ympäristö

Mitä

hiilen

jälkeen?

Kuntien energiayhtiöillä on edessään iso urakka Suomen pyrkiessä hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi vuoteen 2050 mennessä.

Yhtiöiden on investoitava uusiin puhtaampiin voimaloihin ja vastattava samalla omistajien tuottovaatimuksiin.

merja ojansivu kuvat: seppo haavisto

Kuntapäättäjät olettavat, että energiayhtiöstä saa vähintään saman tuoton kuin ennenkin. Mutta miten sitten toimitaan, kun sitä tuottoa ei tulekaan?

Annetaanko yhtiön velkaantua ja otetaan entisenlainen voitto kunnan taseeseen? Vai myydäänkö energiayhtiö? Sitä pohditaan muun muassa Kotkassa.

Energiateollisuus ry:n (ET) johtaja Jukka Leskelä sanoo, että energiayhtiön hallitus voi nähdä, että tarvitaan pitempiaikainen suunnitelma energiayhtiön pärjäämiseksi, mutta omistaja katsoo kuntatalouden kulmasta miten selvitään seuraava vuosi.

Leskelän mukaan tilanne on selkeämpi yhtiöillä, jotka tuottavat vain kaukolämpöä. Kaukolämpö on määräävässä markkina-asemassa ja lämpö myydään oman kunnan asukkaille kustannusperusteiseen hintaan.

Energiayhtiöiden hintaerot ovat suuret. Esimerkiksi Kristiinankaupungissa Porin Energian tuottaman kaukolämmön hinta on 132 euroa megawattitunnilta. Halvinta kaukolämpö on Kokkolassa, noin 50 euroa.

Huolimatta polttoaineiden hinnan alenemisesta, kaukolämmön hinta on noussut viime vuodesta 2,4 prosenttia.

Sähköllä ei tehdä
enää voittoja

Useimmat kuntien voimalat ovat lämmön ja sähkön rinnakkaistuottajia. Vapaassa kilpailussa toimivilla sähkömarkkinoilla riskit ovat vaikeammin hallittavia kuin lämmöntuotannossa.

- Kunnat joutuvat pohtimaan, onko sähkön tuotanto niille kannattavaa ja miten toimia myyjänä sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinoilla tapahtuu todella paljon ja sähkön markkinahinta on pudonnut alemmas kuin osattiin odottaa.

Leskelä muistuttaa, että vielä viisi vuotta sitten kaikilla oli ajatus, että sähkön tukkuhinta jatkaa nousuaan aina vaan.

- Kun olen keskustellut kuntien energiayhtiöiden toimitusjohtajien kanssa, juuri tätä kuntapäättäjien on vaikea ymmärtää. Tyypillisessä kaupunkiyhtiössä lämmön ja sähkön yhteistuotanto on ollut tuottavaa.

Edullista sähköä on voitu tuottaa lämmön sivutuotteena ja kun sähkön hinta on noussut, kustannukset ovat pysyneet ennallaan. Yhtiöille on kertynyt katetta ja omistajat ovat saaneet osinkoja.

Myös sähkönsiirrosta saadut tuotot ovat supistuneet. Sähköverkon tuotto riippuu korkotasosta ja kun korot ovat alhaalla, sieltäkään ei saada tuottoja.

Yhteistuotannon
investointeja lykätään

Jukka Leskelän mukaan kuntien energiayhtiöt ovat lykänneet yhteistuotantoinvestointejaan, vaikka juuri ne ovat erittäin energiatehokkaita.

Esimerkkeinä hän mainitsee Rovaniemen, jossa uuden voimalan investointia lykättiin ja parannettiin sen sijaan vanhan voimalan lämmöntuotantoa. Vantaalla jätevoimalaitos tuottaa enemmän lämpöä kuin sähköä ja Tampereella on investoitu pellettikattilaan.

Sähköä ja lämpöä tuottavien yritysten etujärjestönä Energiateollisuus toivoo päättäjiltä ennen muuta selkeämpää toimintaympäristöä kotimaassa. Vain se voisi helpottaa investointeja erityisesti kotimaiseen sähköntuotantoon.

Biomassan
voittokulku jatkuu

Metsäenergian käyttö polttoaineena on kasvanut huikeasti viime vuosina. Yhteistuotantolaitoksissa voidaan polttaa vaihtoehtoisesti metsähaketta, turvetta tai kivihiiltä. Se helpottaa investointipäätösten tekoa.

