[ Lakia lukien ]

Enontekiöllä kuuma poliisikiista – ”Rikkooko poliisi perustuslakia?”

Enontekiö nousi joulun alla valtakunnallisiin otsikoihin. Kunta on jäämässä ilman oman lähipoliisin turvaa, kun nykyisen paikallispartion konstaapelit jäävät eläkkeelle. Jatkossa Enontekiö saisi poliisipalvelunsa joko Kittilästä tai Muoniosta.

Tapausta on syytä tarkastella myös perustuslain valossa. Perustuslain 2. luvussa sanotaan: ”jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen” (7 §); ”ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä” (6 §); ”julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen” (22 §).

Näkemys I

Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen, mitkä ovat tunnelmanne?

- On uskomatonta, että joudumme kamppailemaan perustuslaillisista oikeuksista tämän päivän Suomessa. Eihän tämä näin voi mennä. Enontekiön kunnalla on pinta-alaa Satakunnan maakunnan verran. Ja nyt meiltä ollaan viemässä sitä yhtä ja ainoata poliisipartiotamme.

- Kirjelmiä ja vetoomuksia on kirjoitettu hyvillä perusteilla. Olemme myös tavanneet poliisiasioista päättäviä tahoja – toistaiseksi huonolla menestyksellä.

Minkälainen oikeustaistelu teillä on edessänne?

- Kysymys kuuluu: rikkooko poliisi perustuslakia? Tämä on mielenkiintoinen kysymys, joka on syytä selvittää.

- Ensin katsomme millaisiin ratkaisuihin poliisi Lapissa lopulta päätyy. Sitten saatamme joutua koeponnistamaan kotimaiset muutoksenhaku- ja valitustiet. Jos mikään ei tepsi, on mietittävä löytyisikö se apu viimeistään Euroopan ihmisoikeussopimuksesta.

Miksi Enontekiö sitten ehdottomasti tarvitsee oman poliisipartion?

- Poliisihallinnon mielestä meillä on liian vähän tapauksia, hälytyksiä. Me taas lähdemme siitä, että tapausten määrä ei voi olla ainoa ratkaiseva seikka tässä asiassa. Paljon tärkeämpää yhdenvertaisuuden kannalta on poliisin ennaltaehkäisevä läsnäolo sekä se, missä ajassa poliisi saapuu paikalle, kun ihmisen henki on vaarassa.

Kuntaan oma seriffi?

- Sitäkin vaihtoehtoa pohdiskelemme. Ongelmana on tietysti se, että poliisin valtuuksia saa käyttää vain poliisi. Oma seriffi tarvitsisi kuitenkin enemmän oikeuksia kuin pelkät jokamiehenoikeudet.

Näkemys II

Julkisoikeuden professori emeritus Teuvo Pohjolainen Itä-Suomen yliopistosta, miltä Enontekiön poliisikriisi näyttää teidän vinkkelistänne?

- Jossakin kulkee se raja, jonka yli ei saa mennä poliisipalveluja karsittaessa. Hälytysten vasteaikoja ei voi venyttää loputtomiin.

- Ei perustuslaki kuitenkaan sitä vaadi, että jokaisessa kunnassa on omia nimikkopartioita. Partiointi voidaan järjestää myös alueellisesti, kunhan apua saadaan paikalle tarvittaessa riittävän nopeasti.

Olisiko kunnan omassa lahjoituspoliisissa itua? Voisiko kunta maksaa nimikkopoliisinsa palkat?

- Hurjalta kuulostaa. Valtiolla on poliisitoimintamonopoli.

- Yliopistoissa tosin on myös kuntien maksamia lahjoitusprofessoreita. Ajatukselle lahjoituskonstaapeleista en silti tältä istumalta lämpene.

Minkälaisia oikeusturvateitä Enontekiön kunnalla on poliisihallinnon suunnitelmia vastaan?

- Aika hankala kuvio tämä on. Kyse on poliisihallinnon sisäisestä organisaatiouudistuksesta. Kunta ei ole siinä mukana ainakaan sellaisena asianosaisena, jolla olisi nimenomainen valitusoikeus.

- Äkkiseltään mieleeni tulee vain kantelu ylimmälle laillisuusvalvojalle, siis joko eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille.

Entä se viimeinen oljenkorsi, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT?

- Ensin pitäisi käydä läpi kaikki kotimaiset oikeusprosessit – jos nyt sellaisiin on edes mahdollisuutta.

- Ja vaikka asia menisi EIT:hen, sekään ei ikinä kumoa kansallista päätöstä. Se vain toteaa, että kyseinen ratkaisu on ollut ihmisoikeussopimuksen vastainen tai sitten ei.

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Piirros: Yrjö Klippi
Piirros: Yrjö Klippi