Oulu kampanjoi

sijaisperheiden saamiseksi

Huostaan otetuista lapsista 80 prosenttia on sijoitettu Oulussa perhehoitoon, jota tarjoaa 250 perhettä.

Perhehoito tulee kaupungille edullisemmaksi kuin laitoshoito, ja usein se on parempi vaihtoehto myös lapselle.

pentti honkanen

-Perhehoito on parasta mahdollista sijaishuoltoa lapselle, koska se antaa lapselle kiintymyksen ja kodin mahdollisuuden, sanoo Oulun sosiaalijohtaja Arja Heikkinen.

Pieniä lapsia ei sijoiteta lyhytaikaisesti eikä kriisisijoituksissa lastenkotiin, vaan he menevät päivystysperheisiin.

- Oulussa on 250 sijaisperhettä, joista 30 perhettä on päivystysperheitä. 60 perhettä on sukulaissijaisperheitä.

Saadakseen sijaisperheitä Oulu on kampanjoinut asian puolesta. Kampanjat ovat tuottaneet hyvin perhehoidosta kiinnostuneita.

- Oulu osallistuu vuosittain valtakunnalliseen Perhehoitoliiton vetämään Ajoissa kotiin -kampanjaan. Olimme syyskuun aikana näkyvästi esillä medioissa.

Perheet osallistuvat
valmennukseen

- Haastattelemme kaikki perheet, selvitämme heidän taustansa ja pyydämme rikosrekisteriotteet. Perheet eivät voi olla itse lastensuojelun, mielenterveystoimen tai päihdetyön asiakkaita.

Sijaisperheeksi pääseminen edellyttää perheeltä PRIDE-koulutukseen osallistumista.

PRIDE-ohjelma on käytännön ja tutkimuksen yhteistyönä USA:ssa kehitetty, 14-vaiheinen lastensuojelun perhehoidon kehittämisohjelma. Suomessa PRIDE tunnetaan ensisijaisesti sijais- ja adoptiovanhempien PRIDE-valmennuksesta, joka on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1995 alkaen.

Sosiaalityöntekijä
tukee perhettä

Perhehoidossa olevalla lapsella on oma sosiaalityöntekijä, joka vastaa lapsen asiakassuunnitelmasta, lapsen tuesta, perheen tuesta ja kaikesta yhteistyöstä lapsen asioissa.

Sijaisvanhempia tuetaan muun muassa mentoroinnilla, työnohjauksella, vertaistuella ja täydennyskoulutuksella.

- Perhehoito tekee yhteistyötä Perhehoitoliiton alueellisen yhdistyksen kanssa vertaistuen järjestämisessä, koulutuksessa sekä edunvalvonta-asioissa.

Päivystysperheinä toimivat saavat PRIDE:n lisäksi päivystys- ja kriisitoimintaan oma jatkokoulutuksen. Sukulais- ja läheisverkostosijoituksiin on oma valmennus.

Aina ei lasta tai nuorta voida sijoittaa perheeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi huumeita käyttävät nuoret. Silloin vaihtoehdoksi jää laitoshoito.

Lakiin tarvitaan
siirtymäsäädökset

Parasta aikaa eduskunta käsittelee lakiehdotusta, jonka mukaan lasten määrä sijaisperheessä voisi olla yli neljä vain sisaruksia hoidettaessa. Jos tämä toteutuu, riskinä on turhat uudelleen sijoitukset.

- Lain jatkokäsittelyssä tulisi varmistaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan jo esittämät siirtymäsäädökset sisällytetään lakiin. Näin turvataan olemassa olevien sopimusten jatkuminen, jos se on lapsen edun kannalta paras vaihtoehto, Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen sanoo.

Perhehoito on parempi vaihtoehto

Lastensuojelun isot kustannukset kertyvät lasten ja nuorten sijoittamisesta laitoksiin, selviää Kuusikkokuntien laskelmasta.

Lastensuojelun kustannukset Kuusikkokunnissa eli Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Turussa, Tampereella ja Oulussa olivat yhteensä 331 miljoonaa euroa vuonna 2013. Tästä summasta 262 miljoonaa euroa käytettiin lasten ja nuorten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle joko perheisiin tai laitoksiin.

Erityisesti laitokseen sijoittaminen tulee kalliiksi. Helsingin lastensuojelun kustannukset olivat 127 miljoonaa euroa. Siitä kului laitoshoitoon 75 miljoonaa.

Turussa rahat menevät lähes tyystin laitoshoitoon, ja lastensuojelun muulle toiminnalle jää vain rippeet.

Viime vuosina erityisesti kiireelliset sijoitukset ovat lisääntyneet voimakkaasti.

Tampereella ja Oulussa sijoitusten kustannuksia on saatu hillittyä perhehoidon avulla. Oulussa sijoittamisen kustannuksista alle puolet tulee laitossijoittamisesta.

Lapsen sijoittaminen vuoden ajaksi laitokseen maksaa kunnalle enemmän kuin tavallinen palkansaaja ansaitsee verotettavaa tuloa.

Suuruusluokka on 100 000 euroa vuodessa.

- Laitossijoitukset maksavat yli 6 500 euroa kuukaudessa lasta kohden ja kalleimmillaan jopa 13 000 euroa kuukaudessa, kertoo Oulun sosiaalijohtaja Arja Heikkinen.

Perhehoito on
edullisempaa

Arja Heikkisen mukaan haastavimmissa ja tuetuissa perhehoitosijoituksissa hinta nousee tuki mukaan laskettuna noin
3 500 euroon kuukaudessa lasta kohden.

