hän

Hannele Pokka:

Kaivos tarvitsee

sosiaalisen hyväksynnän

Kun on Lapista, uskaltaa kysyä tyhmiä kysymyksiä, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka sanoo.

Ahkera bloggaaja Pokka ottaa kantaa asioihin. Pokan mielestä rakennusvalvonta kannattaa alueellistaa ja koko ympäristötoimi pitää koota kuntia laajemmaksi kokonaisuudeksi.

Talvivaaran kaivoksen kanssa napit vastakkain joutunut Pokka katsoo, että kaivosten tulee hankkia sijaintipaikkakunnallaan sosiaalinen hyväksyntä.

riitta vainio kuva: seppo haavisto

Hallituksen rakennepoliittinen paketti sisälsi tavoitteen, että kuntien rakennusvalvonta kootaan isommiksi yksiköiksi.

Viimeksi rakennusvalvonnan ongelmien seurauksista saatiin näyttöä tammikuussa. Laukaan maneesiturmaa tutkinut poliisi jätti syyttäjän harkittavaksi, onko Laukaan kunnan rakennusvalvontaa syytä epäillä rikoksesta, kun tieto hallin vaarallisuudesta ei ollut kulkenut ratsastuskouluyrittäjälle. Lumikuorman sorruttaman hallin romahduksessa kuoli yksi ihminen. Halleja on sortunut muissakin kunnissa.

Poliisitutkinnan mukaan Laukaan kunnan rakennusvalvonta ei ollut välittänyt ratsastusyrittäjälle onnettomuustutkintakeskuksen antamaa tietoa hallityypin rakenteiden turvallisuuspuutteista.

Kansliapäällikkö Hannele Pokka kirjoitti Rakennuslehdessä lokakuussa, että rakennusvalvonnan keskittämisen seurauksena tulisi paremmat mahdollisuudet puuttua huonoon rakentamiseen.

Hän kertoo saaneensa tämän jälkeen kentältä terveisiä, että rakennusvalvonnan alueellistaminen ei ole riittävä uudistus, vaan koko ympäristötoimi, luvat ja valvonta, pitäisi koota isoiksi yksiköiksi.

- Isommat yksiköt merkitsevät lisää asiantuntemusta, Pokka katsoo.

Talvivaara
opettaa

Talvivaaran kaivoksen nousu ja romahdus ovat tapahtuneet Pokan silmien alla. Kaivos sijaitsee 10 000 asukkaan Sotkamossa. Kun Talvivaaran nousukiito alkoi, rahat tulivat Lontoon pörssistä ja 50 000 suomalaiselta, pääasiassa piensijoittajilta.

Oli kiire menestyä ja saada rahoille vastinetta.

Pokka sanoo, että nyt Sotkamossa on jäljellä Keravan kokoinen ongelma-alue, jonka vesienhallinta on kevään lähestyessä muuttumassa entistä vaikeammaksi. Vara-altaat ovat täyttymässä, eikä vettä pian voi enää juoksuttaa ulos voimassa olevan ympäristöluvan mukaan, sillä sulfaatille asetettu kiintiö täyttyy. Myös juoksutettavan veden määrä on voimassa olevassa ympäristöluvassa alhainen.

Pokka katsoo, että perimmäinen syy ongelmiin on se, että uuden teknologian käyttöön otto takkuili. Talvivaaraa on kutsuttu isommanluokan start-up-yritykseksi.

Kainuun Ely-keskus joutui ratkomaan jatkuvaa ongelmaa. Ministeriössä katsottiin Pokan mukaan peliin: aluehallinto ei ollut saanut ongelmia ratkottaessa riittävästi tukea ministeriöltä.

Kaikille kaivoksille
vastuullinen toimintamalli

Pokka on nostanut ympäristöpuolen profiilia.

Hän lupautui myös vetämään kestävän kaivostoiminnan verkostoa. Sen tehtävänä on saada aikaan kaikille Suomessa toimiville kaivosalan yrityksille yhteinen toimintamalli, kriteerit ja mittarit, joista kuka tahansa voi tutkia, miten kestävää yrityksen toiminta on ympäristön kannalta ja sosiaalisesti.

