[ Kunnan töissä ]

Puolitoista vuotta Vesilahden kunnan palveluksessa on opettanut talouspäällikkö Sinikka Rantamäelle, miksi julkinen palvelutuotanto vaikuttaa usein kankealta ja byrokraattiselta.- Palveluiden kilpailuttaminen vie aikaa ja on hankalaakin, hän sanoo.
Puolitoista vuotta Vesilahden kunnan palveluksessa on opettanut talouspäällikkö Sinikka Rantamäelle, miksi julkinen palvelutuotanto vaikuttaa usein kankealta ja byrokraattiselta.- Palveluiden kilpailuttaminen vie aikaa ja on hankalaakin, hän sanoo.

Skarppina

pitää olla

Meeri Ylä-Tuuhonen

Kuva:

Rami Marjamäki

Hallintotieteiden maisteri Sinikka Rantamäki ehti työskennellä 12 vuotta kirjanpitoalalla ennen kuin hänestä elokuussa 2016 tuli Vesilahden kunnan talouspäällikkö. Rantamäen tehtäviin kuuluu kunnan talousarvion ja tilinpäätöksen laatiminen sekä talous- ja rahoitussuunnittelu. Hän vastaa myös kirjanpidosta ja kehittää kunnan budjetointia sekä raportointia.

Mikä sai sinut hakemaan kunta-alalle?

- Sain monta kärpästä yhdellä iskulla. Halusin kokemusta julkisen sektorin puolelta. Tein yliopistoharjoitteluni aikanaan Nokian kaupungilla ja viihdyin siellä. Yksityisellä puolella olin tottunut ajattelemaan kannattavuutta vain yksittäisten yrittäjien voiton kautta. Kunta-alalla työ on yhteiskunnallisempaa ja lähellä ihmisten arkielämää perus- ja hyvinvointipalveluineen. Myös työmatkani Lempäälästä Vesilahdelle on oivallinen.

Oliko sinulla kytköksiä Vesilahdelle entuudestaan?

- Mummuni isovanhemmilla oli kesämökki Vesilahdella, ja sitä kautta Vesilahti oli minulle tuttu jo ennen tätä työpaikkaa. Uskon, että paikkakuntaan suhtautuu eri tavalla, jos siihen liittyy jokin sisäänrakennettu merkitys. Se tuntuu jotenkin läheisemmältä.

Oletko viihtynyt työssäsi talouspäällikkönä?

- Kyllä olen viihtynyt. Minulle sopii tällainen pienehkö, tiivis työyhteisö. Täällä ihmiset ovat lähellä ja heidät on helppo tavoittaa, eikä yksinkertaisten asioiden hoitamiseen kulu sen vuoksi turhaa aikaa. Viihtyisä, samanhenkinen työyhteisö on minulle todella tärkeä asia, ja täällä puhumme työkavereiden kesken muutakin kuin vain työasioita.

Onko työssäsi tullut vastaan uusia, opeteltavia asioita?

- Oijoi, vaikka kuinka paljon! Vaikka töissä on ollut kivaa, tämä on ollut yksi rankimmista vuosistani. Uuden opettelu rasittaa ja väsyttää. Koko ajan tapahtuu myös muutoksia, joten minun pitää olla skarppina. Hyvä työyhteisö kantaa silloinkin, kun työ on raskasta ja hankalaa. Esimiehellä on iso rooli työviihtyvyydessä, ja minulla on kyllä maailman paras esimies. Meillä synkkasi hyvin heti alusta asti.

Millaista tukea olet saanut uusissa tehtävissäsi?

- Edeltäjäni perehdytti minua kaksi viikkoa, kun aloitin työt Vesilahdella. Muutaman kerran hän on käynyt täällä sen jälkeenkin. Hän on ollut hyvin tavoitettavissa myös sähköpostitse, kun minulla on ollut jotain kysyttävää. Teemme Tampereen seudulla tiivistä seutuyhteistyötä, ja olen saanut taustatukea muun muassa seudun talousjohtajafoorumista.

