[ Talous ja rahoitus ]

Marjo Helin kehottaa kuntia syynäämään sairaanhoitopiiriensä taseet tarkkaan. Hyviä huomioita ja kysymyksiä kannattaa tehdä esimerkiksi pesulayhtiöiden riveistä.
Marjo Helin kehottaa kuntia syynäämään sairaanhoitopiiriensä taseet tarkkaan. Hyviä huomioita ja kysymyksiä kannattaa tehdä esimerkiksi pesulayhtiöiden riveistä.

Pesulat porskuttavat

– hyötyvätkö kunnat?

Sairaanhoitopiirien pesulat tekevät hienoa tulosta, mutta omistajat eli kunnat eivät siitä juuri hyödy. Pitäisikö kuntien vaatia tileillä makaavia euroja tehokkaampaan käyttöön?

Kirsi Riipinen

Kuvat: Petri Kivinen

ja Seppo Haavisto

Kuntien omistamat in house -yhtiöt tekevät parempaa tulosta kuin avoimilla markkinoilla toimivat yhtiöt. Tämä oli tulos, kun Marjo Helin kävi Kuntalehden pyynnöstä läpi sairaanhoitopiirien omistamien seitsemän pesulan vuoden 2016 tunnusluvut. Helin toimii talouden ja hallinnon konsulttina ja on ollut muun muassa taloushallintopalveluiden johdossa.

Sairaanhoitopiirien pesuloiden hienot luvut herättävät kysymyksen, mihin hyvä tulos perustuu. Helinin mielestä tilinpäätöstietojen perusteella näyttäisi siltä, että pesulat laskuttavat omistajiaan eli sairaanhoitopiirejä – eli kuntia – ylihintaan.

- In house -yhtiöiden pitäisi käsittääkseni toimia suunnilleen omakustannushintaan, mutta lukujen valossa näin ei ole.

Helin huomasi, että esimerkiksi selvityksessä mukana ollut Uudenmaan Sairaalapesula on viime vuosina selkeästi korjannut hinnoitteluaan ja että yhtiö tavoittelee omakustannushinnoittelua.

- Mutta yhtiön omassa pääomassa on kuitenkin yli kolmen miljoonan euron voittovarat. Myös Päijät-Hämeen tekstiilihuollon viime vuosien tulos on ollut maltillinen, mutta silläkin on omassa pääomassa yli 1,9 miljoonan euron voittovarat.

Tulos makaa kassavaroissa

Hyvästä tuloksesta ei ole juuri iloa omistajille. Tunnuslukuja syynättäessä nimittäin selviää, että esimerkiksi Oulun Keskuspesulan liikevaihto on 7,6 miljoonaa euroa, mutta sen kassavarat ovat lähes kolme miljoonaa euroa. Yhtiön oma pääoma on 100,4 prosenttia suhteessa liikevaihtoon.

- On suorastaan posketonta, että tuollainen raha on pesulassa kiinni eikä sitä ole tuloutettu eteenpäin. Kassavarat ovat hurjat suhteessa liikevaihtoon, Helin puuskahtaa.

Esimerkiksi Uudenmaan Sairaalapesulan pääomasta 71 prosenttia makaa sairaanhoitopiirin tilillä.

Helin summaa, että kyseessä on huonosti hallittu yritystoiminta.

- Pesulat keräävät rahaa kunnilta ja tekevät hyvää tulosta, mutta jättävät rahat makaamaan tililleen. Luvut viittaavat selvästi siihen, että ne ovat kuin käenpoikia, jotka kasvaessaan syövät toisten eväät.

Hyvää tulosta tekevät myös vertailussa mukana olleet avoimilla markkinoilla kilpailevat Lännen Tekstiilihuolto ja Mikkelin Pesula, mutta niiden lukemat ovat huomattavasti järkevämmällä tolalla.

herätkää vaatimaan

Helin summaa in house -pesulat sairaanhoitopiirien omiksi puuhasteluyhtiöiksi, joihin on kiva pantata rahaa. Kuntia hän kehottaa heräämään. Velvoittaahan kuntalakikin omistajia järjestelmälliseen omistajapolitiikkaan ja omistajaohjaukseen.

Viimeistään nyt on erittäin hyvä ajankohta.

- Sairaanhoitopiirit ovat laskuttaneet kuntia vuosia hyvin reippaasti. Kun sotessa rahat siirtyvät maakunnille, kunnat eivät saa jemmatuista euroista mitään, Helin napauttaa.

Sote-siirtymistä – ja niiden mukana maakuntiin siirtyvistä euroista – ei ole vielä päätetty, mutta ajankohtaista on joka tapauksessa keskustella, pitäisikö vakavaraisten julkisten yhtiöiden, myös sairaanhoitopiirien pesuloiden, jakaa osinkoja omistajilleen.