Verkoston malli on Kanadasta. Siellä kestävän kaivostoiminnan kriteerit ovat olleet jo pitkään käytössä, ja kaivosala on sitoutunut tavoitteisiin. Samat kriteerit eivät sellaisinaan sovellut Suomeen, ja tavoitteena on tehdä suomalainen toimintamalli.

Kestävän kaivostoiminnan verkosto on tehnyt Sitran johdolla suunnitelmia jo jonkin aikaa. Mukana on kaivosalan yrityksiä, sidosryhmiä ja intressitahoja, muun muassa matkailuelinkeinojen, porotalouden, saamelaisten ja ympäristöjärjestöjen edustajia.

Kestävän kaivostoiminnan kriteerit on tarkoitus saada valmiiksi kesään mennessä.

Talvivaaran tapahtumat ovat Pokan mielestä aiheuttaneet huonon maineen koko kaivosalalle. Suomessa on kuitenkin kaikkiaan 52 metallikaivosta, jotka ovat Pokan mielestä varautuneet riskeihin varsin hyvin. Vesihuollossa on kuitenkin parannettavaa.

- Kunnat ottavat kiljuen uudet yrittäjät vastaan, työpaikkojen saaminen on äärimmäisen tärkeää, Pokka toteaa.

- Nyt Talvivaran jälkeen kaivosten ympäristövaikutuksista esitetään kunnissakin paljon kysymyksiä.

Kansalaisaktivistit
ja sosiaalinen hyväksyntä

Vastuu kaivostoiminnan seurauksista on aina yrittäjällä.

- Sen velvollisuus on osoittaa, että kaikki toimii asianmukaisesti.

Pokka näkee, että kansanliike on hyvä valvoja.

- Joka kylässä on yksi maisterismies, joka osaa lukea lakia. Kansanliikkeen toiminta on osa demokratiaa, selän takana ei voi tehdä mitä vain – Kansalaiset ovat mittatikun kanssa heti paikalla.

Soklin kaivoksesta Pokalla ei ole tässä vaiheessa mitään sanottavaa. Aika näyttää, hakeeko se ympäristölupaa. Sokli on Suomen suurimman paliskunnan alueella.

Pokka korostaa, että jokainen kaivos on erilainen. Talvivaaran kokoisia ongelmia ”tavallinen kaivos” ei hänen mukaansa pysty aiheuttamaan.

Kaivosten lopetettua jälkihuolto voi kestää kymmeniä vuosia. Joku muistaa vieläkin Outokummun kaivoksen sulkemisen Pohjois-Karjalassa.

Niin ei Pokan mukaan voi toimia, että kaivos – käypäläinen – tulee, ottaa raaka-aineet ja jättää jälkeensä ison kuopan.

Kittilän kultakaivos on Pokan mielestä valmisteltu hyvin siltä osin, että sen toiminnalle on haettu ”sosiaalinen lupa”. Kaivoksen perustamisen kuitenkin ratkaisevat viime kädessä viranomaiset. Laki ei tunne ”sosiaalista lupaa”, mutta viisas yhtiö hankkii sen paikkakuntalaisilta, Pokka sanoo.

- En säätäisi sosiaalisesta luvasta laissa, siitä tulisi vain lisää ongelmia.

Tuulivoimaan suhtautumista Pokka pitää kummallisena ilmiönä: sitä kohtaan tunnetaan epäluuloa ja jokaisesta tuulivoimalasta käydään myllykohtainen taistelu.

- Kaikki kuitenkin periaatteessa kannattavat tuulivoimaa, uusiutuvaa energiaa, kunhan se ei tule naapuriksi.

Kunnan ainoat toivot
kaivos, biotalous ja matkailu

Suomen kehitys johtaa Pokan mukaan väistämättä maan jakautumiseen. Kasvukeskusten ulkopuolella kunnat ja kylät tyhjenevät, vanhukset muuttavat maakuntakeskuksiin.

