[ Hän ]

Kaupunginjohtaja Päivi Laajala on ylpeä Oulun kaupungintalon juhlasalista. Rakennus on toiminut muun muassa kaupunginteatterina, jolloin salissa oli nouseva katsomo.
Kaupunginjohtaja Päivi Laajala on ylpeä Oulun kaupungintalon juhlasalista. Rakennus on toiminut muun muassa kaupunginteatterina, jolloin salissa oli nouseva katsomo.

Nyt tulee palautetta

Kun ministeriön ”uskollinen soturi” Päivi Laajala siirtyi Oulun kaupunginjohtajaksi, hän vaihtoi sujuvasti roolia. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelijasta tulikin palautteen antaja – jopa uudistuksen arvostelija.

Tapio Mainio

Kuvat: Pekka Fali

VValtiovarainministeriön (VM) kunta- ja aluehallinto-osastoa pitkään johtanut ylijohtaja Päivi Laajala aloitti Oulun kaupunginjohtajana viime huhtikuussa.

Laajala ottaa vastaan työhuoneessaan kaupungintalon toisessa kerroksessa, huoneessa, jossa aiemmin ovat istuneet kaupunginjohtajat Ilmo Paananen, Kari Nenonen ja Matti Pennanen.

Johan Erik Stenbergin suunnittelema kivinen uusrenessanssirakennus toimi aluksi Oulun Seurahuoneena. Se otettiin käyttöön Pohjanmaan radan valmistumisen kunniaksi järjestetyillä juhlaillallisilla 29. lokakuuta 1886. Aluksi rakennus toimi hotellina ja sen toisessa päässä oli kaupungin virastoja. Kaupungintaloksi rakennus muuttui vuonna 1942.

Laajala tuntuu ottaneen suurten kaupunkien asioiden ajamisen tosissaan. Toukokuun lopussa hän jo antoi maakuntauudistuksesta samantapaista kritiikkiä kuin Jan Vapaavuori, joka aloitti Helsingin pormestarina kesäkuussa.

Oulun kaupungin silloin lähettämän tiedotteen mukaan Laajala yhtyy Vapaavuoren esittämään huoleen, että uudistuksen valmistelussa on sivuutettu suurten kaupunkien keskeinen merkitys Suomen kilpailukyvylle ja suomalaisten hyvinvoinnille. Uutinen levisi mediassa.

Lokakuun alussa Laajala osallistui Vapaavuoren johtamaan suurten kaupunkien kaupunginjohtajien kokoukseen Helsingissä. Maakuntauudistusta ei tyrmätty, mutta kantaa otettiin ja kriittisiä puheenvuoroja kuultiin.

Kyseiseen ”C21-kaupunkien” ryhmään kuuluu 21 yli 50 000 asukkaan kaupunkia. Laajala aikoo osallistua ryhmän seuraavaan kokoukseen tämän viikon torstaina Tampereella.

- Odotan keskustelua ajankohtaisista asioista, hän kuittaa lyhyesti.

Hän on siirtynyt astetta varovaisempaan tyyliin.

Maakuntamalli käy

Vapaavuori ja monet muutkin kaupunginjohtajat ovat sitä mieltä, ettei hallitus ymmärrä kaupunkien keskeistä roolia kasvun moottorina. Kokoomuslainen Vapaavuori ja Tampereen pormestari Lauri Lyly, sd., ovat vaatineet jopa sote- ja maakuntauudistuksen perumista.

Keskustataustainen Laajala oli yksi maakuntamallin keskeisistä valmistelijoista.

- Totta kai kaikki se, mitä hallitusohjelmassa todetaan ja mitä ministeri ryhtyy toteuttamaan, pyritään viemään maaliin. Monilta jää ehkä huomaamatta, että virkamiehet tekevät sen eteen työtä vilpittömästi ja pyrkivät tuomaan päätöksentekoon asiatiedon ja vaihtoehdot.

Laajala painottaa, että ”valtion virkamies tekee sitä, mitä ministeri pyytää”.

- Virkamiehet ovat hallituksen ja ministerin uskollisia valmistelijoita ja sotureita. Se kuuluu siihen rooliin ja tehtävään.