Kun pesulat jakaisivat reilut osingot emoyhtymälleen eli sairaanhoitopiireille, nämä voisivat käyttää osinkoja alijäämiensä kattamiseen. Kunnille lähtisi tuolloin vastaavasti pienempiä laskuja.

Kevään yhtiökokoukset lähestyvät. Helin neuvoo, että ennen niitä kuntien edustajien kannattaa tarkastella sairaanhoitopiirinsä tasetta hyvin tarkasti, myös pesulayhtiöiden kohdalta.

YrittäjäT ärhäkkänä

Satu Grekinillä, Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päälliköllä, on esittää tuore esimerkki sairaanhoitopiirien pesulapalvelubisneksistä.

- HUS ja sen omistama Uudenmaan Sairaalapesula ovat tuottaneet toimintamallin, jolla HUSiin kuuluva kunta voi liittyä pesulan omistajiin kevennetyllä menettelyllä. Osakkeiden ostamiseen ei tarvita HUSin suostumusta, vaan pesula itse voi hyväksyä kuntia omistajikseen.

Grekinin mielestä kyseisen pesulan omistus on ristikkäistä ja sekavaa eivätkä luottamushenkilöt pysty saamaan kokonaiskuvaa asiasta ennen kuin päättävät siihen liittymisestä.

- Osakkuuden esittelyasiakirjassa sanotaan harvinaisen suoraan, että järjestelyn motiivi on välttää kilpailutuksia.

Keravalla on jo sopimus kevennetystä menettelystä, ja nyt mukaan on liittynyt myös Sipoo.

- Hyväksyessään tällaisen osakkuuden kunta kääntää täysin selkänsä kilpailulle, avoimuudelle ja yrittäjyydelle, Grekin sanoo.

Sairaanhoitopiirien pesuloita järjestellään muuallakin. Parhaillaan sulautetaan kahden sairaanhoitopiirin pesulaa, pohjoiskarjalaisten Karjalanpesua ja savolaisten Sakupea, yhteen.

- Sakupe on luvannut tehdä ison investoinnin Pohjois-Karjalaan, kun se saa haltuunsa Karjalanpesun. Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että pienimmätkin savolaiset kunnat omistavat bisnestä Joensuussa. Bisnekseen kuuluu muun muassa juhlavaatevuokrausta, korjausompelua sekä työvaatepalveluja yrityksille.

Grekin toteaa, että tulevien maakuntien tehtävät on määritelty laissa eikä määrittelyssä ole pesulayhtiöiden toimintaa.

- Se tarkoittaa, että maakunnan on laitonta omistaa pesula- tai muitakaan lain ulkopuolisia liiketoimintayhtiöitä. Kuntien tulisi herätä nyt, tarkastella omistuksiaan tarkkaan ja omistajaohjata niitä yhtiöitään joita voi. Lopuista tulisi irtautua.

Pienet osuudet

Grekinin mielestä kunnat menevät yhtiöiden osakkaiksi heppoisin perustein. Osakkuutta perustellaan toteamalla, ettei kunnalla itsellä ole osaamista tai resursseja hoitaa asioita muuten.

- Tulisi ymmärtää, että osakkuus sitoo. Lupaat ostaa palveluja ja luovutat vapaaehtoisesti itsenäisyyttäsi. Monesti mieleni tekisi kysyä, miksi haluatte olla itsenäisiä, jos ette halua tehdä asioita itsenäisesti.

Esimerkiksi Uudenmaan Sairaalapesulan tapauksessa kunnat sitoutuvat noudattamaan osakassopimusta, mutta esimerkiksi Sipoolla ei ole oikeutta omaan erilliseen hallituspaikkaan, vaan HUSin edustaja toimii myös Sipoon kunnan ja muiden pienosakkaiden edustajana yhtiön hallituksessa.

Yrittäjäjärjestö aikoo haastaa mikroskooppisten osakkuuksien mallin laillisuuden.

- Olemme tehneet toimenpidepyynnön Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tällaisesta mallista koskien Helsingin kaupunkia ja A-tulkkaus Oy:tä.

A-tulkkaus on 99,6-prosenttisesti Vantaan kaupungin omistama. Helsinki osti A-tulkkauksesta yhden osakkeen 2015 ja keskittää tulkkausostonsa A-tulkkaukseen ilman kilpailutusta 0,1 prosentin omistusosuudella.

Markkinaoikeuden pelko

Jos Grekin olisi kuntapäättäjä, hän neuvottelisi esimerkiksi kunnan ateriapalveluista mieluummin vaikka kahden ateriapalvelun kanssa kuin antaisi isojen kuntayhtymien yritysten päättää, millaista ruokaa lapsille tarjotaan. Jaetulla hallituspaikalla kunnan sana ei paljon paina.

