Maakuntauudistuksen

ja soten marssijärjestys hämmentää

Ajaako maakuntauudistus sote-uudistuksen ohi, kysytään jo monella taholla.

Kun hallitus marraskuussa sitoi soten uudistamisen maakuntien perustamiseen, sote-uudistuksen vaikeusaste kasvoi moninkertaiseksi.

riitta vainio piirros: tarmo koivisto

Kokoomuksen pitkäaikainen aiempi ministeri Paula Risikko vaati Helsingin Sanomissa tammikuun lopussa, että sote on pantava kuntoon ensin ja siirrettävä ”aluehallinnon rustaaminen myöhempään”.

Sosiaali- ja terveyspalveluitten uudistaminen pantiin käyntiin yli 10 vuotta sitten peruspalveluitten turvaamiseksi, perusterveydenhuollon tehostamiseksi ja sote-kustannusten saamiseksi kuriin.

Nyt valmistelussa on edetty kaikkia kuntia ja maakuntia koskevan itsehallintouudistuksen valmisteluun. Tavoitteena on taittaa julkisten menojen kasvua soten ja maakuntamallin avulla kolmella miljardilla eurolla.

Ministeri Lauri Tarasti luovutti hallituksen tilaaman selvityksen maakuntahallinnosta sekä kuntien tehtävien työnjaosta ja yhteensovittamisesta 26. tammikuuta kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle, kesk.

Maakuntaliittojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, eli ELY-keskusten tehtävät, pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto sekä rakennusvalvonta järjestellään uudelleen aluehallintouudistuksessa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ja maakuntamallin rahoitusjärjestelyt oli rajattu Tarastin selvityksen ulkopuolelle.

Tavoitteena on perustaa 18 itsehallinnollista maakuntaa, maakuntavaltuustot, maakuntahallitukset ja maakuntavirastot.

Myös pelastustoiminnan tehtävät siirretään maakunnille.

Tarastin ehdotusta maakunnista on luonnehdittu hallituksen linjauksen perusteella odotetuksi.

Sote kuntoon ensin, maakuntarytäkkä myöhemmin

Peruspalvelu-, sosiaali- ja terveysministerinä sekä kuntaministerinä aiemmin toiminut eduskunnan nykyinen varapuhemies Paula Risikko kysyi Helsingin Sanomissa (29.1.) tehdäänkö nyt yhdessä rytäkässä aluehallintouudistus ja sote-uudistus vai keskitytäänkö soteen. Jos ihan oikeasti tehtäisiin aluehallintouudistus, siinä pitäisi katsoa läpi myös valtion keskushallinto ja kuntien tehtävät.

- Ei voi ajatella, että otan sieltä yhden siivun, tuolta toisen ja sitten yhden askeleen, Risikko sanoi.

Kunnat pelkäävät verojen nousevan

Hallitus on luvannut, että verot eivät uudistusten vuoksi nouse millään tasolla. Isot kunnat pelkäävät, että verotulotasauksen muutokset merkitsevät veronkorotuksia isoille kunnille,

- Sote-maakuntamalli on epätasapainoinen, sekava ja demokratian kannalta ongelmallinen, Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen sanoo.

Häntä huolestuttaa itsehallintoalueiden taloudellinen itsenäisyys ja toteutuuko verorahoituksen yksinkertaisuus 18 maakunnassa.

- Verotulojentasauksella siirtyy valtionosuusjärjestelmän sisällä vuosittain noin 500 miljoonaa euroa Uudenmaan maakunnasta muualle Suomeen. On todennäköistä, että tuo tasaus ei riitä jatkossa.

Uudistuksessa ei myöskään oteta huomioon suurten kaupunkien erityisroolia.

Nenonen näkee, että maakuntauudistuksen etenemisessä valtakunnalliset poliittiset tavoitteet näyttävät olevan ristiriidassa isojen kaupunkien intressien ja kehityksen kanssa.

Kaupunkien uusi rooli saatava valmisteluun

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen pitää kannatettavana, että nykyistä maakuntahallintoa ja valtion aluehallintoa selkeytetään. Hyvää on myös se, että kaupunkiseutujen erityisrooli koko Suomen kehitykselle on tunnistettu. Positiivista on myös se, että kunnille jäisi yleinen toimivalta, eikä sitä ehdoteta samanaikaisesti myös maakunnille.

Kaupunkiseutujen rooli on nostettu esiin, mutta sen konkretisoimiseksi ei esitetä riittäviä keinoja. Nyt olisi välittömästi käynnistettävä valmistelu yhdessä suurten kaupunkiseutujen kanssa kaupunkiseutujen ja maakuntien työnjaosta ja yhteistyöstä, Ikonen sanoo.

