kuntatalous

Kemin lumilinnan juhlasaliin mahtuu ruokailemaan noin sata asiakasta. Kuva: Vesa Ranta
Kemin lumilinnan juhlasaliin mahtuu ruokailemaan noin sata asiakasta. Kuva: Vesa Ranta

Miten käy

matkailubisneksen?

Leikkautuuko matkailun kehittämiseltä puhti pois 18 maakunnassa?

Matkailubisneksessä on saatu paljon aikaan kaupunkien, kuntien ja yrittäjien joustavalla yhteistyöllä. Maakunnan rooliksi nähdään matkailun edunvalvonta.

tapio mainio

Kuntien matkailua työkseen edistävät ovat huolissaan siitä, liudentuvatko kuntien matkailutyö ja -tulot maakuntamallissa.

- Matkailu ei tarvitse ylätason ohjausta, sillä Lapissa matkailuyrittäjät toimivat erittäin hyvässä yhteistyössä. Esimerkiksi eilen Sodankylän Kakslauttasen igluissa yöpynyt aasialainen matkailijaryhmä kävi Kemissä jäänmurtaja Sammolla ja tuli sen jälkeen lumilinnaan, Kemin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Susanna Koutonen sanoo.

- Toivottavasti maakuntauudistus ei mene ylätason hommaksi, liian kauaksi yrittäjyydestä, Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen toteaa.

- Tuotteen tekee yrittäjä, sen lomakokemuksen, Koutonen muistuttaa.

Rovaniemi on kovalla työllä noussut Lapin yöpymistilaton ykköseksi. Viime vuonna kaupungin majoitusliikkeissä kirjattiin lähes 500 000 yöpymistä. Toiseksi eniten yöpyjiä oli Levillä, 430 000, ja sen jälkeen Ylläksellä ja Saariselällä, molemmissa noin 300 000.

Visit Helsingin toimitusjohtaja Tuulikki Becker haluaa, että Helsingillä on vahva rooliin matkailun kehittämisessä jatkossakin, sillä 3,4 miljoonalla yöpymisellä Helsinki on majoitustilastojen ylivoimainen ykkönen.

Lisäksi kaupungissa käy vuosittain yli 400 000 risteilymatkustajaa, jotka eivät yövy Helsingin hotelleissa, mutta he näkyvät kesällä katukuvassa ja kaupoissa.

Espoolla ja Vantaalla ovat omat matkailuyksikkönsä.

Becker sanoo, että pääkaupunkiseudulla yhteistyötä voisi tiivistää.

- Matkailija ei ajattele kunta- tai maakuntarajoja, vaan hän muistaa esimerkiksi huskyajelun Lapin lumilla, Koutonen toteaa.

Hänen mielestään ylempää ohjausta tarvitaan esimerkiksi siihen, että matkailu on turvallista. Moni muistaa parin vuoden takaisen turman, jossa koiravaljakon kyydissä olleet italialaiset turistit jäivät junan alle Tornionlaaksossa.

Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi toivoo, että maakunnan rooli säilyy matkailun edunvalvojana, kun rakennetaan osin maakuntarajat ylittäviä itsehallintoalueita.

- Olemme tehneet lujasta työtä sen eteen, että esimerkiksi Lapin kentille on saatu riittävästi lentovuoroja ja että lentokenttiä on kehitetty. Siinä työssä yksittäisen yrittäjän tai kunnan ääni ei ole tarpeeksi kuuluva, Riipi sanoo.

Helsingin matkailutulo 1,3 miljardia euroa

Haaga-Helian tekemän tulo- ja työllisyysselvityksen mukaan koko Uudenmaan matkailutulo vuonna 2013 oli 1,9 miljardia euroa. Helsingin osuus siitä oli noin 1,3 miljardia euroa. Koko Lapin matkailutulo oli samana aikana noin 630 miljoonaa euroa.

Matkailu työllistää Uudenmaan alueen sisällä noin 12 000 työntekijää.

- Kaiken kaikkiaan matkailutoimiala mukaan lukien ulospäin suuntautuva matkailu työllistää pääkaupunkiseudulla noin 32 000 työntekijää. Yritysten liikevaihto on noin seitsemän miljardia euroa, Becker kertoo.