Kapinaliikkeestä huolimatta Laajala on maakuntauudistuksen kannalla.

- Jos ajattelen koko Suomen sote-palveluja ja panen vielä VM:n virkamiehen hatun päähän, maakuntauudistus pitäisi toteuttaa. Se on tärkeää heterogeenisen kuntakentän vastuiden ja velvoitteiden kannalta.

Hän muistuttaa, että Oulun kritiikki lausunnoissa kohdistui uudistuksen valmisteluvaiheessa todettuihin epäkohtiin ja kasvupalveluihin.

- Kasvupalveluista työllisyyspalvelut kannattaisi säilyttää kaikkineen yhdellä toimijalla. Business Oulu on ollut ketterä yrityspalvelujen liikelaitos, joka on toiminut nopeasti muun muassa ICT-alan murroksessa.

Nokian irtisanomisten jälkeen Ouluun on syntynyt runsaasti uusia yrityksiä. ICT-ala työllistää jo noin 18 000 työntekijää, enemmän kuin Oulun Nokian parhaina vuosina.

Business Oulun ketteryys taas perustuu liikelaitokseen, joka pystyy nopeasti vastaamaan erilaisiin muutoksiin ja tarpeisiin. Sen johdossa on entinen Nokian johtaja Juha Ala-Mursula. Liikelaitos raportoi suoraan Oulun kaupunginhallitukselle.

- Kauppakamari ja yrittäjäyhdistys pitävät maakunnan järjestämisvastuuta hyvänä, koska tavoitteena on, että maakunta vastaa palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta ja palvelut tuotetaan markkinoilla. Sama malli toimii jo Oulussa, sillä Business Oululla on myös omaa palvelutuotantoa ja se ostaa yrityksiltä koulutus- ja konsulttipalveluita, Laajala sanoo.

Maakuntia on perustettu sote-uudistus edellä, ja valinnanvapaus on ollut merkittävässä roolissa. Kasvupalvelut ovat seuranneet hallituksen asialistalla soten valinnanvapauden valmistumista.

Ministerit ovat päässeet kasvupalveluista yksimielisyyteen ja hyväksyneet niin sanotun allianssimallin.

Laajala huomauttaa, että kasvupalvelulain valmistelu jatkuu vielä, mutta luonnos ei tule enää lausunnolle.

Kokeilujen kannattaja

Tulevan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella asuu noin 411 000 asukasta, joista hieman yli 200 000 asuu Oulussa. Koko Oulun seudulla asuu 250 000 ihmistä. Myös työpaikoista merkittävä osa on Oulussa.

Laajala kertoo, että hänen johtamansa osasto VM:ssä tulee vastaamaan tulevien maakuntien hallinnosta ja taloudesta. Hän uskoo, että hyvistä suhteista on hyötyä. Laajalan sanotaankin toimivan taitavasti kulisseissa.

- Tunnen siellä olevat ihmiset ja tiedän, miten valmisteluprosessit etenevät. Merkittävä asia, jossa olin mukana keskusteluissa, oli muun muassa saako Oulun yliopisto ylimääräistä kehittämisrahaa, hän sanoo.

Soten valinnanvapaudessa olisi Laajalan mukaan voitu edetä pitempiaikaisten kokeilujen kautta. Esimerkkinä olisi voinut olla Oulun kaupunki.

Oulussa sosiaalihuollon palveluista 70–80 prosenttia on yksityistä palvelutuotantoa. Terveydenhuollon palveluista yksityiset palveluntarjoajat hoitavat lähes 20 prosenttia.

- Kaupunki on päättänyt, missä ja milloin ulkoistaminen tai palveluseteli on otettu käyttöön. Tämä kehitys on edennyt hallitusti viimeisen kymmenen vuoden aikana, Laajala sanoo.

Samanaikaisesti Oulun sote-menojen kasvu on taittunut noin yhteen prosenttiin vuodessa.

Oulun johtamismalli

Laajalan hyvät kontaktit kunta- ja valtionhallintoon oli yksi tärkeä seikka, joka oli vaikutti hänen valintaansa Oulun johtoon yhden äänen erolla. Paikasta kilpaili Kiimingin entinen kunnanjohtaja Jukka Weissell, joka on nykyisin Oulun talousjohtaja.