18 maakuntaa suuri määrä pienessä maassa

Työllisyysasiat tulisi Anna-Kaisa Ikosen mukaan nähdä osana kuntien elinvoimapolitiikkaa.

- Tarasti toteaa, että kuntien resurssien pienuus estää TE-palvelujen järjestämisen kuntien toimintana. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen osalta tämä ei ole paikkansa pitävä peruste.

- Pääkaupunkiseudun yleiskaava on nostettu erikseen esille Tarastin raportissa. Myös muiden suurten kaupunkiseutujen osalta tulisi löytää vastaavia keinoja yhteiseen maankäytön suunnitteluun.

Ikonen toteaa, että Suomi on pieni maa, jossa 18 maakuntaa on erittäin iso määrä. Tämä on jo konkretisoitunut niin, että maakuntajakoon ei luontevasti istu sote-palvelut.

- Maakunnista 12 on pienempiä kuin Tampereen kaupunki.

- Maakuntien Suomi perustuu ajatteluun koko Suomen tasapuolisesta kehittämisestä. Tutkimukset niin Suomessa kuin kansainvälisesti osoittavat miten valtava merkitys suurilla kaupunkiseuduilla on koko maan hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Mikäli kaupunkiseutujen kehittäminen vaikeutuu hallintouudistuksen myötä, on tehty iso virhe, Ikonen toteaa.

Tärkeiden kokonaisuuksien pilkkominen haitallista

Timo Koivisto, Jyväskylän kaupunginjohtaja, pelkää rakennusvalvonnan irrottamista kaavoitus- ja muusta maankäytön prosessista.

- Kaavoituksen kanssa sujuvasti yhteen pelaava rakennusvalvonta on äärimmäisen tärkeä esimerkiksi elinkeinopolitiikan ja yritysten elinvoiman näkökulmasta.

Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen näkee, että jos sote-uudistus jostakin syystä kaatuisi, Tarastin keinovalikoima ei ilman sitä riittäisi saattamaan maan taloutta pysyvään tasapainoon.

Mitä sanovat entiset maaherrat?

Etelä-Suomen läänin entinen maaherra ja sen jälkeen Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) ylijohtajana toiminut Anneli Taina, kok., sanoo, että edellisen hallituksen epäonnistuttua soten kannalta riittävän vahvojen isojen kuntien muodostamisessa Sipilän hallitus päätti ratkaista ongelman radikaalilla tavalla: siirretään kuntien vastuista suurin osa itsehallintoalueille.

- Kärjistäen sanon, että 18 itsehallintoaluetta ovat 18 uutta kuntaa. Kun sote-alueita on 15, päästään eteenpäin vielä radikaalimmalla tavalla kuin mitä edellinen hallitus yritti.

Taina arvioi, että uusi hallintomalli voi olla tulevaisuuden malli.

Keskustan kansanedustajana, oikeusministerinä ja Lapin läänin maaherrana toiminut ympäristöministeriön nykyinen kansliapäällikkö Hannele Pokka sanoo, että tulevien maakuntien rahoitusratkaisusta riippuu, kuinka vahvoja itsehallintoalueet tulevat olemaan.

Rahoitus ja ministeriöitten valta ratkaisevat

Rahoituksen merkitystä uudistuksessa korostaa myös Tampereen yliopiston johtamis­korkeakoulun kunnallispolitiikan professori Arto Haveri. Hän kirjoittaa blogissaan, että itsenäisen Suomen historian suurimman hallintouudistuksen keskeisin kysymys on itsehallinto.

Jos maakuntien rahoitus tulee kokonaan valtiolta, itsehallinto on todellisuudessa pientä. Toiseksi tärkein kysymys on ministeriöiden maakuntiin kohdistama ohjaus; saavatko maakunnat päätösvaltaa sektoriministeriöiltä. Kainuun hallintokokeilussa ministeriöt eivät luovuttaneet päätösvaltaansa.

Sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan tiedotti samana päivänä, että sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää nykyistä selvempää valtion ohjausta.

Uusimaa haluaa erillisratkaisun

Maakuntauudistuksen sisältöä on puntaroitu useissa tilaisuuksissa ministeri Lauri Tarastin jätettyä esityksensä. Isoja kaupunkeja koskevien erityislinjausten lisäksi myös uusmaalaiset kunnat haluavat räätälöidymmän ratkaisun, jonka tulee koskea Helsingin metropolialueen kehitystä. ♦

Kainuun-kokeilu oli maakuntamallin esiäiti

Kainuussa kokeiltiin maakuntahallintoa vuosina 2004–2012. Siinä kuntien ja eräitä valtion tehtäviä siirrettiin maakuntahallinnolle. Vaaleilla valittu maakuntavaltuusto käytti maakunnan ylintä toimivaltaa.