Kunnan ainoat toivot ovat kaivos, matkailu ja biotalous. Niiden pitää olla tasapainossa.

Pokan näkemyksen mukaan poroelinkeinon, metsätalouden ja matkailun välillä ei tällä hetkellä ole suuria konflikteja, vaikka valtiolla onkin kovat tuottovaatimukset metsistä.

- Matkailu ja metsähallitus ovat päässeet toimivaan keskusteluyhteyteen.

Hän näkee, että metsien rauhoittamiselle ei tällä haavaa ole suurta lisätarvetta.

Pokka muistuttaa, että ympäristölait tulevat 90-prosenttisesti EU:sta.

- Tietysti jokainen hallitus haluaa oman kädenjälkensä jotenkin näkyvän, mutta ei niissä ole hirveästi tulkinnanvaraa. Direktiivien mukaan eletään.

Poliittinen johto määrää
mitä tehdään

Kuutta pomoa, ministeriä, palvelleena ympäristöministeriön kansliapäällikkönä Pokka toteaa, että realiteetti on se, että poliittinen johto määrää mitä tehdään.

Edellisen vaalikauden ajan ympäristöministeriö teki jätevesiasetusta. Nyt sitä tehdään taas, julkisuudessa ”Sannin listaksi” nimetyn tavoitteen mukaan uuden ympäristöministerin Sanni Grahn-Laasosen, kok., päätettyä, että haja-asutusalueiden jätevesilainsäädäntöön tarvitaan lievennyksiä, koska ”ihmiset ovat laajasti kokeneet, että nykyiset vaatimukset eivät ole kohtuullisia suhteessa saavutettavaan ympäristöhyötyyn”.

Uuden valmistelun tavoitteena on muuttaa lainsäädäntöä erottelemalla ympäristönsuojelullisesti herkät alueet ja vapauttaa nykyisistä vastuista sellaiset kiinteistöt, jotka eivät sijaitse vesistöjen äärellä tai pohjavesialueilla.

Jätevesijärjestelmiä on uudistettu haja-asutusalueella 4 000–5 000 kiinteistössä vuosittain. Suomen ympäristökeskuksen tuoreen arvion mukaan jätevesiremontti on tekemättä arviolta noin puolelta, eli 120 000 kiinteistöltä.

Maailman ympäristökokous
joulukuussa Pariisissa

Seuraavan hallituksen tärkein ympäristöasia on Pokan mukaan osallistua maailman ilmastokokoukseen ja pohjustaa ilmastosopimuksen toteuttamista Suomessa.

Kokous on joulukuussa Pariisissa. Kokouksen tavoitteena on ilmastopäästöjen vähentäminen: 40 prosentin vähennystavoite koskee myös Suomea.

Pokan mukaan tavoitteen saavuttamiseksi Suomessa on lisättävä uusiutuvan energian käyttöä. Biotalouteen ja cleantechiin, ”puhtaaseen teknologiaan”, on panostettava tulevalla vaalikaudella toden teolla.

Faktat

Hannele Pokka

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka toimii myös ympäristöoikeuden dosenttina Lapin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Pokka oli Lapin läänin maaherra vuodet 1994–2008, oikeusministeri (kesk.) vuosina 1991–1994 ja kansanedustaja vuosina 1979–1994. Luottamustehtävinä ovat olleet muun muassa Barentsin alueneuvoston sekä Pohjoisen Foorumin puheenjohtajuudet.

Pokka on kotoisin Rovaniemeltä. Hän asuu nykyisin Espoossa.

Faktat

Hannele Pokka

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka toimii myös ympäristöoikeuden dosenttina Lapin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Pokka oli Lapin läänin maaherra vuodet 1994–2008, oikeusministeri (kesk.) vuosina 1991–1994 ja kansanedustaja vuosina 1979–1994. Luottamustehtävinä ovat olleet muun muassa Barentsin alueneuvoston sekä Pohjoisen Foorumin puheenjohtajuudet.

Pokka on kotoisin Rovaniemeltä. Hän asuu nykyisin Espoossa.