[ Talous ja rahoitus ]

Valtiovalta vie vallan

Maakunnissa vallitsee käsitys, että maakuntaitsehallinnon sijaan valtiovalta on rakentamassa keskusohjattua järjestelmää. Kunnilta siirretään valta maakunnille, joita valtiovalta pitää tiukasti näpeissään.

Eero Karisto

Kuntalehti kysyi kaikilta Manner-Suomen maakunnilta tilannearviota sote- ja maakuntauudistuksen nykyisestä vaiheesta. Useimmissa vastauksissa nousi esille ihmettely keskushallinnon eli ministeriöiden pyrkimyksestä keskittämiseen.

Kentällä koetaan, että maakuntia pyritään ohjaamaan tiukasti ja kovinkin pienissä yksityiskohdissa. Puhutaan ”mikromanageroinnista”. Tämä nähdään itsehallintoajatuksen vastaisena.

Lisäksi maakuntien erityispiirteitä ei oteta huomioon, kun kaikkia ohjataan samoihin uomiin.

Yleiseksi ongelmaksi nousi käsitys, että keskushallinnon sisäinen, ministeriöiden välinen tiedonkulku ja yhteistyö, ei toimi toivotulla tavalla.

Maakunnissa koetaan vaikeaksi toimia poikkihallinnollisesti, koska ministeriöt ohjeistavat maakuntia edelleen siilomaisesti.

Kiitosta tulee maakuntien ja keskushallinnon yhteyksien paranemisesta. Maakunnissa koetaan, että niitä kuullaan nyt enemmän kuin uudistuksen alkuvaiheessa.

Sirpaleinen rahoitus

Vastausten perusteella akuuttia rahoitusvajetta ei juurikaan koeta. Sen sijaan rahoituksen sirpaleisuus, mallin monimutkaisuus, valmistelun lyhytjänteisyys ja maakuntien tulevaisuus ovat hyvin yleisiä huolia.

Toisaalla arvioidaan, että ministeritasolla tiedetään, mitä maakunnissa tarvitaan, mutta virkamiehet pyrkivät turvaamaan ja maksimoimaan oman roolinsa. Toisaalla hallitusta moititaan politikoinnista, jossa asiantuntijoiden näkemyksiä ei oteta kunnolla huomioon.

Lähes kaikki kyselyn vastaajat kiittelevät maakuntansa valmisteluun osallistuvan henkilöstön motivaatiota ja osaamista.

Ihmisten jaksaminen huolettaa lähes kaikissa maakunnissa. Epävarmuus käy voimille, ja sitä aiheuttavat monet tekijät.

Epävarmuutta koetaan kokonaisuuden muotoutumisesta, avointen kiistanalaisten kysymysten kohtalosta ja henkilöstön asemasta.

Digitalisaatio herättää laajaa huolta – sekä kustannukset että onnistuminen. •

1 Lappi

Muutosjohtaja Marja Perälä:

Hyvin olennaista on se, miten lainsäädäntö tukee valtakunnan rajat ylittävän yhteistyön mahdollisuuksien hyödyntämistä esimerkiksi sote-palveluissa, saamenkielisten palvelujen järjestämisessä sekä työvoiman liikkuvuudessa.

Valtakunnallinen valmistelu ei tue saamenkielisen väestön yhdenvertaisuutta.

2 Pohjois-Pohjanmaa

Sote-vastuuvalmistelija Sirkku Pikkujämsä ja maku-projektijohtaja Kimmo Hinno:

Sitoutuminen on ollut pääsääntöisesti hyvää ja tulevaisuusorientoitunutta.

Kokemus on, että näkemyksiä on kysytty ja niillä on ollut vaikutuksia kansalliseen valmisteluun.

Sekä valmistelussa mukana jo olevien että muiden siirtyvien organisaatioiden henkilöstön motivaatio on korkealla.

3 Kainuu

Valmistelujohtaja Jaana Korhonen:

Valmistelu vie selvästi enemmän resursseja kuin valtionavustus kattaa, mutta etenee aikataulu- ja muista muutoksista huolimatta.

Vaikka alueetkin osallistuvat valmisteluun, vaikuttaa siltä, että kovin hyvin alueiden näkemykset eivät tule kuulluksi.

Perushenkilöstö ei välttämättä ole kovin paljon kiinnostunut valmistelusta, ja toisaalta uudistuksen toteutumista epäillään.

4 Pohjois-Savo

ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta:

Kun henkilöstöllä ei ole tietoa, miten asiat järjestetään, tilaa kaikenlaisille huhuille on liikaa. Hyvällä tiedottamisella ja aidolla yhteistyöllä näistä haasteista kyllä selvitään.

