[ Ajassa ]

Hallitus ei vie sote-lakeja EU-käsittelyyn

Hallitus myöntää sote-paketin EU-notifioinnin ohittamisen riskit – ”lainmuutokset ja korvausvaatimukset mahdollisia”.

Ville Miettinen

Kuva: Seppo Haavisto

Suomen tuleva sote-järjestelmä perustuu virkamiesvalmistelun mukaan vahvasti elementteihin, joiden nojalla toimintaa voidaan pitää ei-taloudellisena, joten tarvetta lakipaketin niin sanotulle EU-notifioinnille ei ole, sanoo kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk.

Kuitenkin sekä hallitus että virkamiesjohto myöntävät, että riskit voivat tulla vastaan myöhemmin, jos suunniteltu järjestelmä ei toimikaan kuten nyt on tarkoitus.

- Jos Suomen sote-järjestelmä joskus myöhemmin tulisi arvioitavaksi ja todettaisiin mukana olevan kiellettyä valtiontukea, niin tällöin edessä olisivat todennäköisesti lainsäädäntömuutokset. Myös vahingonkorvausvaade voi olla mahdollinen. Kun potentiaalisena valtiontukena on pidetty maakuntien konkurssisuojaa, niin syntyneen vahingon arvioiminen voi olla vaikeaa, Vehviläinen sanoo.

- On myös mahdollista, että maakunnat laajasti yhtiöittävät toimintojaan, jolloin konkurssisuojaa ei välttämättä tule.

EU-notifiointi nousi keskusteluun korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) valinnanvapauslakiesityksestä antaman lausunnon vuoksi.

KHO kiinnitti huomiota siihen, ovatko maakunnan liikelaitokset taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita ja saavatko ne toiminnassaan EU:n säädöksissä kiellettyä valtion tukea. KHO:n mukaan selvyyden saamiseksi lakipaketti olisi tullut saattaa EU:n komission käsittelyyn.

Ministeriöissä on arvioitu kilpailuoikeudellisia kysymyksiä siitä asti, kun sote-keskusten yhtiöittämisvelvollisuudesta luovuttiin viime kesänä eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen ja valinnanvapauslain uudelleen muotoilu alkoi.

Jos julkisten palvelutuottajien, kuten maakunnan sote-keskuksen, toiminta katsotaan luonteeltaan taloudelliseksi, niihin voitaisiin periaatteessa soveltaa EU:n valtiontuki- ja kilpailusääntöjä.

Vehviläisen mukaan ei-taloudellisuutta puoltavia elementtejä suunnitellussa järjestelmässä ovat seuraavat: järjestelmä turvaa koko väestön sosiaali- ja terveydenhuoltoa, se rahoitetaan pakollisin veroin, saatavat palvelut ovat ihmisille lähes ilmaisia, julkinen sääntely on tiukkaa sekä toimijoiden toimintavapaudet ovat varsin rajoitettuja, koska esimerkiksi hinnoitteluvapaus puuttuu.

- Perustettavilla maakunnilla on lisäksi viimesijainen velvollisuus tuottaa myös valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluja. Kyse on lisäksi luonteeltaan julkisista hallintotehtävistä, ei mistä tahansa palveluista, Vehviläinen kommentoi Kuntalehdelle sähköpostitse.

Ilman valtionapua

Hallituksen ratkaisu perustuu paitsi virkamiesarvioihin myös komission vuonna 2016 antamaan tiedonantoon valtiontuen määritelmästä.

Vehviläinen perustelee hallituksen ratkaisua lisäksi sillä, että valinnanvapauskokonaisuuden luonnetta ei voida täysin lopullisesti tietää hallituksen esityksen perusteella.

Tähän viittaa myös työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työllisyys ja toimivat markkinat -osaston päällikkö Pekka Timonen

TEM on substanssiministeriö sen arvioimisessa, kuinka kilpailulainsäädäntö vaikuttaa Suomessa. Kysymystä valtiontuesta ei Timosen mukaan voi ratkaista, kun järjestelmän toiminnalliset elementit eivät ole vielä selvillä.

- Emme vielä tiedä, millaiset ovat toimijat, millaisia korvauksia ja millä perusteilla niille toimijoille maksetaan. Me emme tiedä, saako osa toimijoista mahdollisesti jotakin kustannushyötyjä omistajiltaan esimerkiksi käyttämällä maakuntien tai maakuntayhtiöiden omistamia tiloja tai palveluja, Timonen sanoo.

Timonen tunnistaa epäilyt, jotka kohdistuvat siihen, saadaanko järjestelmä toimimaan ilman valtiontukea.

- On meidän valmistelevien virkamiesten tehtävä rakentaa se järjestelmä niin että saadaan.

”Muutoksiin varauduttu”

Sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Päivi Nerg sanoo, että oikeusvarmuuden näkökulmasta olisi ollut perusteltua lähteä hakemaan EU-notifikaatiota, mutta hakemista puoltavia tekijöitä on silti suhteellisen vähän suhteessa notifiointiprosessin mahdolliseen laajuuteen ja kestoon.

- Ruotsi, jossa on hyvin samantapainen järjestelmä kuin mihin olemme menossa, ei ole hakenut [notifikaatiota], Nerg viittaa länsinaapuriin.

- Jos joku kantelee, kuten KHO on ilmoittanut, että jos tulee ensimmäinen oikeustapaus niin he hakevat ennakkopäätöstä, se kohdistuu valinnanvapauslainsäädännön tiettyihin kohtiin. Silloin tulee viimeinen sana sieltä [komissiolta] viiden, kymmenen tai viidentoista vuoden päästä. Ne prosessit kestävät todella pitkään, Nerg sanoo.

Pekka Timonen muistuttaa, että riski on toiminnallinen ja järjestelmän toimivuus pitää pystyä tekemään niin, että se on aidosti neutraali.

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Anu Vehviläisen mukaan hallituksen ratkaisu perustuu paitsi virkamiesarvioihin myös komission puolitoista vuotta sitten antamaan tiedonantoon valtiontuen määritelmästä.
Anu Vehviläisen mukaan hallituksen ratkaisu perustuu paitsi virkamiesarvioihin myös komission puolitoista vuotta sitten antamaan tiedonantoon valtiontuen määritelmästä.