[ Alussa ]

[ Kuvattua ]

Presidentinvaalin ylivoimainen voittaja oli kansanliikkeen ehdokas Sauli Niinistö. Kansalaispuolueen ehdokkaana ollut keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen peittosi keskustan Matti Vanhasen, mutta jäi koko maassa neljännelle sijalle. Pohjois-Pohjanmaalla Vaalassa oli yritetty jopa peittää Väyrysen juliste, mutta sekään ei auttanut. Väyrynen oli kunnassa kakkonen ja Vanhanen kolmas. Ykkönen oli Niinistö.

Kuvan on ottanut Kainuun Sanomien toimittaja Marjatta Kurvinen.

[ Pystytkö puhumaan? ]

Maakunta-asioiden kehityspäällikkö Johanna Viita Kuntaliitosta vastaa illalla puhelimeen.

Pystytkö puhumaan?

- Kävelen tässä töistä kotiin vissypullo toisessa kädessä ja ruokaostokset toisessa. Pystyn varmaan.

Kokositte juuri erityisasiantuntija Karri Vainion kanssa selvityksen, jossa maakunnat arvioivat, että sote- ja maakuntauudistuksen valmistelukustannuksiin uppoaa tänä ja ensi vuonna peräti yli puoli miljardia euroa. ICT-kulujen osuus summasta on 70 prosenttia. Tasan vuosi sitten maakuntajohtajat ärähtivät, että valmistelurahat loppuvat kesken. Puuttuuko tältä vuodelta rahaa?

- Valtion rahoitusta on esivalmisteluun ja väliaikaishallintoon yhteensä 51 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon viime vuodelta tälle vuodelle siirtyvä rahoitus. Kun maakuntien tarve on suunnilleen 58 miljoonaa euroa, niin ei siinä kovin suurta eroa ole. Varsinkin kun maakuntien on itse maksettava 10 prosenttia valmistelukuluista alkuvuodesta.

- ICT-kulut on sitten se rankempi juttu. Maakuntien mukaan rahan tarve tälle vuodelle on noin 127 miljoonaa euroa. Valtiolla on talousarviossa 130 miljoonaa euroa ja maakuntien omien arvioiden mukaan noin 10 miljoonaa euroa viimevuotista rahoitusta on siirtymässä tälle vuodelle. Periaatteessa kuulostaa ihan hyvältä, mutta tämä 130 miljoonaa euroa ei ole suinkaan käytettävissä yksinomaan maakunnille, vaan siellä on kaikenlaista muuta, mihin valtio aikoo käyttää rahaa.

- Valtio on ilmoittanut haarukan, että 130 miljoonasta eurosta on maakuntien käytössä vain 70–100 miljoonaa. Jos ne antavat maakunnille vain 70 miljoonaa euroa, eroa maakuntien tarvitsemaan 127 miljoonaan euroon on 47 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon viime vuodelta siirtyvä 10 miljoonaa. Jos valtiolta tulee 100 miljoonaa, niin eroa on 27 miljoonaa. ICT-puolelta puuttuu siis rahoitusta 17–47 miljoonaa euroa tältä vuodelta eli iso summa.

Mitä tässä voi tehdä?

- Tässä ei voida leikata kuluja juustohöylällä. ICT-kuluissa ei ole yhtään ilmaa. Ne ovat oikeasti sellaisia kustannuksia, jotka pitää rahoittaa, jos uudistus aiotaan toteuttaa. Tai muuten koko maakuntauudistuksen tekeminen siirtyy.

Martta Nieminen

[ Kaupungit ]

Lylyn vuoro isännöidä C21-kokousta

pormestari Lauri Lyly isännöi suurten kaupunkien johtajien C21-kokousta tämän viikon torstaina Tampereella. C21-ryhmään kuuluu 21 suurinta kaupunkia.

Lylyn mukaan Tampereella suuret kaupungit hiovat uutta kannanottoa, jotta hallitus ymmärtäisi oikein suurten kaupunkien roolin kasvun moottorina

- Hiomme kokouksessa yhteistä kannanottoa, jotta saamme äänemme kuuluville. Maakuntauudistuksessa ei ole huomioitu suurten kaupunkien tärkeää roolia yritys- ja työvoimapalveluissa, Lyly sanoo.