Millä tolalla Vesilahden kunnan talous on?

- Meillä oli monta peräkkäistä taloudellisesti alijäämäistä vuotta. Vuosi 2016 oli pitkästä aikaa ylijäämäinen. Ylijäämää kertyi 1,3 miljoonaa. Se perustui lähinnä kertaluonteisiin eriin, kuten Urjalan metsäpalstojen myynnistä saatuihin tuloihin ja maankäyttökorvauksiin, mutta toki tuloksessa näkyi sekin, että Vesilahdella oli tehty kolme talouden tasapainottamisohjelmaa vuosina 2013–2016. Viime vuoden tilinpäätös näyttää sekin huomattavasti paremmalta, mitä talousarviomme oli.

Millaisilla toimilla Vesilahden talous pysyy tasapainossa?

- Haasteita luonnollisesti on, kun sote-uudistuskin kolkuttelee. Kyllä tässä tiukkaa taloudenpitoa vaaditaan. Mihinkään ylimääräiseen ei ole varaa. Palvelurakennetta pitää ehkä vielä miettiä. Pieniä yksiköitä on viime vuosina lopetettu ja palvelutuotantoa keskitetty. Ylimääräisistä kiinteistöistä on saatu tuloja myymällä niitä pois. Toimialueilla pohditaan parhaillaan, mistä vielä olisi löydettävissä kustannussäästöjä.

Maakunta- ja sote-uudistus mullistaa kuntatalouden. Miten se vaikuttaa noin 4 400 asukkaan Vesilahdella?

- Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat teettäneet laskelmia sote-uudistuksen vaikutuksista. Niiden mukaan Vesilahti näyttää hyötyvän uudistuksesta, kun suurten ikäluokkien palvelut siirtyvät pois kunnilta. Jos tiukka taloudenpito toteutuu eikä suuria investointeja tehdä, niin meidän pitäisi taloudellisesti selvitä sote-uudistuksesta ihan hyvin. Väestönkehitys pitäisi tosin saada pysymään positiivisena. Viime vuonna Vesilahden väkiluku väheni kolmella henkilöllä.

[ Info ]

Sote keventää Vesilahden taloutta

Vesilahden kunta on ostanut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Pirkkalan kunnalta vuodesta 2013.

Maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa palvelut siirtyvät maakuntahallinnolle ja Vesilahden kunta vuokraa sille terveyskeskuskiinteistön.

Laskelmien mukaan Vesilahti kuuluu sote-uudistuksen hyötyjiin.

Vuonna 2020 Vesilahti hyötyy sote-uudistuksesta 25 euroa asukasta kohden vuodessa. Summa kasvaa 25 eurolla vuosittain seuraavan kolmen vuoden ajan.

Vuodesta 2024 alkaen summa on Vesilahden osalta sata euroa asukasta kohden, ja se jää voimaan toistaiseksi.

Lähteet: Vesilahden kunta, valtiovarainministeriö

[ Info ]

Sote keventää Vesilahden taloutta

Vesilahden kunta on ostanut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Pirkkalan kunnalta vuodesta 2013.

Maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa palvelut siirtyvät maakuntahallinnolle ja Vesilahden kunta vuokraa sille terveyskeskuskiinteistön.

Laskelmien mukaan Vesilahti kuuluu sote-uudistuksen hyötyjiin.

Vuonna 2020 Vesilahti hyötyy sote-uudistuksesta 25 euroa asukasta kohden vuodessa. Summa kasvaa 25 eurolla vuosittain seuraavan kolmen vuoden ajan.

Vuodesta 2024 alkaen summa on Vesilahden osalta sata euroa asukasta kohden, ja se jää voimaan toistaiseksi.

Lähteet: Vesilahden kunta, valtiovarainministeriö