[ Talous ja rahoitus ]

Erilaisuus

huolettaa

Kuntien tilannetta leimaa edelleen epävarmuus tulevasta, arvioivat Kuntalehden haastattelemat kuusi talousasiantuntijaa. Kuntien jyrkkä jakautuminen hyviin ja huonoihin huolettaa useimpia.

Merja Ojansivu

Kunnat jakautuvat entistä jyrkemmin hyviin ja huonoihin kuntiin. Tämä asia nousi selvästi esille, kun Kuntalehti kysyi kolme ajankohtaista kysymystä tilanteesta kuntia seuraavilta talousasiantuntijoilta.

Vuosi sitten ilmestyneessä Kuntalehdessä (2/2017) samat asiantuntijat neuvoivat kuntia, miten ne voivat varautua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Uudistuksen oli määrä astua voimaan vuoden 2019 alusta, mutta toisin kävi. Kunnat saivat vuoden lisäaikaa. Soten nosti moni esille nytkin.

Pääekonomisti Heidi Schauman, Aktia:

1 Reaalitalouden käänne parempaan suuntaan sattui tapahtumaan aika samaan aikaan kuin kilpailukykysopimuksesta päätettiin. Tämä oli sinänsä onnekas sattuma, koska hieman parempi kilpailukyky toteutui samaan aikaan, kun muun maailmantalouden kysyntä kasvoi ja Suomen vientituotteille löytyi enemmän kysyntää kuin pitkään aikaan.

Kilpailukykysopimus on auttanut Suomen kilpailukyvyn paranemisessa ja epäsuorasti antanut tukea Suomen vientisektorille todella tärkeään aikaan, mutta ei sinänsä ole riittävä toimenpide. Rinnalle tarvitaan myös joustavampaa palkanmuodostusmallia, jottei vastaavia kilpailukykyongelmia synny tulevaisuudessa.

2 Kunnilla on poikkeuksellisen tapahtumarikkaita vuosia edessään sote- ja maakuntauudistuksen takia. Epävarmuus on vielä hyvin laajamittaista, ja on vaikeaa tehdä arvioita.

3 Tähän kysymykseen ei löydy yksiselitteistä vastausta. Tiukka säästölinja on tärkeä, etenkin jos kunnan tulevaisuuden menorakenne on haastava, mutta samalla pitää ottaa huomioon niitä dynaamisia vaikutuksia, jotka voivat tulla investoinneista. Tasapainoisuus ja pitkäjänteisyys ovat tässä valtteja, vaikka kuntien näkökulmasta tulevaisuus näyttääkin epävarmalta.

Kuntatalouteen erikoistunut emeritusprofessori Pentti Meklin:

1 Kikyn vaikutuksesta kuntien kustannukset pienenevät, mutta sopimuksella on vaikutusta kuntien verotuloihin. Työajan pidentymisestä muutamalla minuutilla päivässä saatava hyöty on kyseenalainen kuntien toiminnassa.

Lomarahojen ja palkkojen sivukustannusten alentaminen tietysti pienentää kuntien kustannuksia, mutta samalla ne myös pienentävät kuntien tuloverotuloja. Kun vielä valtionosuuksia leikataan, niin kokonaisvaikutus yksittäisen kunnan talouteen voi jäädä vähäiseksi. Ostopalvelujen hintojen pitäisi alentua, kun yritysten tuotantokustannukset laskevat.

2 Sote-uudistuksen takia hallituksenkin kuntapäätökset ovat luonnollisesti hieman epävarmalla pohjalla. Kansantalouden kasvun pitäisi vaikuttaa kuntapäätösten sisältöön. Lisäksi kuntapäätöksien asemesta pitäisikin jo puhua erilaisia kuntia koskevista päätöksistä.

Kuntakentän erilaisuus on huolestuttavaa, sillä samat päätökset vaikuttavat kuntiin jo hyvin eri tavalla. Osalla kunnista menee ihan hyvin, mutta etenkin väestöltään vähenevien kuntien taloustilanne on usein vaikea.

3 Mielestäni kuntien tulisi jatkaa käyttötaloudessa tarkalla linjalla, mutta useimmissa kunnissa ei erityistä säästämisen tarvetta ole.

On virheellinen käsitys että sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kunnan olisi hoidettava lainat puolittuvalla verorahoituksella. Tosiasiassa lainojen lyhennykset ja investoinnit hoidetaan vuosikatteella, jonka ei uudistuksen jälkeen pitäisi muuttua, jos verorahoituksen leikkaus ja maakunnille siirtyvät sote-menot vastaavat suuruudeltaan toisiaan. Nyt voi olla viisasta tehdä tarkoituksenmukaisia tilainvestointeja, joihin voi sijoittaa useita kunnan toimintoja.