Metsähake ja turve jylläävät paitsi Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla yhä voimallisemmin myös etelämpänä. Jos Helen Oy päättää rakentaa biomassaa polttavan voimalan Helsinkiin, se kasvattaa energiapuun käyttöä valtavasti.

Jukka Leskelän mukaan metsähakkeen ja puun energiakäyttö on näyttänyt hyvältä, mutta näköpiirissä väijyy uhka, ettei niitä hyväksytäkään kokonaan päästöttöminä ja uusiutuvina polttoaineina.

Polttoainevalinta ei ole helppo, sillä suosikkipolttoaineet vaihtelevat ja voimalainvestoinnit tehdään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Ilmastopolitiikan painotusten lisäksi verotus vaikuttaa suosikkiasemiin.

Esimerkiksi turve ei ole enää niin suosiossa hitaan uusiutumisen vuoksi. Puhdas ja energiatehokas maakaasu tuli suosituksi entisen Neuvostoliiton aikana ja Suomi teki naapurimaan kanssa pitkäaikaiset toimitussopimukset.

Sittemmin maakaasu joutui fossiilisena epäsuosioon ja siitä oltiin luopumassa. Nyt maakaasu tekee taas tuloaan ja nesteytetyn maakaasun eli LNG:n terminaaleja ollaan rakentamassa. Markkinoita hämmentää myös öljyn ja hiilen hintojen lasku.

Leskelä muistuttaa energiapolitiikan kolmesta kulmasta, jotka ovat ympäristö, talous ja huoltovarmuus.

Päätökset riippuvat siitä, mitä kulmaa milloinkin painotetaan.

- Jos painotetaan toimitusvarmuutta, kyllä se hiilikasa on aika kiva. Energia säilyy siinä ja hiiltä saa hankittua mistä vain. Puuta pitää olla valtavat kasat. Jos painotetaan ympäristöä ja ilmastoa, hiili ja turve saavat mennä ja suosikkeja ovat maakaasu, ydinvoima ja tuuli.

Taloudellisuuden määrittää se, mistä taloudesta puhutaan. Kotimaiset polttoaineet tuovat arvoketjuineen työtä ja toimeentuloa etenkin metsäisille ja soisille seuduille.

Rahassa laskettuna hiilen poltto on nyt edullista, koska sitä saa halvalla monesta eri paikasta.

Päästökaupan pitäisi nostaa hiilidioksidin hintaa, mutta sitä se ei tällä haavaa tee.

Hyvä hiili,
paha hiili

Jukka Leskelän mukaan siirtymäaika hiilestä uusiutuviin polttoaineisiin vie vielä pitkän ajan. Tiekartan toisessa päässä on hiilineutraali Suomi, mutta matkalla on vielä paljon mutkia ja kuoppia.

- Onko Helsingille jotenkin häpeäksi polttaa hiiltä, Leskelä kysyy.

Hän päivittelee, kuinka paljon ollaan valmiita maksattamaan kuntalaisilla siitä, että jonkun mielestä hiilen polttaminen on ongelma. Hiili on edelleen maailmassa käytetyin energianlähde.

Leskelä huomauttaa, että Helsingin energiajärjestelmä on saanut kansainvälisiä ympäristöpalkintoja.

Jokainen voi aistia, että Helsingissä on puhdas ilma. Hiilellä tuotetaan puhdasta energiaa. Tosin Helsinki on siirtynyt voimalla myös maakaasun käyttöön.

- Kuntapäättäjien on perusteltava asukkailleen, mitä investoinnit maksavat ja mitä niillä saa. Se on selvää, etteivät voimalat ole yhden polttoaineen varassa vaan toimivat vaihtoehtoisilla polttoaineilla.

Sekin on Leskelän mukaan selvää, että rannikkokaupunkien voimaloissa poltetaan hiiltä vielä pitkään.

Suurten hiilivoimaloiden korvaaminen tapahtuu hitaasti. Hiilen osuus polttoainepaletissa pienenee kuitenkin vääjäämättä.

Hiilen vaihtoehdot
valtaavat alaa

Mikkeli on ollut edelläkävijä puupolttoaineen käytössä. Naantaliin on tulossa monipolttoainelaitos,

Espooseen on rakennettu maakaasuvoimala ja Vantaalla on jo iso jätevoimala. Lahdessa uusin voimala käyttää kierrätyspolttoainetta. Vaasan Vaskiluotoon on kivihiilivoimalan yhteyteen asennettu biopolttoaineita hyödyntävä kaasutin.