Rovaniemelle matkailu tuo Kärkkäisen mukaan 170 miljoonaa euroa suoraa matkailutuloa vuodessa.

Kerrannaisvaikutusten kanssa sen arvioidaan olevan 204–255 miljoonaa euroa vuodessa. Matkailu työllistää Rovaniemellä 1 750 työntekijää.

Noin 10 000 asukkaan Sotkamo oli viime vuonna kunnan asukaslukuun suhteutettuna matkailutilaston ykkönen.

Sotkamossa Vuokatissa kirjattiin 660 000 yöpymisvuorokautta. Sen edelle menivät koko maassa vain suurimmat kaupungit Helsinki, Vantaa, Turku ja Tampere. Oulussa yöpyjiä oli noin 600 000. Majoitusmyynnin arvo oli Sotkamossa noin 22,5 miljoonaa euroa.

- Sotkamossa matkailu on yhä suuri työllistäjä kuin Talvivaaran kaivos, Sotkamon vs. kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen kertoo.

Kemin lumilinna uuteen paikkaan

Kemi kaavailee lumilinnasta ympärivuotista matkailukohdetta samalla kun lumilinnan paikka siirtyy ensi talvena sisäsataman rinteestä puolen kilometrin päähän Mansikkanokalle.

Vaikka kesällä ei ole jäätä ja lunta, jotain lumilinnanaiheeseen liittyvää kaavaillaan, sanoo Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen.

Helsinki houkuttelee puolestaan matkailijoita uusilla saunoilla ja luontokokemuksilla.

- Matkailuelinkeinon pitää jatkuvasti uudistua, jotta kaupunki olisi vetovoimainen, Becker sanoo.

Lumilinna on Kemissä talvisin vuodesta 1996 alkaen rakennettu matkailukohde.

Tänä vuonna siitä on tehty oikean linnan näköinen. Linnan holvikaton sisälle on rakennettu jäästä jopa pienoislinna. Kohteessa on lumisia sisätiloja, kuten kappeli, ravintola ja hotellihuoneita noin 6 000 neliötä.

Paikan siirto tarkoittaa Nissisen mukaan sitä, että lumilinnasta tulee pysyvä Kemin maamerkki. Se rakennetaan jatkossakin joka talvi.

Kunnostettavalla Mansikkanokan alueella lumilinna saadaan rakennettua ja avattua nykyistä aiemmin. Myös kauden uskotaan jatkuvan pitempään. Sisäsataman rinteessä sulamisvedet ovat pakottaneet lauhoina talvina sulkemaan linnan kesken sesongin.

Kemi tunnetaan Suomessa lumilinnasta, kansainvälisesti Kemi tunnetaan paremmin jäänmurtaja Sammosta.

Kemin kaupunki hankki jäänmurtajan merenkulkuhallitukselta matkailukäyttöön vuonna 1987.

Lumilinnan ideoivat vuonna 1995 silloinen kaupunginjohtaja Juhani Leino, markkinointisihteeri Seppo Lankinen ja Yleisradion tuottaja Heikki Kahila.

- Matkailussa tarvitaan uutta ja yllättävää ja kuntien päättäjiltä tarvitaan rohkeutta, markkinointisihteeri Seppo Lankinen sanoo. Hän puuhaa nyt joulupukin veturia matkailun vetonaulaksi Tornioon.

Kun ideaa esiteltiin Kemin päättäjille, kaupungissa joka neljäs työnhakija oli työtön ja joka neljäs perhe toimeentulotuen varassa. Miksi verorahoja pantaisiin lumeen, joka sulaa pois.

Etelä-Helsinkiin saunoja, Kauppatorille merikylpylä

- Myös Helsinki tarvitsee uusia kohteita matkailun vauhdittamiseksi, Visit Helsingin toimitusjohtaja Tuulikki Becker sanoo.

Keväällä uutta onkin tulossa, kun merenrannalle Hernesaareen, parin kilometrin päähän Helsingin ydinkeskustasta, avataan Löyly-designsauna, jossa pääsee saunomisen lisäksi kokemaan suomalaista ruokakulttuuria ja nauttimaan avarista maisemista meren ylle ulottuvalla isolla terassilla.