Lyly tähdentää, että suurilla kaupungeilla tulee säilyttää kaikki elinvoiman työkalut.

- Niitä ei saa viedä tuleviin maakuntiin. Suurilla kaupungeilla on keskeinen merkitys Suomen kehitykselle, Lyly sanoo.

Kokouksessa alustaa aluetutkija Timo Aro. Hänen alustuksensa otsikko on Kaupunkiseutujen tulevaisuus. Tilaisuudessa järjestettävään paneelikeskusteluun osallistuvat Lylyn lisäksi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve ja Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Jan Vapaavuoren alkuun panemat suurten kaupunkien kokoontumiset eivät ole Lylyn mukaan organisoitumassa.

- Eiköhän näitä kokouksia järjestetä tällä tavalla pari kertaa vuodessa jatkossakin, Lyly sanoo.

Vapaavuori järjestää Helsingissä kaupunkipoliittisen symposiumin 21. maaliskuuta. Sinne on kutsuttu kaupunkitutkijoita, talouselämän ja kaupunkien väkeä sekä poliitikkoja. Pääpuhujana on ruotsalainen taloustieteilijä Kjell A. Nordström. Myös Timo Aro puhuu sielläkin.

[ 3 x ]

KOLME KUNTAA on palkittu tämän vuoden puolella liikunnan edistämisestä. Päijät-Hämeessä sijaitseva Asikkala on valittu Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan on myöntänyt vuoden 2017 valtakunnalliset Liikkuva koulu -palkinnot Oulun ja Turun kaupungeille esimerkillisestä työstä liikunnallisen toimintakulttuurin rakentamiseksi kouluympäristössä.

1 Asikkalan kuntastrategiaan terveysliikunta ja hyvinvoinnin edistäminen on kuulunut kymmenen vuoden ajan. Kunnassa on kolme vakinaista liikunnanohjaajaa, kaikki koulut ovat ”liikkuvia kouluja” ja jokaisessa päiväkodissa on liikuntavastaavat. Kuntalaiset pääsevät helposti liikuntaneuvontaan.

2 Oulun kaupunki on kehittänyt määrätietoisesti Liikkuva koulu -toimintaansa eri toimialojen keskinäisellä yhteistyöllä ja yhteistyössä yliopiston, liikunnan aluejärjestön ja paikallisen urheiluopiston kanssa.

3 Turun kaupunki puolestaan on ollut valtakunnallinen edelläkävijä koulupäivän toimintakulttuurin muuttamisessa entistä liikunnallisemmaksi. Myös Turussa kaikki koulut ovat Liikkuvia kouluja.

[ Sanotut ]

”ON ITSENÄISYYSPÄIVÄN vastaanottoa, C21-operaatiota, ja kohta pukkaa kauppapoliittista Slushia, jonne Janne on kutsunut kansanedustajia, politiikan tutkijoita ja virkamiehiä brändinsä kiillotustalkoisiin.”

Toimittaja Pekka Ervasti Suomen Kuvalehdessä Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren kiidosta kohti seuraavia presidentinvaaleja.

”KUN Helsingin Sanomat analysoi syksyllä pormestarin alkutaivalta, Vapaavuorta käsiteltiin jo politiikan yläpuolelle kohonneena, sauliniinistömäisenä ’Helsingin isänä’ – eli juuri sellaisena hahmona, joita suomalaiset tapaavat äänestää presidenteikseen.”

Toimittaja Reetta Räty Imagen jutussa Jan Vapaavuoresta.

”TULEVAISUUDESSA sähkökatkokset ovat jokapäiväisiä ongelmia. Sitä ei ole vielä tiedostettu, kuinka haavoittuvainen yhteiskunta on.”

BIOS-tutkimusryhmään kuuluva tutkija Antti Majava Seura-lehdessä.

”SUOMEN POLITIIKASSA voit luottaa vain yhteen asiaan: et voi luottaa mihinkään. Ensinnäkään mikään sovittu ei pidä, ellet kellon ympäri valvo, että niin tapahtuu. Asioista kyllä neuvotellaan ja kompromisseja tehdään, mutta kaikkea toisten puolueiden eri ohjelmiin saamia päätöksiä viivytetään, vesitetään ja perutaan, ellet joka hetki seuraa ja uhkavaatimuksin ryyditettynä edellytä sovitun toteuttamista.”