Tampereella kaupungin energiayhtiön polttoainevalikoima sisältää tällä hetkellä jätteen, maakaasun, turpeen ja metsäenergian.

Helsingin kaupunginvaltuusto päättää tänä vuonna tulevaisuuden voimalaratkaisuista.

Vaihtoehdot ovat joko Salmisaaren ja Hanasaaren kivihiilivoimaloiden remontointi siten, että ne voisivat polttaa myös biomassaa. Kalliimpi vaihtoehto olisi korvata Hanasaari kokonaan Vuosaareen rakennettavalla uudella biovoimalalla.

Päätöksen vaikutukset ulottuvat koko maahan, sillä tätä nykyä Helsinki tuottaa ison osan koko maan hiilidioksidipäästöistä.

Helsingin seudun kaukolämpö tuotetaan tätä nykyä yli 90-prosenttisesti fossiilisilla polttoaineilla.

Leskelän mukaan kaikki muut isot kunnalliset energiayhtiöt, jotka polttavat hiiltä, joutuvat valitsemaan rinnakkaisen polttoaineen. Helsinki pohtii vielä voimalaratkaisua, mutta varmasti uusiutuvaa energiaa aletaan tuottaa isompi osuus.

Energiateollisuuden etujärjestössä uskotaan energian mikro- ja pientuotannon suureen kasvusysäykseen jo kuluvana vuonna.

Leskelä veikkaa, että tänä vuonna uusia aurinkopaneeleja asennetaan tuhansia tavallisiin omakotitaloihin.

- Voimme tilata aurinkopaneelit katolle ja alkaa tuottaa lämpöä ja sähköä omaan käyttöön. Itselleen tuotetusta aurinkosähköstä ei tarvitse maksaa verkkomaksuja eikä sähköveroa ja asennuksiin voi käyttää kotitalousvähennyksiä. Nämä edut tekevät investoinnin houkuttelevaksi.

Keravan Energia: Biovoimalasta edullista lämpöä ja sähköä

Keravan Energian biovoimalan pihalla isot puukasat kertovat, mitä voimalaitos polttaa. Moottoritien varrella sijaitsevan voimalan kattila nielee 80-prosenttisesti puuta ja loput turvetta.

- Tämä on oikea valinta meille. Halusimme kotimaisen, ympäristöystävällisen ja uusiutuvan polttoaineen, sanoo Keravan Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto.

Siirtyminen fossiilisesta maakaasusta biopolttoaineisiin oli myös taloudellinen ratkaisu. Lehdon mukaan pysyminen maakaasussa olisi nostanut kaukolämmön hintaa, koska ympäristöä rasittavat polttoaineet ovat päästökaupan piirissä ja niiden verotus on kovempaa.

- Irtautuminen fossiilisista toi meille myös hintavakautta. Puuraaka-aine tulee sadan kilometrin säteeltä ja turve hiukan kauempaa. Kumipyöräkuljetus nostaa hintaa.

Biovoimalaitos tuottaa 75 prosenttia koko Keravan lämmöntarpeesta. Laitos tuottaa myös sähköä ja kaiken kaikkiaan polttoaineesta hyödynnetään jopa 90 prosenttia.

Ailahteleva politiikka
haittaa investointeja

Lehto manailee vain ailahtelevaa energiapolitiikkaa. Hän kaipaisi pitkäjänteisyyttä poliittiseen päätöksentekoon, jolla suositaan tai sorsitaan eri polttoaineita.

- Energiapolitiikan tempoilun vuoksi koko energia-alan into investoida uuteen voimantuotantoon on laantunut.

Lehdon mukaan hallitus on heikentänyt puun ja turpeen asemaa alentamalla metsähaketuen tasoa ja kiristämällä turpeen verotusta.

Lisäksi turpeen saatavuus on myös heikentynyt hitaan lupaprosessin vuoksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö on esittänyt sellupuun rajaamista energiapuutuen ulkopuolelle.

Eduskunta päättää asiasta viikolla 10.

Metsäteollisuus on vaatinut rajaamista turvatakseen sellupuun saatavuuden ja hintatason.