Uudistus on selkeästi poliittinen. Siksi toivon ministereiden tiukasti ohjaavan muutosta.

Keskushallinnon toivoisi luottavan maakuntiin ja ymmärtävän, mitä maakuntalaissa on säädetty maakunnan itsehallinnosta. Siihen ei kuulu keskushallinnon tiukka ohjaus, vaan järjestämisvastuu on maakunnilla.

5 Pohjois-Karjala

Muutosjohtaja Pekka Kuosmanen:

Siun sote -kuntayhtymä aloitti vuoden 2017 alussa toimintansa maakunnan laajuisena sote-järjestäjänä ja -tuottajana.

Uudet tehokkaat toimintamallit tulevan maakunnan tehtäviin ja palveluihin on suunniteltu. Nyt aletaan pohtia konsernin ja järjestäjän rakenteita.

Soten henkilöstö on jo maakunnallisessa organisaatiossa.

6 Keski-Pohjanmaa

Muutosjohtaja Ilkka Luoma

Sosiaali- ja terveyspalvelujen Soite-kuntayhtymä on toiminnassa, mikä helpottaa muuta valmistelua. Soten ja muiden palvelujen vuorovaikutus on hyvä.

Maakunnan olemassaolon epävarmuus on toiminut sparraajana maakunnassa. Se on koettu näytön paikaksi siitä, että Keski-Pohjanmaa pystyy olemaan maakunta maakuntien joukossa. Ulkoinen uhka on kyetty kääntämään vahvuudeksi.

7 Pohjanmaa

Muutosjohtaja Varpu Rajaniemi:

ELY-keskusten ja TE-keskusten rajat eivät vastaa maakunnan rajoja, mikä edellyttää omia resurssijärjestelyjä.

Kansainvälisiä asioita ei ole kansallisesti kyllin hyvin nostettu esille.

Pohjanmaan vähemmistökielisten eli suomenkielisten palveluiden turvaaminen huolettaa.

Kunnissa vielä melko voimakas halu pysyä entisissä palvelurakenteissa.

8 Keski-Suomi

Projektipäällikkö Pirjo Peräaho:

Huolena on, miten saada riittävästi osaavia ihmisiä irrotettua arkityöstään, kun samaan aikaan pitää palveluiden sujua ja niitä kehittää.

Osa keskushallinnon edustajista on nuoria ja kokemattomia eivätkä he ymmärrä palvelutuotannon tai valmistelun arkea.

Ministeriöt ja Kuntaliitto ovat aika usein myöhässä siihen nähden, mitä maakunnissa eri vaiheissa tarvitaan.

9 Etelä-Karjala

Muutosjohtaja Aija Tuimala:

Vaaleihin pitää alkaa valmistautua, joten tiedot rakenteeseen vaikuttavista linjauksista ovat tärkeitä.

Maakunnan kaiken toiminnan jakaminen jatkossa tarkasti ministeriöittäin ei ole synergioiden kannalta välttämättä tarkoituksenmukaista.

Lisävuosi on antanut lisäaikaa epävarmuudelle ja spekulaatioille, se on vähän harmittanut. Rahoituksen tulo lyhyissä alle vuoden pätkissä on vaatinut hallinnollista työtä ja luo myös jatkuvuudelle epävarmuutta.

10 Etelä-Pohjanmaa

Valmistelujohtaja Asko Peltola:

Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden omia päätöksiä, kuten ulkoistuksia ja kiinteistöjen myyntejä, tapahtuu koko ajan

Ohjeistuksen poukkoilevuus ja viivästyminen on hidastanut valmistelua.

Kuntien rooli ja kuntien perustehtävän toteuttaminen uudessa maakunnassa epäselvä.

Uudenlaisia toimintamalleja halutaan aidosti hakea, halu tehdä muutosta on säilynyt vahvana.

11 Pirkanmaa

Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Jukka Alasentie:

Tilanne näyttää varsin hyvältä. Uudistus etenee hyvää vauhtia ja on saatu myönteistä palautetta.

Erityisesti panostetaan siihen, että muutos ei kohdistu vain hallintoon vaan myös toimintatapoihin. Uudet tavat ja synergia halutaan hyödyntää nyt, koska muutos olisi vaikeaa myöhemmin.

12 Satakunta

Vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä:

Ei ole ylipääsemättömiksi koettavia ongelmia. Mistään innosta ei ole aiheellista puhua.

Kahden eri valmistelun (sote ja maakuntauudistus) yhdistäminen ja kokonaisuuden hahmottaminen on mennyt hyvin. Samoin maakunnan eri tahojen eli kuntien, valtion aluehallinnon, järjestöjen, yhdistysten, yritysten ja vapaaehtoisten sitoutuminen.