Eurooppa-, kulttuuri- urheiluministeri Sampo Terho, sin., blogissaan.

”EN NÄE valtavaa draamaa.”

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo hallituspuolueiden väleistä Helsingin Sanomissa.

”POLIITTISESSA päätöksenteossa oli vastustusta, mutta kun demokraattinen päätös tehtiin, asenne muuttui hyvin nopeasti myönteiseksi.”

Kyyjärven kunnanjohtaja Eero Ylitalo vastaanottokeskuksen tulosta kuntaan MustRead-verkkojulkaisussa.

”VARSINKIN Helsingissä ja Espoossa tarvittaisiin nopeasti lisää englanninkielisiä kouluja. Kuntien pitää tehdä nopeammin ja enemmän.”

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson Talouselämä-lehdessä.

[ 100 vuotta sitten ]

Arveluttavissa oloissa

”Senkin jälkeen kuin kunnallisten äänioikeusolojen uudistus on saatettu lopullisesti päätökseen ja asianomaiset vaalit suoritettu, on ilmeisesti vielä kestävä kauvan, ennenkuin kunnallinen hallintokoneisto jälleen alkaa säännöllisesti toimia ja kunnallisten elinten työkyky pääsee kehittymään täyteen voimaansa. Tuskin lienee Europan maitten kunnallislainsäädännön historiassa toista tapausta, jolloin kunnallisen äänioikeuden uudistus on ollut toimeenpantava niin arveluttavissa ja uudistetun kunnallishallinnon taipaleelle lähtöä niin suuresti vaikeuttavissa oloissa kuin niissä, joissa meidän nykyinen uudistuksemme varsinkin kaupunkikuntien osalta on joutunut toteutettavaksi.”

Vastaava toimittaja Yrjö Harvia, Suomen Kunnallislehti, numero 1-2 vuonna 1918.

[ Mikä vaakuna? ]

Oulu

OULUN kaupungin vaakunan on suunnitellut Martti Heikura. Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi Heikuran suunnitteleman vaakunan vuoden 1953 lopulla ja sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan seuraavana vuonna.

Vaakunaselitteen mukaan vaakunan punaisessa kentässä on hopeisesta tyviöstä nouseva kultainen, sinisin portti- ja ikkuna-aukoin varustettu linna, jossa on neljä viirein koristettua kupukattoista tornia. Tyviössä on sininen, punavaruksinen lohi.

Vaakunasta on olemassa myös niin sanottu barokkivaakuna, joka on vain kaupunginjohtajan käytössä.

[ 3 x ]

KOLME KUNTAA on palkittu tämän vuoden puolella liikunnan edistämisestä. Päijät-Hämeessä sijaitseva Asikkala on valittu Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan on myöntänyt vuoden 2017 valtakunnalliset Liikkuva koulu -palkinnot Oulun ja Turun kaupungeille esimerkillisestä työstä liikunnallisen toimintakulttuurin rakentamiseksi kouluympäristössä.

1 Asikkalan kuntastrategiaan terveysliikunta ja hyvinvoinnin edistäminen on kuulunut kymmenen vuoden ajan. Kunnassa on kolme vakinaista liikunnanohjaajaa, kaikki koulut ovat ”liikkuvia kouluja” ja jokaisessa päiväkodissa on liikuntavastaavat. Kuntalaiset pääsevät helposti liikuntaneuvontaan.

2 Oulun kaupunki on kehittänyt määrätietoisesti Liikkuva koulu -toimintaansa eri toimialojen keskinäisellä yhteistyöllä ja yhteistyössä yliopiston, liikunnan aluejärjestön ja paikallisen urheiluopiston kanssa.

3 Turun kaupunki puolestaan on ollut valtakunnallinen edelläkävijä koulupäivän toimintakulttuurin muuttamisessa entistä liikunnallisemmaksi. Myös Turussa kaikki koulut ovat Liikkuvia kouluja.