Kokeilussa olivat mukana Kajaani, Kuhmo, Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi.

Virkamiesjohtajana maakunnassa oli maakuntajohtaja.

Maakunnan tehtävät kattoivat suuren osan kuntien aikaisemmista tehtävistä peruskoulua ja joitakin teknisen, elinkeino- sekä ympäristötoimen tehtäviä lukuun ottamatta.

Maakunnalla ei ollut verotusoikeutta, vaan kunnat tilittivät sille osuuden kuntien tuloista.

Kainuun maakuntakokeilun isäksi on usein mainittu Paavo Lipponen, sd.

Kokeilu merkitsi sitä, että yhdessä osassa maata oli erilainen hallintomalli kuin muualla. Kainuun-mallin vakinaistaminen siten, että se olisi ollut mahdollinen vain Kainuussa, katsottiin perustuslain kannalta ongelmalliseksi.

Päätöksenteosta ja rahoituksesta syntyneiden ristiriitojen jälkeen Puolangan kunta kaatoi koko kokeilun. Tämä oli mahdollista, koska lainsäätäjä oli päättänyt kokeilulaissa, että kokeilun jatkolle edellytetään kaikkien kuntien suostumus. Perustuslakiin vedonneet katsoivat tuolloin, että on itsehallinnon periaatteiden mukaista edellyttää kokeilun jatkolle kaikkien kuntien suostumus.

Kainuun maakuntamallia eivät kaikki kannattaneet myöskään ideologisista syistä.

Kunta- ja maakuntavaalit

ehkä syksyllä 2017

Puoluesihteerit ehdottavat, että kuntavaaleja siirretään vielä kerran, jotta ne ja maakuntavaalit voitaisiin järjestää yhtä aikaa, ja se tapahtuisi syksyllä 2017.

Viimeksi on päätetty siirtää kuntavaalit pysyvästi syksystä kevääseen. Ideana oli, että kaikki Suomen omat vaalit eli eduskunta-, kunta- ja presidentinvaalit pidettäisiin aina samaan aikaan huhtikuussa mutta eri vuosina. Eurovaalien ajankohtaan Suomi ei voi vaikuttaa.

Kuntavaalit olisi vanhan käytännön mukaan järjestetty syksyllä 2016, mutta uudistuksen takia valtuustojen toimikautta jatkettiin niin että vaalit siirrettiin kevääseen 2017. Nyt puoluesihteerien ehdotuksen mukaan vaaleja siirrettäisiin vielä puoli vuotta eli nyt istuvien valtuustojen toimikausi venyisi viisivuotiseksi.

Puoluesihteerien ehdotus perustuu oletukseen, että aluevaaleja ei ehditä järjestää vielä keväällä 2017.

Puoluesihteerit ottivat kantaa myös vaalikelpoisuuteen. Heidän mielestään sama henkilö voi olla yhtä aikaa kunnan- ja maakuntavaltuuston, eduskunnan tai europarlamentin jäsen.

He ovat myös päätyneet vastustaman ajatusta, että aluevaaleissa käytettäisiin listavaalia.

Maakuntavaltuustojen koko vaihtelee suunnitelmien mukaan 59:n ja 99 valtuutetun välillä.

Puoluesihteerien esitys virkamiesvalmisteluun

Virkamiehet valmistautuvat selvittämään, mitä puoluesihteerien esitys kuntavaalien siirtämisessä syksyyn 2017 käytännössä edellyttäisi.

Puoluesihteereillä oli asiaa käsitellessään asiantuntijoina oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ja valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Inga Nyholm. Nyholm painottaa, että puoluesihteerien esitys syntyi heidän keskuudessaan. Virkamiesvalmistelussa esitettiin vaalien järjestämistä presidentinvaalien yhteydessä tai erillisiä vaaleina.

Puoluesihteereiden esitys menee hallituksen ratkaistavaksi.

Nyholm kuitenkin toteaa, että esitys vaatisi muutoksia sekä vaalilaissa että kuntalaissa. Kuntalain muutoksia hän ei pidä lakiteknisesti monimutkaisina.

- Mutta kun uusi kuntalaki on tarkoitettu sovellettavaksi uuden valtuustokauden alkaessa, soveltamisaikaa ja siirtymäaikoja jouduttaisiin muuttamaan.

Nyholm huomauttaa, että asiaan liittyy myös luottamushenkilöitten sitoutuminen.

- He ovat aikanaan sitoutuneet tehtävään neljäksi vuodeksi. Nyt kaudesta olisi tulossa jo viisivuotinen, hän huomauttaa. (EK)

Kainuun-kokeilu oli maakuntamallin esiäiti

Kainuussa kokeiltiin maakuntahallintoa vuosina 2004–2012. Siinä kuntien ja eräitä valtion tehtäviä siirrettiin maakuntahallinnolle. Vaaleilla valittu maakuntavaltuusto käytti maakunnan ylintä toimivaltaa.

