoomuksen puheenjohtaja Lasse Männistö korostaa herkkyyden ja luottamuksen merkitystä kunnallispolitiikan johtamisessa. Pitää olla herkkyyttä erityisesti oman ryhmän tuntemisessa ja luottamusta niin ryhmän sisällä kuin ryhmien välilläkin.

eero karisto kuvat: seppo haavisto

Helsingin kuntapolitiikka on poliittisena prosessina lähempänä valtakunnanpolitiikkaa kuin pienen kunnan kuntapolitiikkaa. Asioitten mittakaava on niin suuri, ja ryhmien toiminnalla on pitkät perinteet, sanoo Lasse Männistö.

Valtakunnan politiikka myös vaikuttaa Helsingin kuntapolitiikkaan monin tavoin. Männistön mukaan välillä tuntuu siltä, että Helsingin kuntapolitiikassa tehdään myös valtakunnan oppositiopolitiikkaa. Ilmeisesti myös Helsinki ei aina koe tulevansa kuulluksi valtakunnantasolla, vaikka Männistö ei sitä suoraan sano.

Oppositiopuolueilla on selkeä enemmistö Helsingin valtuustossa. Viime kaudella tilanne oli päinvastainen.

Helsingin erityispiirteeksi Männistö toteaa vielä sen, että vaikka kokoomus on suurin puolue, valtuustossa on vasemmistoenemmistö. Tällöin hän laskee vihreät vasemmistoon.

Kokoomus ei Helsingin kunnallispolitiikassa ole Männistön mukaan valtakunnan hallituspolitiikan vanki.

- Otimme juuri maakuntahallintoon kantaa joka ei vastaa hallituksen linjaa.

Varhaiskasvatuksessa Helsinki ei ole toteuttamassa hallituksen tarjoamia heikennyksiä.

- Sote-palvelujen asiakasmaksut ovat nyt juuri esillä, Männistö luettelee.

Karvalakkejakin tarvitaan

- Viime hallituskausi oli helpompi, hän tuumii suhdetta valtakunnan politiikkaan.

Edellisellä kaudella valtioneuvostossa oli enimmillään kaksi kokoomuslaista Helsingin kuntapolitiikan konkaria, Jan Vapaavuori ja Laura Räty. Sipilän hallituksessa ei ole yhtään helsinkiläistä kuntapolitiikkaa tehnyttä ministeriä.

Helsingillä on tarve tulla kuulluksi muun muassa pisara-hankkeessa ja nyt erityisesti maakuntahallinnossa.

- Kyllä pääkaupunkiseudun tarpeet pitää ottaa huomioon. Siitä hyötyy koko valtakunta.

- Hallitus on puhunut paljon kokeilukulttuurista. Metropolialueen kuunteleminen aluehallinnon uudistuksessa olisi juuri sitä.

Männistön mukaan Helsingin ja valtiovallan yhteydet toimivat kuitenkin hyvin etenkin virkamiestasolla.

- Meidän osaamisellemme on kysyntää, sitä hyödynnetään asioitten valmistelussa. Poliittisissa kontakteissa tilanne on tällä vaalikaudella haastavampi.

- Tietyt ministerit ja heidän esikuntansa ovat kyllä aktiivisia myös meihin päin.

Helsingin ei siis tarvitse turvautua karvalakkilähetystöihin?

- Kyllä meillä karvalakkejakin on, Männistö naurahtaa.

Ryhmänjohtajan täytyy tuntea oma ryhmänsä

Helsingissä on isoissa puolueissa käytäntö, jonka mukaan ryhmien puheenjohtajat ovat myös kaupunginhallituksen jäseniä.

- Se on ryhmän johtamisen kannalta välttämätöntä, mutta myös edellytys ryhmäjohtajien välisille neuvotteluille. Neuvottelijoitten pitää tuntea asiat, Männistö sanoo.

Mutta tärkeää on, että ryhmänjohtaja tuntee oman ryhmänsä.

- Kaupunginhallituksessa on joka viikko kymmeniä asioita, jotka eivät koskaan tule valtuustoon asti. Ryhmänjohtajalla pitää kuitenkin olla niissäkin asioissa tuntuma ryhmän tahtotilasta.

- Tietysti niistäkin voi ryhmän sisällä olla erilaisia näkemyksiä, mutta pitää olla näppituntuma perusvireeseen ja sitä kaupunginhallituksessa toteutetaan.

Joskus tulee luntakin tupaan, Männistö sanoo.

- Ja niin on kaikissa ryhmissä. Kaikki eivät ole samaa mieltä. Ryhmänjohtajan pitää löytää se ryhmän enemmistön ja kulloiseenkin asiaan perehtyneitten jäsenten mielipide.

Männistö kertoo, että kehujakin tulee, vaikkei se juuri näy julkisuudessa.

- Kyllä omat kiittävät, kun tulee onnistumisia.

Helsingin päätöksenteko nelikymppisten käsissä

Männistö kiittelee Helsingin neuvotteluilmapiiriä varsinkin suurimpien ryhmien kesken.

- Tunnemme toisemme hyvin, ja olemme saman aikakauden kasvatteja.

Hän luettelee neuvottelukumppaneita kokoomuksesta Tatu Rauhamäki ja Laura Rissanen, vihreistä Otso Kivekäs, Hannu Oskala ja Mari Puoskari, SDP:stä Osku Pajamäki ja Pilvi Torsti, vasemmistoliitosta Silvia Modig ja Veronika Honkasalo ja RKP:stä Marcus Rantala.