Rajaus merkitsee Lehdon mukaan lisääntyvää byrokratiaa ja puukaupan keskittymistä isommille yrityksille. Pienten hakettajayritysten toiminta käy mahdottomaksi.

- Meille tulee myös metsänhoidollista rankapuuta harvennusten seurauksena, mutta sen erotteleminen muusta energiapuusta olisi pienille yrityksille mahdotonta. Entä riittäisikö metsäenergiaa vielä Keravan biovoimalaa paljon suurempaan Helsingin Vuosaareen?

- Puuta kyllä riittää, Lehto vakuuttaa.

Toinen kysymys ovat puun varastointi ja toimitukset. Puuraaka-aineen tarve olisi Vuosaaressa aivan toista luokkaa kuin Keravalla. Vuosaaren voimalan polttoaineteho on 1 600 megawattia, kun Keravan biovoimalan vastaava luku on 80.

- Voi arvata, millainen polttoainelogistiikka tulisi olemaan, kun meillekin tulee yksi perävaunullinen puuta joka tunti vuorokauden ympäri voimalan käydessä täysillä.

Turpeen käyttöä rajoittaa myös sen varastointi. Turve ajetaan suoraan tuotantoon eikä sitä kasata pihoille.

Lehdon mukaan viime aikoina noussut huoli omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta korostaa kotimaisten polttoaineiden tärkeyttä.

Bioenergia ja aurinko

kasvattavat osuuttaan

Kivihiilestä luopuminen nopealla aikataululla on hyvin vaikeaa, sanoo VTT:n tutkija Antti Arasto. Hiilidioksidin talteenottomenetelmät tulevat kuitenkin avuksi ja tekevät kivihiilestä vähemmän saastuttavan keskipitkällä aikavälillä.

- Aurinkoenergian käyttö sekä lämmön että sähkön tuotannossa kasvaa. Kotimaista bioenergiaa käytetään yhä enemmän ja puuta energiakäyttöön kyllä riittää, Arasto vakuuttaa.

Kaikki eivät ole yhtä mieltä biomassan kestävyydestä. Vaikka metsä uusiutuu, se tapahtuu hitaasti.

- Kun puhutaan biomassan käytöstä energianlähteenä, on huomioitava, että metsien hiilivarasto meillä kasvaa kaiken aikaa. Metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään, Arasto toteaa.

Iso mänty kasvaa 80 vuotta ja sitoo kasvun aikana hiiltä. Kun puu poltetaan, sen sisältämä hiili vapautuu hetkessä. Kyse onkin siitä, millä aikavälillä hiilivapautta tarkastellaan.

Araston mukaan kantojen nostamista energiapuuksi ei aina pidetä kestävänä, mutta suurin osa täällä käytetystä biomassasta on kestävää.

Energiapuu ei
muuksi kelpaisi

Araston mukaan Suomen kannattaa tuoda EU:n puitteissa esille kansallista näkökulmaa ja pohjoisen havumetsävyöhykkeen pitkää puunkäytön perinnettä.

- Meillä energiana käytetään se osa puuta, joka ei muuhun kelpaa. Energiapuun hinnalla puu ei metsästä liiku mihinkään.

Arasto uskoo, että biomassa tulee olemaan iso osa Suomen energiapalettia. Biomassasta tulee säätövoimaa, kun muut – esimerkiksi uusiutuvat – energiamuodot kasvavat.

Biomassan tuotannolla on myös iso taloudellinen merkitys kotimaisena energiana, jonka korjuu tuo työtä haja-asutusalueelle. Puun arvoketju vahvistaa maaseudun taloutta.

Puun riittävyys ei Araston mukaan tule energiakäytön esteeksi. Suomen metsät kasvavat vuosittain yli 100 miljoonaa kuutiota ja hakkuut ovat noin 60 miljoonaa kuutiota.

- Suomessa on kehitetty leijukerroskattiloita, joissa polttoaine voidaan vaihtaa turpeesta ja biomassasta kivihiileen. Pienet määrät turvetta lisätään biomassaan rikin saamiseksi prosessiin. Rikki ehkäisee kloorikorroosiota ja parantaa biomassan hyötysuhdetta.

Hyvä uutinen Suomen energiatulevaisuudelle on monipuolinen energiarakenne. Se mahdollistaa jouston polttoaineissa. Jatkossa jousto ja hajautettu energiantuotanto vielä lisääntyvät, Arasto toteaa.

