Ilta-Sanomat on koonnut vuosittain tilastoja eri aiheista ja laskenut niistä muodostetut pisteet yhteen ja saanut kunnat järjestykseen. Vuonna 2008 kaikkiaan 413 onnellisimman kunnan listan kärjessä oli Ahvenanmaan Luoto. Onnettomin oli Kouvola.
(I-S 23.1.2008)
Ilta-Sanomat on koonnut vuosittain tilastoja eri aiheista ja laskenut niistä muodostetut pisteet yhteen ja saanut kunnat järjestykseen. Vuonna 2008 kaikkiaan 413 onnellisimman kunnan listan kärjessä oli Ahvenanmaan Luoto. Onnettomin oli Kouvola. (I-S 23.1.2008)

PARAS KUNTA

SUOMESSA

- mittausmenetelmästä viis

Aina saadaan uutinen, kun pannaan kunnat paremmuusjärjestykseen – millä tahansa perusteella. On löydetty onnellisin ja onnettomin kunta, vanhusrakkain ja lapsirakkain kunta, paras mökkikunta, paras yrittäjäkunta, paras imagokunta.

Minkälaisin mittauksin paremmuusjärjestykset syntyvät?

heikki helin

Kuntien paremmuutta koskevista listauksista osa on selkeästi viihdettä ja sellaiseksi ne ymmärretäänkin.

Niiden lisäksi on erilaisia kuntarankingeja ja barometreja, joita markkinoidaan tutkimuksina ja jotka joku ottaa vakavasti, vaikka niiden arvioinnin kannalta keskeisiä asioita ei kerrota.

Jos tutkimuksen tekotapaa ei kerrota, on tulos uskon varassa. Missä ovat kriittiset journalistit, kun näitä tutkimuksia uutisoidaan?

Tyytyväisiä asukkaita,
mutta miten mitattu?

Muutaman viime kuukauden aikana on julkistettu urheiluhenkisiä kuntien tulosluetteloita. EPSI Ratingin mukaan Pirkkalassa ovat Suomen tyytyväisimmät asukkaat. Seuraaviksi sijoittuivat Siilinjärvi ja Lieto.

Innolink sai Suomen suositelluimmiksi asuinkunniksi Kaarinan, Tampereen ja Ylöjärven.

Kaikki edellä mainitut kunnat ovat varmasti aika hyviä kunniksi, mutta ovatko ne parhaita, on toinen asia.

Epsi kuntarating 2014 Top 10 oli seuraava: Pirkkala 83,2, Siilinjärvi 79,3, Lieto 78,6, Naantali 78,1, Kaarina 76,9, Hyvinkää 72,2, Tampere 71,8, Lempäälä 71,5, Helsinki 71,2, Rauma 71,0

Ulkopuolisen on mahdoton arvioida näiden barometrien tuloksia, koska kyselyjen taustoja ei kerrota. Kriittinen lukija miettisi, mitä kuntalaisilta oli kysytty, montako vastaajaa kustakin kunnasta oli mukana ja miten tyytyväisyysindeksit on muodostettu. Haastattelut on kerätty yhdeksän kuukauden aikana. Se on pitkä aika ja moni asia voi sen kuluessa muuttua.

Ensimmäinen vertailu
poistui verkosta

Ensimmäinen EPSIn vertailu julkaistiin vuonna 2011. Sitä koskeva tiedote (23.1.2012) on poistettu verkosta. Sen ensimmäinen havainto oli: ”Mäntsälässä Suomen tyytyväisimmät asukkaat, Pirkkalassa tyytymättömimmät.”

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi kyselyä todeten (30.1.2012): ”Tutkimuksessa arvioitiin muun muassa päivittäistavara- ja erikoistavarakauppa, laajakaistapalvelut, pankit ja vakuutuslaitokset. Yhteiskunnan tarjoamista palveluista mukana ovat peruskoulu, terveydenhuolto, poliisi ja julkinen liikenne.”

