[ Talous ja rahoitus ]

Kahden

kerroksen

kunnat

Talouden hyvä vire kasvattaa kuntien tulevaisuuden odotuksia. Suuremmissa kunnissa verotulojen kasvu näkyy jo. Varjopuolella rikkaat ja köyhät kunnat erkanevat yhä kauemmas toisistaan.

Merja Ojansivu

Kuva: Liisa Takala

Yrityksillä menee hyvin, ja kuntien verotulot kasvavat. Kuntien taloudessa raharuiske näkyy kuitenkin tuloveroissa vasta suurella viiveellä. Positiiviset odotukset on kuitenkin jo ladattu kun-tien tämän vuoden talousarvioihin ja suunnittelukausille 2019–2020.

Kouluja ja päiväkoteja rakennetaan lähes joka kunnassa. Kasvavissa kunnissa on rakennettava kouluja tulokkaille, ja muuallakin on korvattava sisäilmaongelmaisia rakennuksia uusilla. Terveistä kouluista on tullut markkinointivaltteja.

Voimakas maassamuutto näkyy kuntien taloudessa. Vaurasta väkeä muuttajikseen saavat kunnat voivat hyvin. Ikääntyvät ja työttömyydestä kärsivät muuttotappiokunnat ovat suurissa vaikeuksissa.

Kunnissa on harrastettu viime vuodet tiukkaa menokuria, ja se näkyy lainanotossa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntasektori ei enää tänä vuonna ota uutta velkaa.

Tänä vuonna nähdään sellainenkin ihme, että kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti laskee ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Taustalla on Helsingin päätös laskea veroprosenttiaan.

Samppanjapullojen poksautteluun ei kuitenkaan ole aihetta, sillä paineet hitaasta talouskasvusta ja väestön ikääntymisestä eivät ole poistuneet mihinkään.

Muuttajien Helsinki

Helsinki alensi kunnallista tuloveroprosenttia puolella prosenttiyksiköllä tälle vuodelle. Se merkitsee 70 miljoonan euron lovea veropottiin, mutta kaupungin talous kestää sen hyvin.

Koiravero siirtyy kokonaan historiaan, kun Helsinkikin päätti luopua veron perimisestä. Veron perintä ei enää kannattanut, kun useimmat koiranomistajat eivät lotkauttaneet korvaansa sen maksamiselle.

Helsingin talous on vankalla pohjalla. Väkiluku ja verotulot kasvavat lähivuodet hyvää vauhtia. Talousarvion vuosikate riittää helposti poistoihin, kuten tilanne on ollut jo pitempään. Investoinnit kaupunki pystyy kattamaan strategiakauden tulorahoituksella.

Tänä vuonna kaupunki investoi yhteensä yli 700 miljoonalla eurolla muun muassa keskustakirjastoon, koulujen ja päiväkotien rakentamiseen ja korjauksiin sekä kasvavien asuinalueiden Pasilan, Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan kunnallistekniikkaan.

Helsingin väestönkasvu jatkuu jo kymmenettä vuotta yli yhden prosentin vuosivauhdilla. Muuttajia tulee sekä maan rajojen sisältä että ulkopuolelta. Jotta kaikki pysyisivät kelkassa, koulutuksen eriarvoistumista torjutaan lisäämällä ”myönteisen erityiskohtelun rahoitusta” ammatilliseen koulutukseen ja lukioon sekä tarjoamalla kaikille viisivuotiaille ilmainen esiopetus.

Helsinki houkuttelee myös Kiina-kortilla. Kiinan kielen opetus kouluissa laajenee.

Velkainen Turku

Turku ui ainakin lähivuodet raskaassa velkalastissa, vaikka meriteollisuus vaihteeksi kehittyykin vahvasti. Telakan virkistymisen ansiosta verotulojen arvioidaan nousevan tuntuvasti jo tänä vuonna. Vauhtia parempaan päin antaa koko Turun seudun positiivinen talousvire.

Lähivuosien taloussuunnitelmakausi on voimakkaasti alijäämäinen. Lääkkeeksi tarjotaan palvelujen tuottavuuden kasvua ja uusia kustannustehokkaita ratkaisuja.

Turku kuuluu voimakkaasti kasvaviin kaupunkeihin, ja nuoret ikäluokat ovat entisiä suurempia. Heitä varten on rakennettava päiväkoteja ja kouluja.