Grekin pohtii, että vaikka kunta tietäisikin sananvaltansa kuntayhtymissä heikkenevän, se saattaa pelätä kilpailutusta markkinaoikeuden pelossa ja valita kuntayhtymän.

Mutta, hän muistuttaa, myös kilpailutta jättäminen on vienyt markkinaoikeuteen. Oululainen peruspalvelukuntayhtymä Kallio oli päättänyt hankkia tekstiilihuoltopalvelut suorahankintana Oulun Keskuspesulalta. Kallio omisti keskuspesulasta promillen, mikä ei markkinaoikeuden mukaan ollut riittävästi suorahankintaan. Pesulapalvelut olisi siis pitänyt kilpailuttaa.

Grekin kertoo kuulevansa viikoittain yrittäjien puuskahduksia, kuinka kunnat sähläävät bisnespuolella. Tästä huolimatta hän on sitä mieltä, että terveempään suuntaan mennään. Tähän on vaikuttanut muun muassa uusi hankintalaki sekä kuntien aiempaa avoimempi päätöksenteko.

[ Info ]

Vertailu

Marjo Helin (KTL, HM) vertaili Kuntalehden pyynnöstä sairaanhoitopiirien pesuloita niiden taseiden, tuloslaskelmien ja tilinpäätöstietojen perusteella. Yksikköhinnoittelua näiden tietojen perusteella ei näe. Hän on tutustunut julkisten in house -yh-

tiöiden toimintaan tätä aiemminkin ja huomannut, että niiden joukossa on erittäin hyvin hoidettuja ja johdettuja, mutta toisessa ääripäässä poliitikkojen temmellyskenttiä, hyvä veli -verkostoja ja tekohengityksellä kannateltuja yhtiöitä.

Hänen vertailuissaan olivat mukana seuraavat sairaanhoitopiirien pesulat:

In house -yhtiöt

Oulun Keskuspesula Oy

Sakupe Oy

Uudenmaan Sairaalapesula Oy

Seinäjoen Keskuspesula Oy

Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy

Avoimilla markkinoilla

Lännen Tekstiilihuolto Oy

Mikkelin Pesula Oy

Sairaanhoitopiirien omistamista pesuloista ulkopuolelle jätettiin Kokkolassa toimiva KokkoPesu Oy, sillä se toimii sosiaalisena yrityksenä erilaisin periaattein kuin mukaan valitut. Myös Karjalan Tekstiilipalvelu Oy jäi ulkopuolelle, sillä sen vuosi 2016 oli poikkeuksellinen Kainuun soten epäonnistuneen asiakkuuden johdosta. Se sulautui vuoden alusta Sakupe Oy:öön.

Satu Grekin ihmettelee kuntien hinkua pysyä itsenäisinä, jos ne eivät kuitenkaan halua tehdä asioita itsenäisesti.
Satu Grekin ihmettelee kuntien hinkua pysyä itsenäisinä, jos ne eivät kuitenkaan halua tehdä asioita itsenäisesti.

[ Info ]

Vertailu

Marjo Helin (KTL, HM) vertaili Kuntalehden pyynnöstä sairaanhoitopiirien pesuloita niiden taseiden, tuloslaskelmien ja tilinpäätöstietojen perusteella. Yksikköhinnoittelua näiden tietojen perusteella ei näe. Hän on tutustunut julkisten in house -yh-

tiöiden toimintaan tätä aiemminkin ja huomannut, että niiden joukossa on erittäin hyvin hoidettuja ja johdettuja, mutta toisessa ääripäässä poliitikkojen temmellyskenttiä, hyvä veli -verkostoja ja tekohengityksellä kannateltuja yhtiöitä.

Hänen vertailuissaan olivat mukana seuraavat sairaanhoitopiirien pesulat:

In house -yhtiöt

Oulun Keskuspesula Oy

Sakupe Oy

Uudenmaan Sairaalapesula Oy

Seinäjoen Keskuspesula Oy

Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy

Avoimilla markkinoilla

Lännen Tekstiilihuolto Oy

Mikkelin Pesula Oy

Sairaanhoitopiirien omistamista pesuloista ulkopuolelle jätettiin Kokkolassa toimiva KokkoPesu Oy, sillä se toimii sosiaalisena yrityksenä erilaisin periaattein kuin mukaan valitut. Myös Karjalan Tekstiilipalvelu Oy jäi ulkopuolelle, sillä sen vuosi 2016 oli poikkeuksellinen Kainuun soten epäonnistuneen asiakkuuden johdosta. Se sulautui vuoden alusta Sakupe Oy:öön.