Tampereen yliopiston kuntatalouden yliopistonlehtori Lotta-Maria Sinervo:

1 Kiky-sopimus ja samanaikaisesti valtionosuuksien leikkaukset ovat heikentäneet kuntataloutta. Kiky-sopimuksen myötä kunnat myös menettävät verotuloja. Tätä ei ehkä osattu ennakoida etukäteen.

Vaikutukset eivät vastanneet sitä, mitä tavoiteltiin. Samaan aikaan kuntatalous itsessään on kuitenkin hieman vahvistunut. Kuntien itsensä tekemät talouden tasapainottamistoimet näkyvät tässä. Toki on huomioitava, että kuntien taloudelliset tilanteet vaihtelevat suuresti.

2 Tähän samaan teemaan liittyvät myös kuntatalouteen kohdentuvat valtionosuusleikkaukset ja hallituksen säästöpäätökset. Vaikuttaisi siltä, että säästöpäätöksillä ei saavutettaisi niin suuria säästöjä kuin niillä tavoitellaan. Säästöpäätöksiin liittyy myös se, miten kunnissa päätetään toimia esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen suhteen. Päivähoito-oikeus on luonut kysyntää kuntaan, ja oikeuden rajaaminen ei välttämättä ole helppo päätös. Kysyntään saatetaan myös vastata lisäämällä kerhotoimintaa, jolloin säästöt toisaalla lisäävät menoja toisaalla.

3 Oman kysymyksensä muodostaa tuo elinvoima. Mitkä ovat sen taloudelliset edellytykset? Voiko taloudellisesti epätasapainoinen kunta olla elinvoimainen vai edellyttääkö elinvoima tasapainoista kunta- taloutta? Jos kunta ei ole elinvoimainen, voiko sen talous olla tasapainossa? Talouden ja elinvoiman suhde vaatisi tarkempaa jäsentämistä. Epäselvää on lisäksi, mistä elementeistä elinvoima käytännössä muodostuu.

Hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä:

1 Pienet kunnat eivät ole pystyneet käyttämään työajanpidennystä hyväkseen. Lomarahaleikkaus on periaatteessa ok, mutta kuinka kunta sopeutuu, kun tilanne palautuu entiselleen vuonna 2019. Tuottavuus ei ole ainakaan pienissä kunnissa näkynyt.

Valtionosuusriippuvainen pieni kunta on todellisuudessa saattanut kärsiä valtionosuusleikkauksesta, ja samaan aikaan verotettavan tulon kasvu on hiipunut ja toimintakatteessa on ollut kuitenkin nousua.

2 Kuntien tehtävien karsintaa ei ole juuri näkynyt. Kunnat ovat itsekin laajentaneet toimiaan. Lakisääteisiä toimintoja on laajennettu, ja ei-lakisääteisiä tehdään. Kuntien kesken on suuri hajonta.

3 Riippuu kunnasta. Kasvukunnilla on varaa kasvattaa etumatkaansa. Niiden verotettavat tulot kasvavat hyvin, tonttikauppa käy sekä kasvun ja elinvoiman rahoitus on kunnossa. Pirkkala on erittäin hyvä esimerkki, samoin vaikkapa Sipoo. Asukasluvultaan taantuvat kunnat ovat hankalassa tilanteessa. Euroja ei ole elinvoimainvestointeihin.

Ehkä sote ja sen mukanaan tuoma menojen ennakoitavuus hiukan helpottaa tilannetta. Mutta soteen asti olisi jotenkin päästävä. Kasvukuntakaan ei voi kasvattaa palveluresurssejaan ilman sitä, että uusi resurssi alentaa yksikkökustannuksia. Asukasluvultaan taantuvan kunnan on pystyttävä karsimaan palveluista heti, jos yksikkökustannus alkaa kasvaa.

Pääekonomisti Minna Punakallio, Kuntaliitto:

1 Kilpailukykysopimus on edennyt muuttumattomana rataansa kuin juna, ja sen vaikutusarviot kuntatalouteen ovat pysyneet lähes ennallaan. Arvioiden mukaan kiky-sopimus kokonaisuutena heikentää kuntataloutta, vaikka se toikin vuonna 2017 palkkamaltin, merkittäviä työnantajamaksujen säästöjä ja määräaikaisen lomarahaleikkauksen. Kiky heikentää kuntien tulopohjaa esimerkiksi palkansaajien maksukorotusten sekä valtionosuusleikkausten vuoksi. Kikyn paras puoli on se, että se toi talouteen vakautta ja pidemmälle ulottuvan näkymän tulevaan päätöksentekoon.