13 Etelä-Savo

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Etelä-Savon yhteinen identiteetti ja yhdessä tekeminen ovat yllättäneet monet uudistukseen ja maakunnan itsenäisyyteen epäillen suhtautuneet. On rakennettu luottamusta maakunnan eri osien välille.

Toimivaksi malliksi on osoittautunut valmistelijoiden palkkaaminen osa-aikaisesti uuteen maakuntaan tulevista organisaatioista.

14 Kanta-Häme

Muutosjohtaja Jukka Lindberg:

Kaikki valmistelu on onnistuttu integroimaan yhden sateenvarjon alle. Nykyorganisaatiot ovat ainakin tähän saakka sitoutuneet yhteiseen valmisteluun. Maakuntavalmisteluun on saatu rekrytoitua hyviä osaajia.

Henkilöstökysymykset eivät vielä nousseet keskiöön, mutta lainsäädännön konkretisoituessa ja henkilöstökysymysten tullessa ajankohtaisemmiksi ennustamme turbulenttia keskustelua.

15 Päijät-Häme

Muutosjohtaja Seppo Hulden:

Suurin kipupiste on saada monista eri toimintakulttuureista tulevat ihmiset toimimaan aidosti parhaan yhteisen lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Vaarana on, että hyvin toimivia ylimaakunnallisia järjestelmiä puretaan ja siirrytään huonompiin maakunnallisiin.

Työskentely tilapäisissä valmistelutehtävissä kiinnostaa korkeatasoista asiantuntijajoukkoa. Joskus takerrutaan lillukanvarsiin ja kokonaisuuden ymmärtäminen hämärtyy reviirikamppailuissa.

16 Kymenlaakso

Muutosjohtaja Jussi Lehtinen:

Kouvolan ja Kotkan erimielisyydet erikoissairaanhoidossa aiheuttivat vaikean alkuasetelman, mutta nyt on saatu muut maakunnat kiinni ja menty jo joissakin asioissa ohikin. Kuntien päätös perustaa vuoden 2019 alussa aloittava Sote-kuntayhtymä kirittää toimintaa edelleen.

Kuntayhtymävalmistelu on valitettavasti eriytynyt muusta maakuntavalmistelusta, mikä aiheuttaa ongelmia kokonaisuuden koordinaatiossa.

17 Varsinais-Suomi

Sote-muutosjohtaja Antti Parpo:

Henkilöstömääriä joudutaan lisäämään keskipitkällä aikavälillä todennäköisesti yli valtion osoittamien resurssien.

Uudistuksen aikataulu on toteutuneiden viiveiden takia yhä erittäin tiukka ja on ilmeistä, että kaikkea työtä ei saada valmiiksi vuonna 2020.

Pitkällä aikavälillä mietityttää hallituksen kokoonpanon vaihtuminen hallituskauden jälkeen ja sen vaikutukset maakuntien lukumäärään.

18 Uusimaa

Muutosjohtaja Markus Sovala:

Resurssit riittävät, jos Uusimaa saa valmistelurahoituksesta väestöosuutta vastaavat 30 prosenttia. Joudutaan vaikeuksiin, jos rahoituksella tehdään aluepolitiikkaa.

Ministeriöt kuvittelevat yhä, että maakunnat olisivat raportointivelvollisia heille. Tavoite on kääntää asetelma oikein päin eli ministeriöiden pitää raportoida maakunnille, miten ovat tehtävänsä hoitaneet.

Motivaatio on koetuksella, jos hallitus ei nopeasti pysty kertomaan uskottavaa tarinaa siitä, miten valinnanvapaus saadaan eduskunnasta läpi.

Maakunnat

Maakunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Suomen 18 maakunnan toiminta käynnistyy 1.1.2020.

Uusi maakuntajako

Uudistuksen yhteydessä uudistuu myös Suomen maakuntajako.

Seuraavat kunnat vaihtavat maakuntaa:

Heinävesi: Etelä-Savosta Pohjois-Karjalaan,

Joroinen: Etelä-Savosta Pohjois-Savoon,

Iitti: Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen,

Kuhmoinen: Keski-Suomesta Pirkanmaalle

Isokyrö: Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaalle.

Lähde: alueuudistus.fi

Maakunnat

Maakunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Suomen 18 maakunnan toiminta käynnistyy 1.1.2020.

Uusi maakuntajako

Uudistuksen yhteydessä uudistuu myös Suomen maakuntajako.

Seuraavat kunnat vaihtavat maakuntaa:

Heinävesi: Etelä-Savosta Pohjois-Karjalaan,

Joroinen: Etelä-Savosta Pohjois-Savoon,

Iitti: Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen,

Kuhmoinen: Keski-Suomesta Pirkanmaalle

Isokyrö: Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaalle.

Lähde: alueuudistus.fi