Asukkaiden oma
aurinkovoimala

Helen Oy:n (entinen Helsingin Energia) aurinkovoimala on valmistunut Suvilahteen tänä keväänä. Suomen toistaiseksi suurin aurinkovoimala rakennettiin tilaa säästäen valmiin sähköaseman katolle.

Aurinkovoimalan tuottajiksi pääsi kuka tahansa ostamalla nimikkopaneelin kuukausimaksulla. Aurinkovoimala tuottaa sähköä paneelien omistajille.

Helsingin Energia on luvannut rakentaa lisää aurinkovoimaloita, jos kysyntää riittää.

Energiaa myös

biojätteistä

Suomen jätevoimalat on rakennettu yhdyskuntajätehuollon tarpeita vastaaviksi vuosiin 2016–2017 mennessä. Koko maan lämmöstä ja sähköstä tuotetaan jätteillä noin kaksi prosenttia.

Jäte-energiaa saadaan jatkossa lisää myös biojätteen kaasuttamisella, eli mädättämällä jäte kaasuksi ja hyödyntämällä kaasu polttoaineena, uskoo Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo.

Biojätteen kierrätystä voitaisiin paikoin lisätä nykyisestä ja tuottaa jätteistä metaania, jolla tuotetaan lämpöä ja sähköä tai kaasua liikenteen tarpeisiin.

Orgaanisen jätteen hyötykäyttöä vauhdittaa kaatopaikkakielto, joka tulee voimaan vuonna 2016.

Muodostuvaa jätettä on siis ryhdyttävä eri tavoin hyödyntämään.

Palavan jätteen hyödyntämisessä ollaan jo pitkällä. Noin 40 prosenttia yhdyskuntajätteestä päätyy jätevoimalaitoksiin.

Jätteen määrä kasvaa keskimäärin 1–1,5 prosentin vuosivauhdilla talouden suhdanteiden mukaan.

Elintason kasvaessa tuotteiden elinkaari lyhentyy ja tavarat päätyvät kiihtyvällä tahdilla jätteeksi.

Jätevoimaloiden merkitys on paikallisesti suurin Vantaalla, jossa puolet kaupungin kaukolämmöstä ja kolmannes sähköntarpeesta saadaan jätteistä.

Faktat

Eroon fossiilisista

Parlamentaarisen ilmasto- ja energiakomitean mietintö asettaa tavoitteeksi lähes päästöttömän energiajärjestelmän vuoteen 2050 mennessä.

Sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on luovuttava lähes kokonaan fossiilisista polttoaineista ja turpeesta, ellei hiilidioksidin talteenottomenetelmiä saada taloudellisesti kannattaviksi.

Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta, kun mukaan lasketaan liikenteen käyttämä energia.

Energiapolitiikan tavoitteiksi on asetettu ilmaston ja ympäristön lisäksi toimitusvarmuus ja kilpailukyvyn tukeminen.

Kotimaisen bioenergian maksimaalinen käyttö pyritään turvaamaan ja liikenteen energialähteenä on lisättävä biopolttoaineiden käyttöä. Aurinko- ja tuulienergiaa sekä maalämpöä hyödynnetään nykyistä enemmän.

Vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiataloja.

Lähde: Energia- ja ilmastotiekartta 2050

Sähkön hankinta energialähteittäin 2014 (83,3 TWh)

Lämmityksen hyötyenergia, 2013

Pohjanmaa luottaa turpeeseen

Seinäjoelta katsottuna turpeen polttaminen lämmöksi ja sähköksi näyttää päivän selvältä. Turve on Pohjanmaalla paikallista polttoainetta ja sitä on paljon.

Vapon Pohjanmaan aluejohtaja Tommi Pihlajasalo toteaa, että turvetta käytetään energiantuotantoon jokaisessa Pohjanmaan kunnassa. Pihlajasalo vastaa asiakasalueellaan polttoaineiden myynnistä, asiakkuuksista, tuotannosta ja toimituksista.

Vapo tuottaa polttoturvetta paikallisille voima- ja lämpölaitoksille sekä muille energian tuottajille, jotka tuottavat lämpöä ja sähköä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnissa.

Suurten voimalaitosten kattiloissa voidaan polttaa rinnakkain hiiltä, puuta tai turvetta. Hintasuhteet, regulaatiot ja syöttötuet vaikuttavat polttoainekoostumukseen. Kunnalliset lämpölaitokset käyttävät polttoaineinaan puuta ja turvetta.