Puurakenteinen, terasseineen pinta-alaltaan yli 1 800-neliömetrinen ja harjakorkeudeltaan yhdeksään metriin nouseva uudisrakennus tulee olemaan myös upea designnähtävyys ja puurakentamisen taidonnäyte. Sen uskotaan olevan kiinnostava käyntikohde niin kotimaisille kuin ulkomaisille matkailijoille.

Itämeren vanhaan kylpyläperinteeseen pohjaava uudenlainen Allas-merikylpylä avautuu kesän alussa Kauppatorin kupeeseen. Muuttamalla asvalttialueen vehreäksi keitaaksi Allas avaa Helsingin merenrantaa entistä monipuolisemmin kaupunkilaisten ja matkailijoiden käyttöön ympärivuotisella uinti- ja saunomismahdollisuudella sekä kulttuuritarjonnalla.

Saunapäivä maaliskuussa

Saunakulttuuri on nousussa Helsingin matkailutarjonnassa.

Maaliskuussa on ensimmäinen uudenlainen saunapäivä, Helsinki Sauna Day, joka avaa kaupunkilaisten ja yritysten yksityisiä saunoja kaikille halukkaille ja kutsuu kylään niin tutut kuin tuntemattomat lauantaina 12. maaliskuuta. Helsinki Sauna Day -tapahtuman järjestää Yhteismaa-yhdistys Visit Helsingin kanssa. Lisätietoja osoitteesta www.helsinkisaunaday.fi. ♦

Idea revontulipalvelusta syntyi iltakävelyllä

Revontulet ovat tänä talvena näkyneet Lapissa aina kun on ollut pilvetöntä, kertoo hotelli Kakslauttasen yrittäjä Jussi Eiramo Sodankylästä.

- Aasialaisille revontulet ovat yksi tärkein syy tulla Lappiin, Eiramo kertoo.

Eiramon iglujen lasikaton läpi revontulia voi katsoa vaikka sängyssä maaten.

- Ohjatut revontuliretket olivat joulusesongin aikana välillä loppuunmyytyjä. Niitä järjestävät useat matkailuyrittäjät. Retkiä tehdään monella eri tavalla ja tarjonta on laajaa, kertoo Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen.

- Rovaniemen talvikartta julkaistaan myös englanniksi ja sen perusteella asiakkaat voivat myös omatoimisesti mennä bongaamaan revontulia esimerkiksi suosittuun Arktikumin rantaan tai Ounasvaaran laelle, Kärkkäinen kertoo.

- Myös Kittilässä esimerkiksi Lapland Hotels- ketjuun kuuluvan Sirkantähden asiakkaat saavat tiedon hyvistä revontulikelistä.

Rovaniemeläinen tietoliikenneinsinööri Reijo Kortesalmi on kehittänyt Aurora Alert- revontulipalvelun, joka viestittää matkailijan kännykkään tai tietokoneeseen, kun revontulet näkyvät Rovaniemen yllä.

- Hotellista tai napapiiriltä matkailija saa maksua vastaan koodin, jolla hän pääsee kännykän avulla revontulisivustolle. Siitä näkee myös, onko taivaalla pilviä, jotka estävän revontulien näkemisen, aiemmin Nokian alihankkijan palveluksessa työskennellyt Koertesalmi kertoo.

Hän harkitsee palvelun laajentamista myös muihin Lapin matkailukeskuksiin.

- Idea revontulipalvelusta syntyi, kun matkailijat kyselviät Arktikumin rannassa revontulien esiintymisestä, kun olin siellä vaimon kanssa kävelylenkillä, Kortesalmi kertoo.

Kemin lumilinnaan on puolestaan ensi kerran järjestetty jatkuva revontulinäytös.

- Loimuavista revontulista heijastetaan videokuvaa lumisen kappelin kattoon. Moni matkailija haluaisi nähdä revontulet, Kemin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Susanna Koutonen kertoo.

Lisää tietoa revontulista: www.visitrovaniemi.fi

Kommentti

Kaventuuko kuntien valta matkailussa?

Matkailulla ovat huomattavat myönteiset paikalliset ja aluetaloudelliset vaikutukset.

Lapin yliopistossa kolme vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin ensi kerran matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia yhteismitallisella menetelmällä 12 lappilaisessa kunnassa.

Matkailu on kuntien vapaaehtoista toimintaa, joka tuo kaivattuja veroeuroja ja työpaikkoja koko Suomessa. Nyt kuntien päättäjillä on todellinen huoli siitä, miten panostukset matkailuun järjestetään, kun maakuntien hallintoa uudistetaan.

