[ Luottamuksella ]

Poronhoitoa ja politiikkaa

Teksti ja kuva: Hilkka Jankkila

Pelkosenniemen kunnan ääniharavaa, kunnanhallituksen puheenjohtajaa Annika Kostamoa, YLSit., eivät lannista Lapin pienen kunnan kovat haasteet valtakunnan uudistusten paineessa. Omien luottamushenkilöiden ja virkamiesten hän odottaa sitoutuvan uudenlaisen kunnan kokonaiskehittämiseen.

Perheen peräpohjalaistalon ikkunasta Kairalan kylässä avautuu jokinäkymä Kitiselle. Pihapiirissä on tilaa lapsille ja kotieläimille. Porot palkivat lähimaastossa.

- Puhtaan luonnon, sen antimien, vapauden, turvallisuuden ja hyvien lähipalvelujen vuoksi täällä sopii asua ja kasvattaa lapsia, vakuuttaa Kemissä syntynyt Kostamo, joka jo lapsena halusi päästä asumaan hyvien hillajänkien äärelle.

Näin hän ajattelee, vaikka osa palveluista ja harrastuksista on matkojen päässä ja vanhin lapsi joutuu pian miettimään lähteäkö lukioon Savukoskelle, Sodankylään vai Rovaniemelle. Auton mittariin voi viikossa kertyä tuhatkin kilometriä työmaan ulottuessa Sallasta Utsjoelle.

Hankeneuvojan työtä ja luottamustoimia rytmittävät lasten kuskaus, poronhoito, perunan- ja heinänviljely, marjastus ja retkeily sekä MLL-työ.

- Minulla on vahva maausko, vaikka alkutuotantoa ei arvosteta riittävästi. Maalla riittää syötävää kriisinkin aikana, hän sanoo.

Keskusta jäi

Vuoden 2016 pelkosenniemeläiseksi valitun Annika Kostamon suhteellinen äänimäärä (15,4 prosenttia) oli Lapin korkein ja kasvoi edellisvaaleista. Koko maassa vain RKP:n Anna-Maja Henriksson ylsi parempaan. Kostamo sai Pelkosenniemen 553 äänestä 85.

Kostamo oli edelliskaudella sitoutumattomana keskustan listalla ja toimi kunnanhallituksen puheenjohtajana sekä varapuheenjohtajana. Hän jätti keskustan, koska ei hyväksynyt sen kaikkia toimintatapoja muun muassa luottamushenkilöpaikkojen jaossa.

- Luottamushenkilönä haluan olla aktiivinen ja rohkea, sitoutua kuntani asioiden hoitoon ja näyttää itse esimerkkiä. Henkilöbrändiä en halua enkä suostu pormestariksi, vaikka pormestarimalliin kunnassa päädyttäisiinkin.

Hän aikoi lopettaa ensimmäisen kauden jälkeen, mutta jatkoi, koska pienessä kunnassa on vähän vastuunkantajia ja puolisokin tuki ratkaisua.

- Mitä useampi päättäjä, sitä parempi. Ja kaikkien pitää saada paikkoja vaalituloksen mukaan.

Annika Kostamolla on oma, selkeä kuva kehittämisen suunnasta, mutta hän ei suostu kantamaan vastuuta yksin. Hän kokoaakin säännöllisesti kaikkia ryhmiä edustavat kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajistot hakemaan kokonaisnäkemystä.

Yksimieliset päätökset ovat kuitenkin tiukassa, sillä Pelkosenniemen päättäjät toimivat yksilöinä, eivät ryhminä. Kun asiat ovat lähellä, päätökset ovat vaikeita ja kokonaisetu hämärtyy helposti. Valtuustossa on viisi keskustan, viisi sitoutumattomien, kaksi vasemmistoliiton ja yksi vihreiden edustaja.

Pitkäjänteisyyttä heikentää myös viranhaltijoiden tiuha vaihtuminen. Töitä on yhtä paljon kuin isoissa kunnissa, mutta tekijöitä vähän.

-Toivomme pysyviä, kuntaan veronsa maksavia ja kehittämiseen sitoutuneita viranhaltijoita.

Koulukiista hiertää

Ristivetoa tuovat vaikeat koulu- ja päiväkotiratkaisut. Valtuusto päätti rakennuttaa sisäilmaongelmien vuoksi suljetun koulun tilalle puurakenteisen koulu-monitoimitalon kirkonkylälle. Runsaan viiden miljoonan euron hanke rahoitettaisiin leasing-rahoituksella.

Osa Pyhätunturin matkailualueen asukkaista haluaisi koulun tunturiin, ja osa päättäjistä kunnostaisi vanhan koulun. Valitusten vuoksi koulun toiminta väliaikaistiloissa pitkittyy.