Vuosikate ei riitä kattamaan investointeja. Se merkitsee velkaantumisen jatkumista. Tänä vuonna Turku ottaa 100 miljoonaa euroa lisää velkaa. Lähivuosina kaupungin velkaantuminen jatkuu voimakkaasti.

Kaupunginjohtaja Minna Arven mukaan kolme kärkihanketta ovat elinvoimainen keskusta, Tiedepuisto ja Smart and wise Turku. Kaupunki perustaa Turku 2029 -säätiön valmistelemaan kaupungin 800-vuotisjuhlavuotta.

Kouvolan imago-ongelma

Kouvola kamppailee teollisuuden rakennemuutoksen kanssa. Väki vähenee etenkin työikäisestä päästä, ja jäljelle jäävät ikääntyvät ja aiheuttavat entistä enemmän palveluntarvetta.

Toisaalta ikäväestön palveluista vastannee vuodesta 2020 alkaen maakunta, joten siltä osin kaupunki voi huokaista helpotuksesta.

Erikoissairaanhoidon kustannuspaineisiin Kouvola hakee helpotusta siirtämällä erikoissairaanhoidon palvelut Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carealle tämän vuoden alusta.

Kouvolan verotulot ovat laskusuunnassa, ja samalla työttömyys pysyy melko korkeana. Talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan vuosikate ei riitä poistoihin.

Kouvolalla on myös ”Kouvostoliiton” ja ”laajennetun ratapihan” tuoma imago-ongelma. Mainetta on yritetty kääntää vitsiksi, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että keskustalle on tehtävä jotain. Vuonna 2019 pidettävät asuntomessutkin vaativat sitä.

Pääkatu Manski on jo valmistunut. Matkakeskusta rakennetaan, ja sen yhteyteen tulee tapahtumakeskus. Tarkoitus on kohentaa keskustan toimintaa ja viihtyisyyttä.

Kouvola investoi myös uudentyyppiseen rautatieterminaaliin, jossa pystytään käsittelemään kilometrin mittaisia junia. Taustalla on uuden Silkkitien avautuminen ja konttijunaliikenne Kouvolasta Kiinaan.

Turistien Rovaniemi

Matkailu on Lapissa kovassa kasvussa, ja se näkyy Rovaniemen investoinneissa ja tulevaisuuden näkymissä. Turistijoukkojen tuloon varaudutaan kaavoittamalla uusia alueita majoituspalveluille.

Kiinalaiset näyttävät löytäneen napapiirin toden teolla. Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa tuo Rovaniemelle odotusten mukaan useita suuria kansainvälisiä kokouksia – ja rahaa.

Talouslukujen valossa kuluva vuosi näyttää haasteelliselta, sillä kaupunkikonsernin vuosikate on vain noin kolmannes poistoista ja peruskaupungin vuosikate on negatiivinen. Tulevat vuodet näyttävät paremmilta, jos taloussuunnitelman oletukset pitävät paikkansa.

Rovaniemen kaupunginjohtajan Esko Lotvosen mukaan kouluverkon tiivistäminen ja kiinteistöjen tervehdyttäminen on selkeä painotus suunnittelussa tänä vuonna.

Kehyskunta Pirkkala

Pirkkalan kunta on leimallisesti muuttovoittokunta, joka hyötyy sijainnistaan Tampereen kehyskuntana. Asukasluvun kasvu on peräti kahden prosentin luokkaa – noin 300 asukasta vuodessa – mikä merkitsee paineita päiväkotien ja koulujen rakentamiseen.

Pirkkalan pormestarin Marko Jarvan, kok., mukaan muuttovoitto ei tuo kuntaan pelkästään nuoria perheitä, vaan vuonna 2016 suurin muuttajajoukko oli yllättäen yli 60-vuotiaat. Joukossa oli paljon niitä, jotka muuttivat lähelle lastensa perheitä.

Pirkkalan työttömyysaste on alhainen, 7,6 prosenttia, ja työpaikkaomavaraisuus melko korkea. Voimakas kasvu on Pirkkalan kunnan suurin huolenaihe. Vuosikate ei riitä talousarvion mukaan poistoihin tänä ja ensi vuonna, joten talous on heikkenemässä.