[ Sanotut ]

”ON ITSENÄISYYSPÄIVÄN vastaanottoa, C21-operaatiota, ja kohta pukkaa kauppapoliittista Slushia, jonne Janne on kutsunut kansanedustajia, politiikan tutkijoita ja virkamiehiä brändinsä kiillotustalkoisiin.”

Toimittaja Pekka Ervasti Suomen Kuvalehdessä Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren kiidosta kohti seuraavia presidentinvaaleja.

”KUN Helsingin Sanomat analysoi syksyllä pormestarin alkutaivalta, Vapaavuorta käsiteltiin jo politiikan yläpuolelle kohonneena, sauliniinistömäisenä ’Helsingin isänä’ – eli juuri sellaisena hahmona, joita suomalaiset tapaavat äänestää presidenteikseen.”

Toimittaja Reetta Räty Imagen jutussa Jan Vapaavuoresta.

”TULEVAISUUDESSA sähkökatkokset ovat jokapäiväisiä ongelmia. Sitä ei ole vielä tiedostettu, kuinka haavoittuvainen yhteiskunta on.”

BIOS-tutkimusryhmään kuuluva tutkija Antti Majava Seura-lehdessä.

”SUOMEN POLITIIKASSA voit luottaa vain yhteen asiaan: et voi luottaa mihinkään. Ensinnäkään mikään sovittu ei pidä, ellet kellon ympäri valvo, että niin tapahtuu. Asioista kyllä neuvotellaan ja kompromisseja tehdään, mutta kaikkea toisten puolueiden eri ohjelmiin saamia päätöksiä viivytetään, vesitetään ja perutaan, ellet joka hetki seuraa ja uhkavaatimuksin ryyditettynä edellytä sovitun toteuttamista.”

Eurooppa-, kulttuuri- urheiluministeri Sampo Terho, sin., blogissaan.

”EN NÄE valtavaa draamaa.”

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo hallituspuolueiden väleistä Helsingin Sanomissa.

”POLIITTISESSA päätöksenteossa oli vastustusta, mutta kun demokraattinen päätös tehtiin, asenne muuttui hyvin nopeasti myönteiseksi.”

Kyyjärven kunnanjohtaja Eero Ylitalo vastaanottokeskuksen tulosta kuntaan MustRead-verkkojulkaisussa.

”VARSINKIN Helsingissä ja Espoossa tarvittaisiin nopeasti lisää englanninkielisiä kouluja. Kuntien pitää tehdä nopeammin ja enemmän.”

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson Talouselämä-lehdessä.

[ 100 vuotta sitten ]

Arveluttavissa oloissa

”Senkin jälkeen kuin kunnallisten äänioikeusolojen uudistus on saatettu lopullisesti päätökseen ja asianomaiset vaalit suoritettu, on ilmeisesti vielä kestävä kauvan, ennenkuin kunnallinen hallintokoneisto jälleen alkaa säännöllisesti toimia ja kunnallisten elinten työkyky pääsee kehittymään täyteen voimaansa. Tuskin lienee Europan maitten kunnallislainsäädännön historiassa toista tapausta, jolloin kunnallisen äänioikeuden uudistus on ollut toimeenpantava niin arveluttavissa ja uudistetun kunnallishallinnon taipaleelle lähtöä niin suuresti vaikeuttavissa oloissa kuin niissä, joissa meidän nykyinen uudistuksemme varsinkin kaupunkikuntien osalta on joutunut toteutettavaksi.”

Vastaava toimittaja Yrjö Harvia, Suomen Kunnallislehti, numero 1-2 vuonna 1918.

[ Mikä vaakuna? ]

Oulu

OULUN kaupungin vaakunan on suunnitellut Martti Heikura. Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi Heikuran suunnitteleman vaakunan vuoden 1953 lopulla ja sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan seuraavana vuonna.

Vaakunaselitteen mukaan vaakunan punaisessa kentässä on hopeisesta tyviöstä nouseva kultainen, sinisin portti- ja ikkuna-aukoin varustettu linna, jossa on neljä viirein koristettua kupukattoista tornia. Tyviössä on sininen, punavaruksinen lohi.

Vaakunasta on olemassa myös niin sanottu barokkivaakuna, joka on vain kaupunginjohtajan käytössä.