2 Hallituksen tavoitteena oli kautensa alussa luoda kunnille päätöksillään noin 700 miljoonan euron säästöt tai tulojen lisäykset vuoden 2019 tasossa. Kausi ei ole vielä lopussa, mutta jo tässä vaiheessa on selvää, että hallituksen ehdottamilla toimilla kuntien säästöt jäävät reippaasti vajaiksi. Kunnat eivät ole pystyneet esimerkiksi sulkemaan sairaaloita niin nopeasti, että säästöjä syntyisi odotetussa tahdissa. Hallitus on myös muuttanut päätöksiä, esimerkiksi varhaiskasvatusmaksujen korotuksista luovuttiin ja niitä päätettiin laskea. Todennäköisesti hallituksen toimilla säästötavoitteesta saavutetaan vajaat puolet. Hallitus on siis epäonnistunut tavoitteessaan vahvistaa toimillaan kuntataloutta.

3 Oma nyrkkisääntöni on, että jos rahat eivät useampana peräkkäisenä vuotena meinaa riittää kunnan perustoimintaan, tarvitaan iso säästökuuri. Kun sen jälkeen rahoitusasema helpottaa, voidaan tehdä asukkaita palvelevia ja elinvoimaa lisääviä investointeja. Kaiken kaikkiaan kuntatalouden hoidossa on tärkeää tavoitella pitkän aikavälin kestävyyttä.

Ylijohtaja Jani Pitkäniemi, valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto:

1 Kilpailukykysopimus vaikutti kuntatalouden osalta suosiollisesti jo vuoden 2016 tilinpäätöksiin lomarahojen leikkausten ajoittumisen vuoksi. Vuosien 2017–2019 osalta kiky-sopimus kiristää hieman kuntien taloutta, kun valtionosuuksia leikataan lomarahaleikkausten ja työajan pidentämiseen liittyvän säästöpotentiaalin verran ja samalla palkansaajien kasvavat verovähennykset pienentävät kuntien verokertymää. Vuosikymmenen loppua kohti todennäköisyys kikyn positiivisista vaikutuksista talouden aktiviteettiin ja kuntienkin verotulojen kasvuun suurenee.

2 Meneillään olevalla hallituskaudella kuntien tehtäviä ei ole juuri lisätty. Harvoja uusia tehtäviä on kompensoitu täysimääräisin valtionosuuksin. Tehtäviä vähentämällä on luotu säästöpotentiaalia, joka tosin ei ole vielä täysin realisoitunut.

Julkisen talouden suunnitelman kuntataloudelle asettama tasapainotavoite ja sen toteutumisen edellyttämien keinojen määrittely on toiminut kohtalaisen hyvin. Lähivuosina on huomioitava maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutukset, joista merkittävin on sote-menojen kasvupaineiden siirtyminen pois kuntien harteilta.

3 Elinvoiman perusedellytys on terve talous – siihen kannattaa ”investoida”, ja kuntalain mukaan pitääkin. Jos sen varmistamiseksi tarvitaan säästämistä, niin sitten tietysti pitää näin tehdä.

Elinvoima voidaan mieltää kunnan tehtäväkentän hoitamisena mahdollisimman järkevästi, pitkäjänteisesti sekä asukkaat ja muut toimijat huomioiden. Elinvoimatekijöiksi voivat nousta terveet päivähoito- ja koulurakennukset. Rakennusinvestointien laatuun ja valvontaan tulee kiinnittää erityistä huomiota; huonoja kokemuksia tältä alueelta alkaa olla kuntapuolellekin liian monta.

Kuntalehti esitti seuraavat kysymykset talousasiantuntijoille:

1 Mitä kuuluu kiky-sopimukselle? Miten se on vaikuttanut ja vaikuttaa kuntatalouteen?

2 Mitä kuuluu hallituksen kuntapäätöksille ja säästöille?

3 Kannattaako kuntien jatkaa tiukkaa säästämistä vai investoida elinvoimaan?

Pienten kuntien veropohja heikkenee

Monen pienen kunnan verorahoitus heikkenee valtionosuuksien pienentyessä rajusti. Kuntaselvittäjänä tunnettu hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä on laskenut rahoituksen muutosta vuoden 2016 tilinpäätöksistä kuluvan vuoden talousarvioihin.