- Olemme samaa sukupolvea. Keski-ikä tässä joukossa on kai hiukan alle 40. Joukossa ei ole yhtään viisikymppistä.

- Kaikki ovat kuitenkin poliittisesti kokeneita ja useimmilla on tavalla tai toisella kokemusta myös valtakunnanpolitiikasta.

Ryhmien kesken vallitsee luottamus, jossa tosin on sävyeroja.

Lauman kanssa ei kukaan neuvottele

Männistö sanoo, että ei pidä sanasta ryhmäkuri. Mutta ryhmänä toimiminen on politiikan tekemisen periaate.

- Eihän ryhmiä tarvita jos jokainen on jokaisessa asiassa omaa mieltään. Sellainen toiminta olisi tehotonta ja arvaamatonta. Resursseja menisi hukkaan, kun toiminta johtaisi sattumanvaraisiin ratkaisuihin. Strategiaa olisi vaikea toteuttaa.

- Ja poliitikot itse sitoutuvat ryhmätoimintaan ehdokkaaksi asettuessaan, ja ryhmä päättää, koska tehdään sitovia ryhmäpäätöksiä.

Kokoomuksen ryhmä Helsingissä tekee kahdenlaisissa asioissa sitovia päätöksiä. Suurissa asioissa kuten keskeisissä budjettitavoitteissa ryhmältä edellytetään yksimielisyyttä. Toinen joukko ovat asiat jotka ovat ryhmälle periaatteellisista syistä tai muuten tärkeitä.

- Mutta sitten on muita asioita, joissa annetaan eri asteisia vapauksia.

- On myös kysymyksiä, jotka selvästi jakavat ryhmää. Silloin on perustellumpaa, että jokainen valitsee kantansa itse.

Männistö mainitsee Malmin lentokentän kohtalon esimerkkinä.

- Ryhmän puheenjohtaja pyrkii siihen, että näitä asioita olisi mahdollisimman vähän. Yhtenäinen ryhmä on vahvempi kuin usein hajoava. Lauman kanssa ei kukaan neuvottele.

Sanktioita ei Männistön aikana ole kokoomuksen ryhmän jäsenille jaettu, mutta muutamia tiukkasävyisiä keskusteluja hän sanoo käyneensä.

Suuriin asioihin ajoissa kantaa

Kun valtuusto käyttää valtaansa ja kaataa hallituksen esityksiä, sitä voi pitää demokratian toteutumisena. Mutta Männistön mukaan se kertoo koordinaation ja linjan puutteesta. Päätöksenteko muuttuu hankalaksi.

Suurissa asioissa kuten vireillä olevassa yleiskaavaprosessissa ryhmät ottavat kantaa suuntaviivoihin jo ennen kuin lautakunnat tekevät omia päätöksiään.

- Yksityiskohtiin ei siinä vaiheessa mennä, mutta ryhmä antaa selkeät nuotit. Määritellään asiat joista pidetään kiinni ja myös sellaiset tavoitteet, joista voidaan neuvotella.

Neuvottelut nousevat toistuvasti esiin Männistön puhuessa päätöksentekoprosessista. Helsingissä ryhmien kesken käydään neuvotteluja kolmella tasolla. Kaupunginhallitus on yksi neuvottelukokoonpano, sitten on kolmen suuren – kokoomuksen, vihreitten ja SDP:n – yhteydenpito ja kolmantena neuvottelut, joissa kaikki ryhmät ovat edustettuina.

- Pienet ryhmät katsovat, että kaikkien ryhmien pitää olla mukana kaikessa, mutta tosiasia on, että kaupunkilaiset päättävät valtasuhteista vaaleissa, ja eniten asioita koordinoidaan merkittävimmän mandaatin saaneiden kesken. ♦

Faktat

Lasse Männistö

Syntynyt: 1982 Mikkelissä

Ammatti: palvelujohtaja

Koulutus: kauppatieteen maisteri

Puolue: kokoomus

Luottamustehtäviä:

Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän

puheenjohtaja 2012−,

kaupunginhallituksen jäsen 2012−,

kaupunginvaltuutettu 2008−,

kansanedustaja 2011−15,

SYL:n puheenjohtaja 2007

Poliitikko, jota arvostan: Angela Merkel

+

Hyvää Helsingissä:

- mielenkiintoinen kaupunki, jossa tapahtuu jatkuvasti kaikenlaista uutta

- kaikki on lähellä

- täällä voi tehdä melkein kaikkea

Parannettavaa Helsingissä:

- kallis kaupunki asua

- teennäiset kuntarajat

- kova lumentulo tuottaa vaikeuksia

Faktat

Lasse Männistö

Syntynyt: 1982 Mikkelissä

Ammatti: palvelujohtaja

Koulutus: kauppatieteen maisteri

Puolue: kokoomus

Luottamustehtäviä:

Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän

puheenjohtaja 2012−,

kaupunginhallituksen jäsen 2012−,

kaupunginvaltuutettu 2008−,

kansanedustaja 2011−15,

SYL:n puheenjohtaja 2007

Poliitikko, jota arvostan: Angela Merkel

+

Hyvää Helsingissä:

- mielenkiintoinen kaupunki, jossa tapahtuu jatkuvasti kaikenlaista uutta

- kaikki on lähellä

- täällä voi tehdä melkein kaikkea

Parannettavaa Helsingissä:

- kallis kaupunki asua

- teennäiset kuntarajat

- kova lumentulo tuottaa vaikeuksia