Oulun kaupungin johtamismalli on pormestarimallin ja perinteisen viranhaltijajohtamisen risteytys. Kaupunginjohtajan lisäksi kaupungin ruorissa on päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Lisäksi kaupunginvaltuuston ja keskeisten lautakuntien puheenjohtajien roolia on vahvistettu. He ovat osa-aikaisia.

Elokuussa hallituksen puheenjohtajana aloittanut Kyösti Oikarinen, kesk., halusi puolipäiväisen tehtävän. Yhteistyö Laajalan kanssa on sujunut hyvin.

- Kuntalain uudistuksessa kunta sai itse päättää johtamismallista. Oulun malli tuntuu sopivalta. Poliittinen valta on kasvanut ja asema vahvistunut, mutta esittelijän vastuu ja valta on silti säilynyt kaupunginjohtajalla, Laajala sanoo.

Kulttuuria nirhaistaan

Oulun kaupunginvaltuusto päätti Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi, että Oulu hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026.

Tätä taustaa vasten tuntuu kummalliselta, että Oulun sivistys- ja kulttuuritoimen viranhaltijat ovat kaupunginhallituksen hyväksymän muutosohjelman perusteella alkaneet selvittämään kulttuurikohteita.

Tarkastelussa ovat olleet Oulun kaupungin alueella Yli-Iin Kierikissä sijaitsevan kivikautisen matkailualueen päärakennus ja Ainolassa sijaitseva Pohjois-Pohjanmaan museo kokoelmineen. Tähän on liittynyt Linnanmaan eläinmuseo, jota Oulun yliopiston johto on tilaratkaisujen vuoksi tarjonnut kaupungille. Kaupunki ei ole vielä päättänyt, ottaako eläinmuseota vastaan.

Museoista ja niiden pelätystä alasajosta on käyty toista kuukautta julkista keskustelua, viimeksi Oulun Rauhalassa järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä on vastannut julkisuudessa esitettyihin kysymyksiin.

Haapajärveläisen pientilan kasvatti Laajala ei helposti hätkähdä mistään. Hän tulee myös hyvin erilaisten ihmisten kanssa toimeen.

Kulttuurikärhämässä moni toivoi, että Oulussa olisi räiskyvämpi Laajala, joka näyttäisi kaapin paikan. Laajala vastaa, että hän oli ulkomailla lomamatkalla.

Vasta tammikuun lopussa Laajala kirjoitti sanomalehti Kalevassa otsikolla Koulut ja museot – miksi, missä ja miten niistä päätetään. Siinä hän totesi, että museoita koskeva palveluverkkoselvitys valmistuu helmikuun alussa, jonka jälkeen valmistelusta vastaavat viranhaltijat luovuttavat sen kaupunginjohtajalle. Lopullisen päätöksen tekee kaupunginhallitus noudattaen valtuuston linjapäätöstä.

Hän myös lisäsi, että sivistys- ja kulttuurilautakunta päättää yksittäisten toimintayksiköiden perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä palveluverkkosuunnitelman täytäntöönpanosta. Lautakunta noudattaa hallituksen päätöstä ja valtuuston linjauspäätöstä. Valta on tässäkin tapauksessa poliitikoilla.

Laajala ei halua jyrätä, mutta hänelle kuuluu esittelijävastuu.

Talous kohentuu

Laajalan mukaan suuressa Oulun kuntaliitoksessa on vielä sulattelemista. Oulun kaupunki sekä Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat yhdistyivät uudeksi Ouluksi vuoden 2013 alussa.

Tänä vuonna Oulun kaupunki investoi yli 150 miljoonaa euroa.

- Kun Oulun sataman syväväylän ja valtatie 4:n investoinnit jätetään luvusta pois, niin 120 miljoonaa euroa menee peruspalveluihin, kuten kouluja ja päiväkotien rakentamiseen tai niiden remontoimiseen.

Oulun kaupungin budjetti on noin 1,3 miljardia euroa ja velkaa on noin 680 miljoonaa euroa.

Budjetista noin puolet siirtyy tulevalle maakunnalle. Lisäksi Oulun 10 800 virasta ja toimesta yli 4 000 siirtyy maakunnan palkkalistoille.