Uhkakuvana
uusiutumattomuus

Vapo investoi ja ostaa turvetta Pohjanmaan asiakasalueella 30 miljoonalla eurolla vuodessa.

Summalla työllistetään noin sata urakoitsijaa turveurakoinnissa ja polttoainetoimituksissa. Kesäaikaan Pohjanmaan turvesoilla työskentelee viitisensataa työntekijää turpeentuotannossa.

Pihlajasalo määrittele turve-Suomen sijaitsevan linjan Pori–Tampere–Jyväskylä–Mikkeli–Joensuu–Lappeenranta pohjoispuolella. Alueella sijaitsevat suurimmat tuotantoalueet ja käyttäjät.

Pihlajasalon mukaan turpeella on tulevaisuudessa uhkakuvana sen määrittely uusiutumattomaksi.

Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea linjasi Energia- ja ilmastotiekartassa 2050, että turpeen hyötyjen vuoksi on tärkeää varmistaa, että siitä luovutaan vasta viimeisenä fossiilisista polttoaineista luopumisen jälkeen.

Pihlajasalo muistuttaa, että yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto on energiatehokas tuotantomuoto ja turve on kotimainen polttoaine.

Turve työllistää
kotimaassa

Turve ja puu ovat paikallisia polttoaineita ja ne myös työllistävät paikallisesti. Suomessa käytetystä energiasta viime vuonna 35 prosenttia oli kotimaista.

- Jos nostaisimme energiaomavaraisuuden 50 prosenttiin, syntyisi 15 000 uutta työpaikkaa, toteaa Pihlajasalo.

Toimialan haasteena ovat pitkät lupaprosessit. Ympäristöluvan saaminen voi kestää Pihlajasalon mukaan jopa kaksi tai kolmekin vaalikautta eli jopa 8–12 vuotta.

Vuoden vaihteessa hallitus kevensi turpeen verotusta ja lisäsi metsähakkeen tukea parantaakseen niiden kilpailukykyä suhteessa halventuneeseen kivihiileen.

Keravan Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto vakuuttaa, että siirtyminen biopolttoaineeseen on taloudellista.

Keravan Energian biovoimala saa puupolttoaineen sadan kilometrin säteeltä.

Kotkassa taistellaan energiayhtiöstä

Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf esittää kaupungin omistaman Kotkan Energian myyntiä kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Tarve olisi noin 60 miljoonaa euroa.

Esitetyssä mallissa Kotkan Energia siirtyisi perustettavalle holding-yhtiölle, joka ostaisi velkarahalla Kotkan Energian, Kymenlaakson Sähkön ja Kouvolan kaupungin omistaman KSS Energian.

Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Elomaa, kok., vastustaa suunnitelmaa. Hänen arvionsa mukaan kaupunginvaltuuston enemmistö on yhtiön myyntiä vastaan.

Kaupunginhallituksen jäsen Jorma-Kalevi Merivirta, ps., on valittanut kaupunginhallituksen päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Kotkan Energian arvosta on pyydetty kaksi konsulttiselvitystä, joiden mukaan hintahaarukaksi tuli 40–70 miljoonaa euroa.

Suomen suurin aurinkovoimala valmistui Helsingin Suvilahteen.

Faktat

Eroon fossiilisista

Parlamentaarisen ilmasto- ja energiakomitean mietintö asettaa tavoitteeksi lähes päästöttömän energiajärjestelmän vuoteen 2050 mennessä.

Sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on luovuttava lähes kokonaan fossiilisista polttoaineista ja turpeesta, ellei hiilidioksidin talteenottomenetelmiä saada taloudellisesti kannattaviksi.

Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta, kun mukaan lasketaan liikenteen käyttämä energia.

Energiapolitiikan tavoitteiksi on asetettu ilmaston ja ympäristön lisäksi toimitusvarmuus ja kilpailukyvyn tukeminen.

Kotimaisen bioenergian maksimaalinen käyttö pyritään turvaamaan ja liikenteen energialähteenä on lisättävä biopolttoaineiden käyttöä. Aurinko- ja tuulienergiaa sekä maalämpöä hyödynnetään nykyistä enemmän.

Vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiataloja.