Toteutuksen siirtyminen turhauttaa Kostamoa.

- Pitäähän itsenäisessä kunnassa oma koulu olla, kun oppilaita on jatkossakin noin 60. Pyhän noin 200 asukkaan alue on meille tärkeä, ja kunta on kehittänyt sitä vuosikymmeniä, mutta kirkolla ja muissa kylissä asuu yli 600 ihmistä. Tunturikoulun vuoksi oppilaiden kuljetusmatkat pitenisivät, Kostamo sanoo.

Vaikeista päätöksistä käytävä, henkilökohtaisuuksiin menevä somekirjoittelu ei vie Kostamon yöunia, mutta luottamushenkilötyön sotkeminen palkkatyöhön harmittaa. Hän toivoo, että vapaa-ajallaan ja virkavastuulla kunnan tehtäviä hoitavat saisivat työrauhan eivätkä väsyisi.

Lisää hajasijoituksia

Pelkosenniemen kunta täytti sata vuotta vuonna 2016. Väkimäärä on pudonnut 1960-luvun huipusta eli noin 2 700 asukkaasta 1970-luvun alussa alle kahden tuhannen. Vuonna 2015 asukasmäärä putosi alle tuhanteen. Pelkosenniemi on nyt Lapin pienin kunta.

Viime keväänä kunta otti 20 pakolaista, joiden pysyminen kunnassa ei ole varmaa.

Tämän vuoden talousarvio tasapainotetaan veronkorotuksilla ja omaisuuden myynnillä. Kunnanjohtajan esitys veroprosentiksi oli 23, siis maan korkein, mutta valtuusto päätyi 22,25 prosenttiin.

- Jos sote- ja maakuntauudistus vie lähipalvelujen työpaikat, kunnasta tulee vain kehitysyhtiö. Miten se yksin luo elinvoimaisuutta? Oikeudenmukaisuuden vuoksi valtion ja maakunnan työpaikat pitäisi hajasijoittaa kuntiin ja tuottaa palvelut kunkin paikkakunnan työllisillä. Onhan koko maan asutus myös Suomen turvallisuuden tae, Kostamo sanoo.

Pelkosenniemeläisiä työllistävät matkailu, peruselinkeinot sekä koulu- ja hyvinvointipalvelut ja naapurikuntien työpaikat.

Kostamon mielestä alueen vetovoima loma- ja juhla-aikoina sekä luonnon ja maaseudun todetut hyvinvointivaikutukset voi olla kunnalle mahdollisuus.

[ Kuka? ]

Annika Kostamo

Syntynyt: 1977 Kemissä

Kotikunta: Pelkosenniemi

Koulutus: Lukio, agrologi (AMK), eräopas, näyttämötyön opintoja

Ammatti: Hankeneuvoja Pohjoisimman Lapin Leader ry:ssä

Puolue: YLSitoutumattomat

Tärkeimmät luottamustehtävät: Kunnanhallituksen puheenjohtaja, Itä-Lapin kuntayhtymän hallituksen jäsen, Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän tarkastuslautakunnan jäsen.

Hyvää Pelkosenniemellä:

+ luonto ja turvallisuus

+ lähipalvelut jonottamatta ja toimivat kuntarakenteet

+ kuntayhteistyö monella sektorilla

Kehitettävää Pelkosenniemellä:

- toimialarajojen yli johtaminen sekä toimielinten ja toimijoiden roolien selkeytys

- uudistumisvalmius, yhteisöllisyys, sitoutuminen tehtäviin ja kokonaisvastuu

- koululle ja kirjastolle nopeasti uudet tilat ja kunnan perusinfran kehittäminen

[ Kuka? ]

Annika Kostamo

Syntynyt: 1977 Kemissä

Kotikunta: Pelkosenniemi

Koulutus: Lukio, agrologi (AMK), eräopas, näyttämötyön opintoja

Ammatti: Hankeneuvoja Pohjoisimman Lapin Leader ry:ssä

Puolue: YLSitoutumattomat

Tärkeimmät luottamustehtävät: Kunnanhallituksen puheenjohtaja, Itä-Lapin kuntayhtymän hallituksen jäsen, Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän tarkastuslautakunnan jäsen.

Hyvää Pelkosenniemellä:

+ luonto ja turvallisuus

+ lähipalvelut jonottamatta ja toimivat kuntarakenteet

+ kuntayhteistyö monella sektorilla

Kehitettävää Pelkosenniemellä:

- toimialarajojen yli johtaminen sekä toimielinten ja toimijoiden roolien selkeytys

- uudistumisvalmius, yhteisöllisyys, sitoutuminen tehtäviin ja kokonaisvastuu

- koululle ja kirjastolle nopeasti uudet tilat ja kunnan perusinfran kehittäminen