kuntatalous

Pienet kunnat saavat

isoimmat veropotit

Runsaimmin verorahoitusta saavat kunnat ovat kaikki hyvin pieniä. Ne ovat kaukana kaupunkikeskuksista. Niissä asuu yhteensä selvästi vähemmän ihmisiä kuin esimerkiksi Keravalla. Puolet näistä kunnista on Lapin maakunnassa.

Ruskon kunnan saama verorahoitus on alle puolikas Pelkosenniemen saamasta verorahoituksesta.

TAPIO BERGHOLM

Valtiovalta on suuri tulojen tasaaja. Suomessa kuntien taloudelliset voimavarat muodostuvat pääosin verorahoituksesta, joka muodostuu kuntien omista verotuloista ja valtionosuuksista.

Valtionosuusjärjestelmä on erilaisine kertoimineen ja laskutapoineen vaikeaselkoinen. Sen osana on vielä kuntien verotulojen tasausmekanismi.

Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee, siksi tässä tarkasteltavana on kuntien yhteenlaskettu verorahoitus vuodelta 2014.

Taulukoista käy ilmi, miten paljon verotuloja, valtionosuuksia ja nämä yhteen laskettuna verorahoitusta saavat kolme eri ryhmää. Tarkastelussa on Suomen kymmenen runsaimman ja niukimman verorahoituksen kuntaa sekä kymmenen väkiluvultaan suurinta kuntaa.

Tässä on ryhmitelty Kuntaliiton tietopankista Kunnat.net löytyviä tilastotietoja. Kunnat.net -tilastoista löytyy lisää olennaisia tunnuslukuja näistä ja kaikista muistakin kunnista.

Ydinvoima on Eurajoen lottopotti

Runsaimman verorahoituksen kunnat ovat kaikki hyvin pieniä. Näissä kunnissa asuu yhteensä selvästi vähemmän väkeä kuin Keravalla.

Puolet näistä kunnista on Lapin maakunnasta. Vain yksi kunta ei ole kaukana kaupunkikeskuksista.

Eurajoki on kummajainen tässä joukossa. Sen saamat todella suuret kiinteistöverotulot nostavat sen tähän kärkiryhmään, jossa verorahoitus on Suomen suurinta. Ilman ydinvoimaloita Eurajoki ei tähän ryhmään kuuluisi.

Näiden joukosta löytyi neljä kuntaa, joiden toimintakate ja verorahoitus olivat yhteenlaskettuna asukasta maamme suurimpia. Kärkisijoille pääsivät Eurajoki (2. sija ja 1 802 €/asukas), Utsjoki (3. sija ja 1 248 €/asukas), Vaala (6. sija ja 1 073 €/asukas) ja harkinnanvaraistakin valtionapua saanut Savukoski (7. sija ja 982 €/asukas).

Niukimmalla verorahoituksella kuntalaisten palveluista vastaavat kunnat ovat pääsääntöisesti suurten kaupunkien kehyskuntia. Tämän ryhmän kuntia löytyy useasta maakunnasta. Turun ympäristön kolme pienempää kuntaa nostaa Varsinais-Suomen kärkeen. Joukossa on kaksi suurta kaupunkia, Jyväskylä ja Oulu.

Kerava erottuu joukosta, kun valtionosuudet tuovat vain hieman yli 11 prosenttia kaupungin verorahoituksesta.

Nämä kunnat eivät ole taloudellisesti kriisikuntia, mutta niiden toimintakatteen ja verorahoituksen summa ei nouse yli 500 €/ asukas yhdenkään kunnan tai kaupungin kohdalla.

Suuria kaupunkeja lähellä maan keskiarvoa

Suurimmat kaupungit ovat verorahoituksiltaan lähellä koko maan keskiarvoja. Se kuitenkin vaihtelee, miten tätä keskiarvoa lähestytään. Espoon ja Helsingin valtionosuudet ovat verotulojen tasauksen jälkeen niin niukat, että valtionosuuden muodostivat Helsingillä vain 7,8 prosenttia ja Espoolla enää 2,2 prosenttia verorahoituksesta.

Turun verotulot ja valtionosuudet ovat taas hyvin lähellä koko maan keskiarvoja. Tässä suhteessa Kuopio, Lahti ja Tampere ovat koostaan huolimatta melko keskivertoja.

Helsingin verorahoitus oli selvästi suurempi kuin kaupungin toimintakate. Erotus oli vuonna 2014 683 €/asukas.

Usean kunnan yhdistymisestä pinta-alaltaan ja väkimäärältään suureksi kasvanut Kouvola poikkeaa joukosta. Sen verorahoitus on suurin, koska sen valtionosuudet asukasta ylittävät valtakunnan keskiarvot. Kouvolan talous oli vuonna 2014 veitsenterällä. Kaupungin toimintakate oli niin suuri, ettei verorahoitus riittänyt sitä tarkasteluvuonna kattamaan.

Verorahoituksessa suuri haitari

Kuntien verorahoituksessa on todella suuri haitari. Suurimman verorahoituksen saavat kunnat ovat pieniä ja useat niistä olivat vuonna 2014 taloudelliselta tulokseltaan vahvoja. Pienemmän verorahoituksen kunnat ja kaupungit pärjäsivät kohtuullisesti. Suurten kuntien joukossa verorahoituksessa ei ollut suuria eroja, mutta taloudellinen tilanne oli hyvin vaihteleva vuonna 2014. ♦

Kommentti

Verorahoitustilastojen suuria eroja tarkastellessani tulee mieleeni Leevi and the Leavingsin hitistä Itkisitkö onnesta riimi: Ja miten raukkamaisesti onnen anti täällä jaetaan.