- Oulun taloudellinen liikkumavara on kohentunut. Vuoden 2016 tilinpäätös oli miinuksella 4,7 miljoonaa euroa ja vuoden 2017 ennuste on plussalla 36,4 miljoonaa euroa. Tulokseen ovat vaikuttaneet verotulojen kasvu, menojen pienentyminen ja kertaluontoiset erät.

Osaajia tarvitaan

Oulun työttömyysprosentti on vuoden aikana laskenut 15,6 prosentista 14 prosenttiin.

Nyt on vaikeuksia saada henkilökuntaa metalli- ja ICT-aloille. Työvoimatarve on noin 2 000 työntekijää. Business Oulu aloittaa yhteistyössä yritysten kanssa kampanjan tiettyjen alan osaajien saamiseksi Etelä-Suomesta ja ulkomailta Ouluun.

Laajalan mukaan yksi tärkeimmistä kaupungin kehittämiskohteista on yliopistokampus.

- Kampus on tärkeä koko maakunnalle ja Suomelle.

Ammattikorkeakoulu siirtyy vuonna 2020 yliopiston kanssa samoihin tiloihin Linnanmaalle, jonne tulee 25 000 opiskelijan yliopistokampus. Tarkemmat koko aluetta koskevat suunnitelman julkaistaan noin vuoden sisällä.

Työstään innostunut Laajala on hyvin luottavainen siihen, että Oulu kasvaa ja menestyy.

- Kun palasin Helsingistä, huomasin, että Oulu oli muuttunut suuremmaksi ja kansainvälisemmäksi.

[ Kuka? ]

Päivi Laajala

Syntyi Haapajärvellä 1961.

Asuu Oulussa.

Valmistui hallintotieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 1991.

Pihtiputaan kunnan kunnansihteeri 1989-1992.

Pihtiputaan kunnanjohtaja 1992-1995.

Kauhajoen sosiaali- ja terveysjohtaja 1995-1996.

Pielaveden kunnanjohtaja 1997-1999.

Kannuksen kaupunginjohtaja 1999-2005.

Oulun apulaiskaupunginjohtaja 2005-2008.

Valtiovarainministeriö (VM) osastopäällikkö, ylijohtaja 2008-2017.

Oulun kaupunginjohtaja 1.4.2017 alkaen.

Vuosina 2016–2017 hän oli muun muassa VM:n maakuntauudistuksen projektiryhmän varapuheenjohtaja.

Perheeseen kuuluu kihlattu. Hänellä ei ole lapsia.

Päivi Laajalan mukaan Ouluun ryhdytään houkuttelemaan työvoimaa Etelä-Suomesta ja ulkomailta. Pula on muun muassa metallialan- ja ICT-alan osaajista.
Päivi Laajalan mukaan Ouluun ryhdytään houkuttelemaan työvoimaa Etelä-Suomesta ja ulkomailta. Pula on muun muassa metallialan- ja ICT-alan osaajista.
Kaupunginjohtajalle kuuluu esittelijävastuu tärkeiden kulttuurikohteiden tulevaisuudesta.
Kaupunginjohtajalle kuuluu esittelijävastuu tärkeiden kulttuurikohteiden tulevaisuudesta.

[ Kuka? ]

Päivi Laajala

Syntyi Haapajärvellä 1961.

Asuu Oulussa.

Valmistui hallintotieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 1991.

Pihtiputaan kunnan kunnansihteeri 1989-1992.

Pihtiputaan kunnanjohtaja 1992-1995.

Kauhajoen sosiaali- ja terveysjohtaja 1995-1996.

Pielaveden kunnanjohtaja 1997-1999.

Kannuksen kaupunginjohtaja 1999-2005.

Oulun apulaiskaupunginjohtaja 2005-2008.

Valtiovarainministeriö (VM) osastopäällikkö, ylijohtaja 2008-2017.

Oulun kaupunginjohtaja 1.4.2017 alkaen.

Vuosina 2016–2017 hän oli muun muassa VM:n maakuntauudistuksen projektiryhmän varapuheenjohtaja.

Perheeseen kuuluu kihlattu. Hänellä ei ole lapsia.