Maakuntarajat koetuksella,

tehtävien siirrosta monta mieltä

eero karisto

Maakunta- ja sote-suunnitelmista annetut lausunnot tuovat valmisteluun ristiriitaiset eväät. Ainakin Uudellamaalla ja Etelä-Savossa joudutaan miettimään myös itsehallintoalueen rajoja.

Helsinki haluaa vain pääkaupunkiseudun kokoisen itsehallintoalueen, tai kelpuuttaisi korkeintaan muutaman naapurikunnan mukaan. Moni muukin Uudenmaan kunta on sitä mieltä, että Uusimaa sote-maakuntana on liian suuri.

Etelä-Savosta useampi kunta haluaa mieluummin Pohjois-Savon yhteyteen, Heinävesi Pohjois-Karjalaan. Pohjois- ja Etelä-Savon yhdistämistäkin esitetään. Etelä-Savo haluaa silti muodostaa sekä oman itsehallinto- että sote-alueen.

Maakuntarajan haluaisivat ylittää myös Iitti Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen ja Kuhmoinen Keski-Suomesta Pirkanmaalle. Samansuuntaisia haluja on Jämsässä.

Kuntaliitto vaatii, että kuntien on saatava päättää, mihin itsehallintoalueeseen ne kuuluvat. Samalla liitto vaatii, että alueitten elinvoima on turvattava.

Suuret kaupungit ovat ylipäätään huolissaan omasta asemastaan, monet kaupungit ylipäätään korostavat kaupunkien merkitystä.

Käsitykset tehtävistä vaihtelevat

Tehtävistäkin on hyvin erilaisia kantoja. Helsinki ei halua luovuttaa itsehallintoalueille muita tehtäviä kuin sote-asiat. Joissakin, varsinkin pienemmissä kunnissa, oltaisiin valmiita luovuttamaan muun muassa maaseutuhallinto, velkaneuvonta, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asioita sekä eläinlääkintä.

Ympäristövalvonnan moni kunta haluaa pitää itsellään, samoin toisen asteen koulutuksen, jota tosin nyt hoidetaan suuressa osassa maata kuntien välisenä yhteistyönä.

Joukkoliikenteen siirtäminen itsehallintoalueitten hoidettavaksi jakaa mielipiteet, samoin rakennusvalvontaan ja maankäyttöön liittyvät ehdotukset

Tehtäväjakoa kuntien ja itsehallintoalueiden välillä halutaan toisaalta selkeäksi, toisaalta siihen kaivataan joustoa.

Kunnille jäävistä tehtävistä korostetaan ennaltaehkäisyä ja elinvoiman tukemista. Kunnille halutaan niissä vahva rooli, ja sen tueksi kaivataan resursseja ja kannustimia.

Lausuntoaika päättyi 9. helmikuuta. Lausunnot ovat verkossa valtioneuvoton sivuilla.

Laki rajoittamaan sote-ulkoistuksia ja investointeja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kustannussäästöjen saavuttamiseksi ja alueellisesti tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden turvaamiseksi esitetään lakia, joka rajoittaisi kuntien sote-ulkoistuksia ja investointeja.

Hallituksen reformiministeriryhmä hyväksyi tavoitteen määräaikaisen lain säätämisestä 4. helmikuuta. Rajoitusten yksityiskohdat selviävät valmistelun kuluessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun aikana kunnat ja kuntayhtymät ovat tehneet ratkaisuja, joilla on pyritty turvaamaan oman kunnan alueelle nykyiset sote-palvelut sekä kasvattamaan oman kunnan palveluihin sidottuja voimavaroja.

Kunnat ovat tehneet muun muassa suuria kiinteistöinvestointeja sekä eräät kunnat soten kokonaisulkoistuksia yli 10 vuoden sopimuksella.