Kriisi on jo ovella

Kemijärven kaupunki on tyypillinen pohjoisen rakennemuutoskunta. Jos isoa käännettä ei tapahdu, edessä saattaa olla kriisikuntamenettely. Velkaa on lähes 9 000 euroa asukasta kohti, väki vähenee ja uusia kemijärveläisiä syntyy harvakseltaan.

Odotettu iso käänne saattaa kuitenkin tapahtua jo tänä keväänä. Päätöstä kiinalaisella rahalla rakennettavasta biojalostamosta odotetaan, ja sen varaan rakennetaan toiveita paremmasta.

Kaupunginjohtaja Atte Rantasen mukaan taloutta on ajettu tasapainoon kovalla kädellä. On karsittu palveluita, hyödynnetty eläköitymisiä ja harrastettu tiukkaa rekrytointipolitiikkaa.

Optimismin vallassa Kemijärvi tekee ison peruskorjauksen uimahalliin – silläkin uhalla, että kaupungin talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2013 lähtien.

Tämän vuoden talousarviossa Kemijärven vuosikate riittää hyvin poistoihin samoin kuin viime vuonna. Jos kehitys menee parempaan suuntaan, kunnan talous on matkalla kohti tasapainoa ja velkaakin päästään lyhentämään.

Kemijärvi on tehnyt monen muun kunnan tavoin kauppoja sote-kiinteistöistään. Pari kunnan hoivakiinteistöä siirtyi Attendolle 2,1 miljoonalla eurolla. Rantanen pelkää, että huonokuntoisemmat sote-kiinteistöt jäävät käyttämättöminä kaupungin kynsiin.

Esimerkkikuntien talousarvioita analysoimassa oli Kuntaliiton kuntatalousyksikön vt. johtaja Henrik Rainio.

[ Faktat ]

Talouden tunnusluvut

Kunnan talous on pitkällä aikavälillä tasapainossa, kun vuosikate riittää poistoihin, ja poistot vastaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointien tasoa.

Toinen kestävän kuntatalouden tunnusluku on toiminnan ja investointien rahavirta. Tällöin tarkastellaan kunnan tulojen ja menojen rahoituksellista tasapainoa pidemmällä aikavälillä eli sitä, kuinka hyvin tulorahoitus riittää useampana vuotena ilman, että velkaisuus kasvaa voimakkaasti.

Jos toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen, ei kunnan tulorahoitus ole riittänyt investointeihin ja kunta velkaantuu.

Yksittäinen vuosi ei riitä kuvaamaan kunnan talouden kestävää tasapainoa, vaan tarkastelu tulee tehdä usean vuoden näkymästä ja keskimääräisestä tilanteesta.

Kolmas tapa on arvioida kriisikuntamittareita (tuloveroprosentti, taseen kertynyt alijäämä, lainamäärä ja suhteellinen velkaantuminen).

Edellä mainittuja tunnuslukuja voi verrata koko maan keskiarvoon ja verrokkikuntien talouteen. Lisäksi voidaan laadullisesti arvioida tulevaisuuden kehitysnäkymiä ja riskejä, kuten väestörakenteen ja elinkeinoelämän muutosta.

[ Faktat ]

Talouden tunnusluvut

Kunnan talous on pitkällä aikavälillä tasapainossa, kun vuosikate riittää poistoihin, ja poistot vastaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointien tasoa.

Toinen kestävän kuntatalouden tunnusluku on toiminnan ja investointien rahavirta. Tällöin tarkastellaan kunnan tulojen ja menojen rahoituksellista tasapainoa pidemmällä aikavälillä eli sitä, kuinka hyvin tulorahoitus riittää useampana vuotena ilman, että velkaisuus kasvaa voimakkaasti.

Jos toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen, ei kunnan tulorahoitus ole riittänyt investointeihin ja kunta velkaantuu.

Yksittäinen vuosi ei riitä kuvaamaan kunnan talouden kestävää tasapainoa, vaan tarkastelu tulee tehdä usean vuoden näkymästä ja keskimääräisestä tilanteesta.

Kolmas tapa on arvioida kriisikuntamittareita (tuloveroprosentti, taseen kertynyt alijäämä, lainamäärä ja suhteellinen velkaantuminen).

Edellä mainittuja tunnuslukuja voi verrata koko maan keskiarvoon ja verrokkikuntien talouteen. Lisäksi voidaan laadullisesti arvioida tulevaisuuden kehitysnäkymiä ja riskejä, kuten väestörakenteen ja elinkeinoelämän muutosta.