Lähde: Energia- ja ilmastotiekartta 2050

Sähkön hankinta energialähteittäin 2014 (83,3 TWh)

Lämmityksen hyötyenergia, 2013

Pohjanmaa luottaa turpeeseen

Seinäjoelta katsottuna turpeen polttaminen lämmöksi ja sähköksi näyttää päivän selvältä. Turve on Pohjanmaalla paikallista polttoainetta ja sitä on paljon.

Vapon Pohjanmaan aluejohtaja Tommi Pihlajasalo toteaa, että turvetta käytetään energiantuotantoon jokaisessa Pohjanmaan kunnassa. Pihlajasalo vastaa asiakasalueellaan polttoaineiden myynnistä, asiakkuuksista, tuotannosta ja toimituksista.

Vapo tuottaa polttoturvetta paikallisille voima- ja lämpölaitoksille sekä muille energian tuottajille, jotka tuottavat lämpöä ja sähköä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnissa.

Suurten voimalaitosten kattiloissa voidaan polttaa rinnakkain hiiltä, puuta tai turvetta. Hintasuhteet, regulaatiot ja syöttötuet vaikuttavat polttoainekoostumukseen. Kunnalliset lämpölaitokset käyttävät polttoaineinaan puuta ja turvetta.

Uhkakuvana
uusiutumattomuus

Vapo investoi ja ostaa turvetta Pohjanmaan asiakasalueella 30 miljoonalla eurolla vuodessa.

Summalla työllistetään noin sata urakoitsijaa turveurakoinnissa ja polttoainetoimituksissa. Kesäaikaan Pohjanmaan turvesoilla työskentelee viitisensataa työntekijää turpeentuotannossa.

Pihlajasalo määrittele turve-Suomen sijaitsevan linjan Pori–Tampere–Jyväskylä–Mikkeli–Joensuu–Lappeenranta pohjoispuolella. Alueella sijaitsevat suurimmat tuotantoalueet ja käyttäjät.

Pihlajasalon mukaan turpeella on tulevaisuudessa uhkakuvana sen määrittely uusiutumattomaksi.

Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea linjasi Energia- ja ilmastotiekartassa 2050, että turpeen hyötyjen vuoksi on tärkeää varmistaa, että siitä luovutaan vasta viimeisenä fossiilisista polttoaineista luopumisen jälkeen.

Pihlajasalo muistuttaa, että yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto on energiatehokas tuotantomuoto ja turve on kotimainen polttoaine.

Turve työllistää
kotimaassa

Turve ja puu ovat paikallisia polttoaineita ja ne myös työllistävät paikallisesti. Suomessa käytetystä energiasta viime vuonna 35 prosenttia oli kotimaista.

- Jos nostaisimme energiaomavaraisuuden 50 prosenttiin, syntyisi 15 000 uutta työpaikkaa, toteaa Pihlajasalo.

Toimialan haasteena ovat pitkät lupaprosessit. Ympäristöluvan saaminen voi kestää Pihlajasalon mukaan jopa kaksi tai kolmekin vaalikautta eli jopa 8–12 vuotta.

Vuoden vaihteessa hallitus kevensi turpeen verotusta ja lisäsi metsähakkeen tukea parantaakseen niiden kilpailukykyä suhteessa halventuneeseen kivihiileen.

Keravan Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto vakuuttaa, että siirtyminen biopolttoaineeseen on taloudellista.

Keravan Energian biovoimala saa puupolttoaineen sadan kilometrin säteeltä.

Kotkassa taistellaan energiayhtiöstä

Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf esittää kaupungin omistaman Kotkan Energian myyntiä kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Tarve olisi noin 60 miljoonaa euroa.

Esitetyssä mallissa Kotkan Energia siirtyisi perustettavalle holding-yhtiölle, joka ostaisi velkarahalla Kotkan Energian, Kymenlaakson Sähkön ja Kouvolan kaupungin omistaman KSS Energian.

Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Elomaa, kok., vastustaa suunnitelmaa. Hänen arvionsa mukaan kaupunginvaltuuston enemmistö on yhtiön myyntiä vastaan.

Kaupunginhallituksen jäsen Jorma-Kalevi Merivirta, ps., on valittanut kaupunginhallituksen päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Kotkan Energian arvosta on pyydetty kaksi konsulttiselvitystä, joiden mukaan hintahaarukaksi tuli 40–70 miljoonaa euroa.

Suomen suurin aurinkovoimala valmistui Helsingin Suvilahteen.