10

kysymystä

Kohan leviämisestä kirjastoihin

Koha-kirjastojärjestelmä on levinnyt runsaan miljoonan suomalaisen kotikunnan kirjastoon. Koha-Suomi Oy:n vuosittainen palvelumaksu on osakaskunnille 28 senttiä asukasta kohti. Ennen Kohaa moni kunta maksoi asukaskohtaisesti euron molemmin puolin kirjastojärjestelmänsä ylläpidosta ja kehittämisestä.

Jouni Lampinen

Koha-Suomi Oy:n toimitusjohtaja Ari Mäkiranta:

1 Perustuuko Kohan suosio kuntien säästötarpeisiin?

- Koha on tuonut merkittäviä säästöjä kunnille, mutta vielä isompi asia on ollut vallan saaminen omiin käsiin.

2 Mitä tarkoitat?

- Kirjastot voivat vaikuttaa, mihin suuntaan Kohaa kehitetään ja millaisia uusia ominaisuuksia siihen toteutetaan.

3 Kuinka suuri tekijäjoukko vastaa käytännön kehitystyöstä?

- Meillä on yksi järjestelmänkehittäjä Oulussa ja yksi Mikkelissä sekä Joensuussa kaksi määräaikaista kesään asti.

4 Kuinka monessa kunnassa Koha on käytössä ja kuinka monta osakaskuntaa yhtiössä on?

- Työn alla on käyttöönottoja Uudellamaalla. Noin 70 kuntaa on tällä hetkellä mukana. Osakaskuntia on 94.

5 Mikä rooli on osakaskunnalla, joka ei käytä Kohaa?

- Osa on jo tehnyt päätöksen ottaa Koha käyttöön, ja osa vasta tutkii täyttääkö Koha heidän tarpeensa.

Oulun kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkölä:

6 Mitkä ovat Kohan parhaat ja huonoimmat puolet?

- Koha on edullinen ja joustava. Uuden järjestelmän käyttöönottoon liittyviä lapsuksia tulee aina. Henkilökunnalle on iso asia kouluttautua aluksi uuteen järjestelmään.

Koha-Suomi Oy:n edellinen toimitusjohtaja (2016–2017), Mikkelin kaupungin elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja Virpi Launonen:

7 Oliko osakeyhtiö selvä valinta kesällä 2016?

- Kartoitimme tätä asiaa, ja osakeyhtiö oli paras, vaikka se tuntui kirjastoihmisten keskuudessa hieman vieraalta. Meidän piti löytää organisaatiomalli, jonka avulla työpanoksia ja kustannuksia jaetaan kuntien kesken.

8 Onko Koha täyttänyt odotukset?

- Odotukset ja todellisuus eivät ole kohdanneet joka paikassa. Joidenkin asioiden kehittäminen vie enemmän aikaa kuin kärsimättömät kirjastovirkailijat uskovat. Yhteistyömallin luominen ja yhteistyökulttuurin synnyttäminen on ollut haasteena.

9 Onko jotain, jota olisi voitu tehdä alkuvaiheessa toisin?

- Asiakkaita olisi voitu kuunnella enemmän käytettävyyden suhteen.

10 Miltä näyttää Kohan tulevaisuus?

- Näen jatkuvaa muutosta ja uusia kohalaisia. Meillä on ollut kiire kehittää ja laajentua. Nyt on aika hieman rauhoittua ja tasoitella tilannetta ja antaa aikaa järjestelmän kehittämiselle.

[ Faktat ]

Ensimmäisenä

Pohjois-Karjalassa

Koha on avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä.

Avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä tarkoittaa kirjaston hankinta-, kokoelma-, lainaus- ja asiakastietoja ylläpitävää järjestelmää.

Tällaista järjestelmää kukaan ei omista, ja kaikki voivat sitä kehittää.

Asiakkaalle Koha on kaiken toiminnan taustalla piilossa. Esimerkiksi tiedonhaku näkyy Kohaan liitetyn asiakasliittymän kautta.

Kansainvälisen Kohan käyttöönottoa Suomen kirjastoissa valmistellut hanketyö alkoi vuonna 2010 ja ensimmäisenä Koha tuli käyttöön Joensuussa 2014.

Kyyti-, Lumme-, Vaara-, Helle-, OUTI-kirjastot, Lapin kirjastot sekä Siilinjärven kirjasto ovat joko kokonaan tai osittain mukana Kohan käytössä.

[ Faktat ]

Ensimmäisenä

Pohjois-Karjalassa

Koha on avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä.

Avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä tarkoittaa kirjaston hankinta-, kokoelma-, lainaus- ja asiakastietoja ylläpitävää järjestelmää.

Tällaista järjestelmää kukaan ei omista, ja kaikki voivat sitä kehittää.

Asiakkaalle Koha on kaiken toiminnan taustalla piilossa. Esimerkiksi tiedonhaku näkyy Kohaan liitetyn asiakasliittymän kautta.

Kansainvälisen Kohan käyttöönottoa Suomen kirjastoissa valmistellut hanketyö alkoi vuonna 2010 ja ensimmäisenä Koha tuli käyttöön Joensuussa 2014.

Kyyti-, Lumme-, Vaara-, Helle-, OUTI-kirjastot, Lapin kirjastot sekä Siilinjärven kirjasto ovat joko kokonaan tai osittain mukana Kohan käytössä.