- En ole itsekään ymmärtänyt, että nyt mennään näin pirun syvälle. Nämä ovat hurjia lukuja. Esimerkiksi Marttilassa verorahoituksen pudotus on 433 euroa asukasta kohti viime ja tänä vuonna.

Siikaisissa verorahoituksen alenema vuodesta 2016 tämän vuoden talousarvioon vastaa lähes viittä veroprosenttiyksikköä.

Muutos koettelee etenkin pieniä kuntia, jotka ovat riippuvaisia valtionosuuksista. Laesterän mukaan kuntakenttä polarisoituu nyt erittäin voimakkaasti ja monella kunnalla on iso sopeuttaminen edessään.

Satakunnassa sijaitseva Siikaisten kunta menettää Laesterän laskelmien mukaan kolmessa vuodessa verorahoituksesta 487 euroa asukasta kohti. Muutoksen osuus on kahdeksan prosenttia vuoden 2016 toimintakatteesta.

Siikainen sinnittelee

Siikaisten kunnanjohtaja Viveka Lanne toteaa, että kunnan valtionosuus on pudonnut miljoonalla vuodesta 2016 lähtien.

- Kunta kuitenkin näkyy sen kestävän. Ihmettelen sitä itsekin. Teemme positiivisen tilinpäätöksen viime vuodelta.

Lanteen mukaan sosiaali- ja terveyskulut heiluttelevat kuntaa rajusti. Sote-kulut ovat pysyneet viime vuosina maltillisella tasolla, ja sen ansiosta talouden alijäämä on saatu kurottua kiinni.

- Tiedämme tasan tarkkaan, mitä meidän kouluihin menee. Koulukuljetuskustannukset ovat tämän tyyppisessä kunnassa hurjat, kun kaksi kolmasosaa oppilaista kuljetetaan.

Siikaisten kunnassa on kunnanjohtajan mukaan vaikea keksiä enää säästökohteita. Henkilöstö on jo karsittu pieneksi. Ainoat isommat muutokset ovat sotesta ja työttömyyden hoidosta koituvat kustannukset.

Tampere sopeuttaa

Valtionosuusleikkaukset ovat osuneet kipeästi myös Tampereen kaupungin talouteen. Yhteisöveron tuottokin on ollut heikompaa kuin verrokkikaupungeissa.

Pormestari Lauri Lylyn, sd., mukaan kaupungin talouden sopeutusohjelmassa perataan läpi mahdollisten tulojen lisääminen ja menojen karsiminen.

- Peruslinjaus on, että henkilöstöä ei irtisanota. Tästä huolimatta ohjelmaa käsitellään kevään aikana kaupungin yhteistoimintaryhmän kokouksissa yhdessä henkilöstön edustajien kanssa.

Lylyn mukaan Tampereen talousvaikeudet juontuvat väkiluvun ja sen myötä palvelutarpeen kasvusta, muuta maata vaikeammasta työttömyydestä ja sen vaikutuksesta verotuloihin ja palvelutarpeisiin.

Työväen teatteri uhattuna

Tampereen Työväen Teatteria (TTT) uhkaava kahden miljoonan euron vuotuinen valtionavun menetys olisi Lylyn mukaan nykyisessä taloustilanteessa hyvin vaikeaa paikata kaupungin lisätuella. Se vaikuttaisi muuhun kulttuurin tukeen.

- Kyseessä on onneksi vasta työryhmän esitys, jonka luonnollisesti toivon vielä päätöksenteossa järkeistyvän, Lyly toteaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää, ettei TTT:llä olisi jatkossa erityisasemaa, jonka perusteella se on saanut korotettua valtionapua. Esitys liittyy laajempaan kulttuurin valtionapujärjestelmän uudistukseen.

TTT:stä on arvioitu, että tuen menetys johtaisi suuren näyttämön sulkemiseen ja henkilöstön irtisanomisiin.

Teatterin suurella näyttämöllä menee paraikaa yleisömenestykseksi noussut musikaali Tytöt 1918.