Kokeilussa olivat mukana Kajaani, Kuhmo, Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi.

Virkamiesjohtajana maakunnassa oli maakuntajohtaja.

Maakunnan tehtävät kattoivat suuren osan kuntien aikaisemmista tehtävistä peruskoulua ja joitakin teknisen, elinkeino- sekä ympäristötoimen tehtäviä lukuun ottamatta.

Maakunnalla ei ollut verotusoikeutta, vaan kunnat tilittivät sille osuuden kuntien tuloista.

Kainuun maakuntakokeilun isäksi on usein mainittu Paavo Lipponen, sd.

Kokeilu merkitsi sitä, että yhdessä osassa maata oli erilainen hallintomalli kuin muualla. Kainuun-mallin vakinaistaminen siten, että se olisi ollut mahdollinen vain Kainuussa, katsottiin perustuslain kannalta ongelmalliseksi.

Päätöksenteosta ja rahoituksesta syntyneiden ristiriitojen jälkeen Puolangan kunta kaatoi koko kokeilun. Tämä oli mahdollista, koska lainsäätäjä oli päättänyt kokeilulaissa, että kokeilun jatkolle edellytetään kaikkien kuntien suostumus. Perustuslakiin vedonneet katsoivat tuolloin, että on itsehallinnon periaatteiden mukaista edellyttää kokeilun jatkolle kaikkien kuntien suostumus.

Kainuun maakuntamallia eivät kaikki kannattaneet myöskään ideologisista syistä.

Kunta- ja maakuntavaalit

ehkä syksyllä 2017

Puoluesihteerit ehdottavat, että kuntavaaleja siirretään vielä kerran, jotta ne ja maakuntavaalit voitaisiin järjestää yhtä aikaa, ja se tapahtuisi syksyllä 2017.

Viimeksi on päätetty siirtää kuntavaalit pysyvästi syksystä kevääseen. Ideana oli, että kaikki Suomen omat vaalit eli eduskunta-, kunta- ja presidentinvaalit pidettäisiin aina samaan aikaan huhtikuussa mutta eri vuosina. Eurovaalien ajankohtaan Suomi ei voi vaikuttaa.

Kuntavaalit olisi vanhan käytännön mukaan järjestetty syksyllä 2016, mutta uudistuksen takia valtuustojen toimikautta jatkettiin niin että vaalit siirrettiin kevääseen 2017. Nyt puoluesihteerien ehdotuksen mukaan vaaleja siirrettäisiin vielä puoli vuotta eli nyt istuvien valtuustojen toimikausi venyisi viisivuotiseksi.

Puoluesihteerien ehdotus perustuu oletukseen, että aluevaaleja ei ehditä järjestää vielä keväällä 2017.

Puoluesihteerit ottivat kantaa myös vaalikelpoisuuteen. Heidän mielestään sama henkilö voi olla yhtä aikaa kunnan- ja maakuntavaltuuston, eduskunnan tai europarlamentin jäsen.

He ovat myös päätyneet vastustaman ajatusta, että aluevaaleissa käytettäisiin listavaalia.

Maakuntavaltuustojen koko vaihtelee suunnitelmien mukaan 59:n ja 99 valtuutetun välillä.

Puoluesihteerien esitys virkamiesvalmisteluun

Virkamiehet valmistautuvat selvittämään, mitä puoluesihteerien esitys kuntavaalien siirtämisessä syksyyn 2017 käytännössä edellyttäisi.

Puoluesihteereillä oli asiaa käsitellessään asiantuntijoina oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ja valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Inga Nyholm. Nyholm painottaa, että puoluesihteerien esitys syntyi heidän keskuudessaan. Virkamiesvalmistelussa esitettiin vaalien järjestämistä presidentinvaalien yhteydessä tai erillisiä vaaleina.

Puoluesihteereiden esitys menee hallituksen ratkaistavaksi.

Nyholm kuitenkin toteaa, että esitys vaatisi muutoksia sekä vaalilaissa että kuntalaissa. Kuntalain muutoksia hän ei pidä lakiteknisesti monimutkaisina.

- Mutta kun uusi kuntalaki on tarkoitettu sovellettavaksi uuden valtuustokauden alkaessa, soveltamisaikaa ja siirtymäaikoja jouduttaisiin muuttamaan.

Nyholm huomauttaa, että asiaan liittyy myös luottamushenkilöitten sitoutuminen.

- He ovat aikanaan sitoutuneet tehtävään neljäksi vuodeksi. Nyt kaudesta olisi tulossa jo viisivuotinen, hän huomauttaa. (EK)