Mikä on itsenäisten kuntien valta ja vaikutusmahdollisuudet? Esimerkiksi Rovaniemen tai Oulun kaupungin budjetista suunnitellut itsehallintoalueet rouhaisevat yli 50 prosenttia maakunnallisten sote-alueiden hoidettaviksi. Myös elinkeinovarojen ohjausta halutaan keskittää.

Lapin yliopiston tutkimuksen mukaan matkailun osuus oli Enontekiöllä 46,9 prosenttia, Inarissa 41,5 prosenttia, Kittilässä 27,3 prosenttia ja Rovaniemellä 7,8 prosenttia paikkakunnan yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta.

Kittilässä matkailu työllisti ympäri vuoden 869 työntekijää. Matkailun osuus oli 44 prosenttia Kittilän vähittäiskaupan liikevaihdosta. Lisäksi se toi verotuloja Kittilään noin kolme miljoonaa euroa.

TAPIO MAINIO

Kemin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Susanna Koutonen tähyilee jäästä rakennetun pienemmän linnan muurilta. Se on lumilinnan sisällä. Tämän vuoden Kemin lumilinnan teema on linna linnassa. Kuva: Vesa Ranta
Kemin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Susanna Koutonen tähyilee jäästä rakennetun pienemmän linnan muurilta. Se on lumilinnan sisällä. Tämän vuoden Kemin lumilinnan teema on linna linnassa. Kuva: Vesa Ranta
Jäänmurtaja Sampo tekee talvisesonkina kolme neljän tunnin pituista jäänmurtoristeilyä päivässä. Sen yksi kohokohdista on kelluminen pelastautumispuvuissa jäiden keskellä. Kuva: Visit Kemi
Jäänmurtaja Sampo tekee talvisesonkina kolme neljän tunnin pituista jäänmurtoristeilyä päivässä. Sen yksi kohokohdista on kelluminen pelastautumispuvuissa jäiden keskellä. Kuva: Visit Kemi
Yksi Lux Helsingin suosituimmista teoksista oli tammikuussa valopilvi Helsingin keskustassa Annankadun ja Kalevankadun risteyksessä. Kuva: Lauri Rotko
Yksi Lux Helsingin suosituimmista teoksista oli tammikuussa valopilvi Helsingin keskustassa Annankadun ja Kalevankadun risteyksessä. Kuva: Lauri Rotko
Revontulet Enontekijön Näkkälässä tammikuussa 2016. Kuva: Juha Metso
Revontulet Enontekijön Näkkälässä tammikuussa 2016. Kuva: Juha Metso

Kommentti

Kaventuuko kuntien valta matkailussa?

Matkailulla ovat huomattavat myönteiset paikalliset ja aluetaloudelliset vaikutukset.

Lapin yliopistossa kolme vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin ensi kerran matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia yhteismitallisella menetelmällä 12 lappilaisessa kunnassa.

Matkailu on kuntien vapaaehtoista toimintaa, joka tuo kaivattuja veroeuroja ja työpaikkoja koko Suomessa. Nyt kuntien päättäjillä on todellinen huoli siitä, miten panostukset matkailuun järjestetään, kun maakuntien hallintoa uudistetaan.

Mikä on itsenäisten kuntien valta ja vaikutusmahdollisuudet? Esimerkiksi Rovaniemen tai Oulun kaupungin budjetista suunnitellut itsehallintoalueet rouhaisevat yli 50 prosenttia maakunnallisten sote-alueiden hoidettaviksi. Myös elinkeinovarojen ohjausta halutaan keskittää.

Lapin yliopiston tutkimuksen mukaan matkailun osuus oli Enontekiöllä 46,9 prosenttia, Inarissa 41,5 prosenttia, Kittilässä 27,3 prosenttia ja Rovaniemellä 7,8 prosenttia paikkakunnan yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta.

Kittilässä matkailu työllisti ympäri vuoden 869 työntekijää. Matkailun osuus oli 44 prosenttia Kittilän vähittäiskaupan liikevaihdosta. Lisäksi se toi verotuloja Kittilään noin kolme miljoonaa euroa.

TAPIO MAINIO