- Halvimmillaan perhehoito maksaa noin 1 000 euroa kuukaudessa lasta kohden, kalleimmillaan 2 200 euroa.

Saman suuntaisia laskelmia on saatu Lastensuojelun Keskusliitossa.

Raportti Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät selvitti, että vuonna 2011 vuosi laitoksessa maksoi noin 93 000 euroa ja sijaisperheessä 23 000 euroa lasta kohden.

Faktat

Kiireellisesti sijoitettujen

lasten ja nuorten

määrät kasvaneet

Vuonna 2013 kiireellisesti sijoitettujen määrä kasvoi 6,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2012 kasvua kiireellisissä sijoituksissa oli 1,8 prosenttia.

Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna
18 022 lasta ja nuorta vuonna 2013. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus oli 1,4 prosenttia 0–20-vuotiaista. Osuus on pysynyt ennallaan vuoteen 2012 verrattuna.

Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 88 795 lasta ja nuorta vuonna 2013.

Avohuollon asiakkaiden määrä kasvoi 2 prosenttia vuodesta 2012. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin
107 896 ja niiden määrä kasvoi 4 prosenttia vuodesta 2012.

THL:n vuotta 2013 koskevan raportin mukaan vastaavaan väestöön suhteutettuna eniten lastensuojeluilmoituksia tehtiin Keski-Suomessa (7,0 % vastaavasta väestöstä) ja vähiten Pohjanmaalla
(3,5 %).

Sijoitettujen vanhemmille

vertaisryhmä

Lapsensa huostaanoton tai sijoituksen kokeneille vanhemmille, äideille ja isille perustettiin helmikuussa uusi Voikukkia-vertaistukiryhmä Jyväskylässä.

Ryhmässä vanhemmilla on mahdollisuus keskustella lapsen sijoituksen aiheuttamasta tilanteesta, tunteista ja kokemuksista muiden vastaavassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmän tavoitteena on tukea vanhemman omaa elämää ja selviytymistä sekä vahvistaa vanhemmuutta.

Syksyllä käynnistynyt Voikukkia-ryhmä päättyi tammikuussa ja kokemukset ovat olleet erittäin hyviä.

- Tarkoituksenamme on juurruttaa vertaistukiryhmätoiminta yhdeksi sijoitettujen lasten vanhempien tukimuodoksi Jyväskylässä, kertoo sosiaaliohjaaja Tuula Pollari Jyväskylän kaupungin lastensuojelun sijaishuollosta.

Vertaistukiryhmä kokoontuu 10 kertaa. Toiminta on luottamuksellista.

Lastensuojelun kustannukset Kuusikkokunnissa vuonna 2013 (miljoonaa euroa).

Lastensuojelun kustannukset Kuusikkokunnissa vuonna 2013 (miljoonaa euroa).

Sijotusten kustannukset Kuusikkokunnissa vuonna 2013 (miljoonaa euroa).

Sijotusten kustannukset Kuusikkokunnissa
vuonna 2013 (miljoonaa euroa).

Faktat

Kiireellisesti sijoitettujen

lasten ja nuorten

määrät kasvaneet

Vuonna 2013 kiireellisesti sijoitettujen määrä kasvoi 6,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2012 kasvua kiireellisissä sijoituksissa oli 1,8 prosenttia.

Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna
18 022 lasta ja nuorta vuonna 2013. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus oli 1,4 prosenttia 0–20-vuotiaista. Osuus on pysynyt ennallaan vuoteen 2012 verrattuna.

Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 88 795 lasta ja nuorta vuonna 2013.

Avohuollon asiakkaiden määrä kasvoi 2 prosenttia vuodesta 2012. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin
107 896 ja niiden määrä kasvoi 4 prosenttia vuodesta 2012.

THL:n vuotta 2013 koskevan raportin mukaan vastaavaan väestöön suhteutettuna eniten lastensuojeluilmoituksia tehtiin Keski-Suomessa (7,0 % vastaavasta väestöstä) ja vähiten Pohjanmaalla
(3,5 %).

Sijoitettujen vanhemmille

vertaisryhmä

Lapsensa huostaanoton tai sijoituksen kokeneille vanhemmille, äideille ja isille perustettiin helmikuussa uusi Voikukkia-vertaistukiryhmä Jyväskylässä.

Ryhmässä vanhemmilla on mahdollisuus keskustella lapsen sijoituksen aiheuttamasta tilanteesta, tunteista ja kokemuksista muiden vastaavassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmän tavoitteena on tukea vanhemman omaa elämää ja selviytymistä sekä vahvistaa vanhemmuutta.

Syksyllä käynnistynyt Voikukkia-ryhmä päättyi tammikuussa ja kokemukset ovat olleet erittäin hyviä.

- Tarkoituksenamme on juurruttaa vertaistukiryhmätoiminta yhdeksi sijoitettujen lasten vanhempien tukimuodoksi Jyväskylässä, kertoo sosiaaliohjaaja Tuula Pollari Jyväskylän kaupungin lastensuojelun sijaishuollosta.

Vertaistukiryhmä kokoontuu 10 kertaa. Toiminta on luottamuksellista.

Lastensuojelun kustannukset Kuusikkokunnissa vuonna 2013 (miljoonaa euroa).

Lastensuojelun kustannukset Kuusikkokunnissa vuonna 2013 (miljoonaa euroa).

Sijotusten kustannukset Kuusikkokunnissa vuonna 2013 (miljoonaa euroa).

Sijotusten kustannukset Kuusikkokunnissa
vuonna 2013 (miljoonaa euroa).