Tyytymättömyys kuplii siellä, missä kuntien luottamushenkilöt tapaavat. Syrjäseutujen kunnat manaavat kitsasta valtiota. Toisaalta nopeasti kasvavien kaupunkiseutujen kehyskunnat hämmästelevät, kuinka niukalla verorahoituksella uusia kouluja, päiväkoteja, terveyskeskuksia ja liikenneväyliä on rakennettava.

Tapio Bergholm

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Kokkolassa maakuntien kovimmat verot

Kuntaverovertailu 2016 osoittaa, että Kokkola on maakuntakeskusten kovin verottaja.

Kokkolassa maksetaan Veronmaksajien kokoamien tilastojen mukaan tänä vuonna maakuntakeskusten korkeimpia kunnallisia veroja. Keskituloinen palkansaajaperhe maksaa Kokkolassa 2 568 euroa enemmän kunnallisia veroja kuin Helsingissä, jossa verotus on Manner-Suomen maakuntakeskusten keveintä.

Tammikuun lopussa julkaistun selvityksen mukaan Kokkolassa keskituloinen palkansaajaperhe maksaa kunnittain määräytyviä veroja yhteensä 17 044 euroa tänä vuonna. Summa kertyy kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroista.

Kokkolan jälkeen kireimpiä verottajia maakuntakeskuksista ovat Seinäjoki ja Kajaani. Kevyimpiä verottajia Helsingin rinnalla ovat Turku ja Tampere.

Veronmaksajain Keskusliiton selvityksessä vertailtiin kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen on laatinut ekonomisti Leena Savolainen.

Kunnallisveroprosentti on tärkein syy kansalaisten verorasituksen eroihin. Kokkola nosti tänä vuonna kunnallisveroaan puoli prosenttiyksikköä 21,50 prosenttiin. Helsingin kunnallisveroprosentti on 18,50.

Manner-Suomessa kireintä verotus on tänä vuonna Ruovedellä. Siellä keskipalkkainen perhe maksaa 4 732 euroa enemmän tuloveroja kuin perhe maan lievimmin verottavassa Kauniaisissa.

Kireiden verottajien kärkijoukkoon kuuluvat kuluvana vuonna Ruoveden ohella Savonlinna, Orivesi, Karijoki, Vimpeli ja Siikalatva. Lempeämpiä verottajia ovat Kauniaisten ohella Espoo, Helsinki, Eurajoki, Naantali ja Vantaa. KL

Kuntien verot 2016 -selvitys sekä lista lievimmin ja ankarimmin verottavista kunnista Veronmaksajien verkkosivuilta veronmaksajat.fi.

Kommentti

Verorahoitustilastojen suuria eroja tarkastellessani tulee mieleeni Leevi and the Leavingsin hitistä Itkisitkö onnesta riimi: Ja miten raukkamaisesti onnen anti täällä jaetaan.

Tyytymättömyys kuplii siellä, missä kuntien luottamushenkilöt tapaavat. Syrjäseutujen kunnat manaavat kitsasta valtiota. Toisaalta nopeasti kasvavien kaupunkiseutujen kehyskunnat hämmästelevät, kuinka niukalla verorahoituksella uusia kouluja, päiväkoteja, terveyskeskuksia ja liikenneväyliä on rakennettava.

Tapio Bergholm

Kokkolassa maakuntien kovimmat verot

Kuntaverovertailu 2016 osoittaa, että Kokkola on maakuntakeskusten kovin verottaja.

Kokkolassa maksetaan Veronmaksajien kokoamien tilastojen mukaan tänä vuonna maakuntakeskusten korkeimpia kunnallisia veroja. Keskituloinen palkansaajaperhe maksaa Kokkolassa 2 568 euroa enemmän kunnallisia veroja kuin Helsingissä, jossa verotus on Manner-Suomen maakuntakeskusten keveintä.

Tammikuun lopussa julkaistun selvityksen mukaan Kokkolassa keskituloinen palkansaajaperhe maksaa kunnittain määräytyviä veroja yhteensä 17 044 euroa tänä vuonna. Summa kertyy kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroista.

Kokkolan jälkeen kireimpiä verottajia maakuntakeskuksista ovat Seinäjoki ja Kajaani. Kevyimpiä verottajia Helsingin rinnalla ovat Turku ja Tampere.

Veronmaksajain Keskusliiton selvityksessä vertailtiin kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen on laatinut ekonomisti Leena Savolainen.

Kunnallisveroprosentti on tärkein syy kansalaisten verorasituksen eroihin. Kokkola nosti tänä vuonna kunnallisveroaan puoli prosenttiyksikköä 21,50 prosenttiin. Helsingin kunnallisveroprosentti on 18,50.

Manner-Suomessa kireintä verotus on tänä vuonna Ruovedellä. Siellä keskipalkkainen perhe maksaa 4 732 euroa enemmän tuloveroja kuin perhe maan lievimmin verottavassa Kauniaisissa.

Kireiden verottajien kärkijoukkoon kuuluvat kuluvana vuonna Ruoveden ohella Savonlinna, Orivesi, Karijoki, Vimpeli ja Siikalatva. Lempeämpiä verottajia ovat Kauniaisten ohella Espoo, Helsinki, Eurajoki, Naantali ja Vantaa. KL

Kuntien verot 2016 -selvitys sekä lista lievimmin ja ankarimmin verottavista kunnista Veronmaksajien verkkosivuilta veronmaksajat.fi.