Merja Ojansivu

Kuntalehti esitti seuraavat kysymykset talousasiantuntijoille:

1 Mitä kuuluu kiky-sopimukselle? Miten se on vaikuttanut ja vaikuttaa kuntatalouteen?

2 Mitä kuuluu hallituksen kuntapäätöksille ja säästöille?

3 Kannattaako kuntien jatkaa tiukkaa säästämistä vai investoida elinvoimaan?

Pienten kuntien veropohja heikkenee

Monen pienen kunnan verorahoitus heikkenee valtionosuuksien pienentyessä rajusti. Kuntaselvittäjänä tunnettu hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä on laskenut rahoituksen muutosta vuoden 2016 tilinpäätöksistä kuluvan vuoden talousarvioihin.

- En ole itsekään ymmärtänyt, että nyt mennään näin pirun syvälle. Nämä ovat hurjia lukuja. Esimerkiksi Marttilassa verorahoituksen pudotus on 433 euroa asukasta kohti viime ja tänä vuonna.

Siikaisissa verorahoituksen alenema vuodesta 2016 tämän vuoden talousarvioon vastaa lähes viittä veroprosenttiyksikköä.

Muutos koettelee etenkin pieniä kuntia, jotka ovat riippuvaisia valtionosuuksista. Laesterän mukaan kuntakenttä polarisoituu nyt erittäin voimakkaasti ja monella kunnalla on iso sopeuttaminen edessään.

Satakunnassa sijaitseva Siikaisten kunta menettää Laesterän laskelmien mukaan kolmessa vuodessa verorahoituksesta 487 euroa asukasta kohti. Muutoksen osuus on kahdeksan prosenttia vuoden 2016 toimintakatteesta.

Siikainen sinnittelee

Siikaisten kunnanjohtaja Viveka Lanne toteaa, että kunnan valtionosuus on pudonnut miljoonalla vuodesta 2016 lähtien.

- Kunta kuitenkin näkyy sen kestävän. Ihmettelen sitä itsekin. Teemme positiivisen tilinpäätöksen viime vuodelta.

Lanteen mukaan sosiaali- ja terveyskulut heiluttelevat kuntaa rajusti. Sote-kulut ovat pysyneet viime vuosina maltillisella tasolla, ja sen ansiosta talouden alijäämä on saatu kurottua kiinni.

- Tiedämme tasan tarkkaan, mitä meidän kouluihin menee. Koulukuljetuskustannukset ovat tämän tyyppisessä kunnassa hurjat, kun kaksi kolmasosaa oppilaista kuljetetaan.

Siikaisten kunnassa on kunnanjohtajan mukaan vaikea keksiä enää säästökohteita. Henkilöstö on jo karsittu pieneksi. Ainoat isommat muutokset ovat sotesta ja työttömyyden hoidosta koituvat kustannukset.

Tampere sopeuttaa

Valtionosuusleikkaukset ovat osuneet kipeästi myös Tampereen kaupungin talouteen. Yhteisöveron tuottokin on ollut heikompaa kuin verrokkikaupungeissa.

Pormestari Lauri Lylyn, sd., mukaan kaupungin talouden sopeutusohjelmassa perataan läpi mahdollisten tulojen lisääminen ja menojen karsiminen.

- Peruslinjaus on, että henkilöstöä ei irtisanota. Tästä huolimatta ohjelmaa käsitellään kevään aikana kaupungin yhteistoimintaryhmän kokouksissa yhdessä henkilöstön edustajien kanssa.

Lylyn mukaan Tampereen talousvaikeudet juontuvat väkiluvun ja sen myötä palvelutarpeen kasvusta, muuta maata vaikeammasta työttömyydestä ja sen vaikutuksesta verotuloihin ja palvelutarpeisiin.

Työväen teatteri uhattuna

Tampereen Työväen Teatteria (TTT) uhkaava kahden miljoonan euron vuotuinen valtionavun menetys olisi Lylyn mukaan nykyisessä taloustilanteessa hyvin vaikeaa paikata kaupungin lisätuella. Se vaikuttaisi muuhun kulttuurin tukeen.

- Kyseessä on onneksi vasta työryhmän esitys, jonka luonnollisesti toivon vielä päätöksenteossa järkeistyvän, Lyly toteaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää, ettei TTT:llä olisi jatkossa erityisasemaa, jonka perusteella se on saanut korotettua valtionapua. Esitys liittyy laajempaan kulttuurin valtionapujärjestelmän uudistukseen.

TTT:stä on arvioitu, että tuen menetys johtaisi suuren näyttämön sulkemiseen ja henkilöstön irtisanomisiin.

Teatterin suurella näyttämöllä menee paraikaa yleisömenestykseksi noussut musikaali Tytöt 1918.

Merja Ojansivu