Ulkopuolinen jää ihmettelemään, mitä Pirkkalassa on neljän vuoden aikana tehty, kun kuntalaisten tyytyväisyys on lisääntynyt hypähtämällä. Osan selittää se, että kolmessa viimeisessä vertailussa on rajoituttu kunnallisiin palveluihin kohdistettuihin odotuksiin ja niiden täyttymiseen. Toinen mahdollisuus on otoksen heikkous.

Vuoden 2014 vertailussa edellisvuoden voittaja, Kauniainen, sai myös hyvän arvosanan (82,3) mutta jäi pienen otoksen vuoksi listauksen ulkopuolelle.

Houkuttelevin kunta
asua on Kaarina?

Innolink toteutti lokakuussa 2014 kuntien asumista, elinvoimaisuutta, päätöksentekoa, houkuttelevuutta sekä palvelutasoa kartoittavan valtakunnallisen kuntabarometrin. Innolinkin tulosten arviointi on yhtä vaikeaa kuin EPSI Ratingin. Missään ei kerrota, mitä on kysytty tai montako vastaajaa missäkin kunnassa on ollut.

Suomen suositelluimpia asuinkuntia ovat asukkaita ja yrityksiä edustavien vastaajien mukaan Kaarina, Tampere ja Ylöjärvi (vertailussa mukana suuret ja keskikokoiset kunnat, yli 30 000 asukasta).

Lisäksi listattiin kuntia päätöksentekokyvyn ja elinvoimaisuuden mukaan. Etsittiin myös suosituimpia lomakuntia.

Olisi mielenkiintoista tietää, miten kuntien palvelutasoa, elinvoimaisuutta, päätöksentekokykyä ja haluttavuutta loma-asuinkuntana on mitattu. Se mitä ja miten on kysytty, vaikuttaa ratkaisevasti lopputulokseen.

Innolinkin selvitys on kaupan. Kunnat joutuvat kansanomaistaen ostamaan sian säkissä.

Kuntakohtaisen tuloksen, yhden moduulin (asuminen/elinvoimaisuus/päätöksenteko/houkuttelevaisuus/palvelut) saa 1 000 eurolla. Kaikki vastaukset sisältävä paketti (asuminen, elinvoimaisuus, päätöksenteko, houkuttelevaisuus, palvelut) maksaa 3 000 euroa.

Asuinkunnan
suosittelu

Epsi kysyi: ”Suosittelisitko omaa kotikuntaasi tuttavillesi?” Kuntien välillä esiintyy suuria eroja.

Parhaimmat suositteluluvut saavat top 10:stä löytyvät Pirkkala, Siilinjärvi ja Lempäälä. Näiden kuntien asukkaista noin 6-7 kymmenestä ilmaisee halukkuutta suositella kuntaansa.

Heikoimmat suositteluluvut jäävät varsin pieniksi – alle kymmenesosa Imatran ja Raahen asukkaista olisi valmiita suosittelemaan kuntaansa muille.

Innolink selvitti samaa asiaa. Kotikuntaansa asuinpaikaksi suositeltiin Innolinkin mukaan vähiten Kouvolassa, Kotkassa ja Salossa.

Salon Seudun Sanomien uutisen mukaan Salossa oli vastaajina 23 asukasta ja 22 yrityksen edustajaa. Se on aika vähän yli 50 000 asukkaan kaupungista.

Kritiikittömät
tulosluettelot

Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan kuntapalveluista ei voi kysyä yleiskysymyksellä.

Kunnilla on paljon erilaisia tehtäviä, joten yleiskysymyksellä ei saada mitään tietoa siitä, annetaanko arvosana esimerkiksi kirjastopalveluille, katujen ylläpidolle, terveyspalveluille vai päivähoidolle.

Pekola-Sjöblom laittaisi jäitä hattuun tällaisten vertailujen tulkinnassa.

Kuntalistoista on helppo tehdä otsikoita parhaimmista ja surkeimmista kunnista. Jos oman alueen kunnat eivät ole parhaiden tai heikoimpien joukossa, voi vertailla niiden sijoituksia.

Rankingin todistusvoimaa ei siis epäillä. Lahdessa todettiin indeksilukeman olevan 64,8, joka oli 1,5 yksikköä suurempi kuin vuosi sitten. Uusi Lahti -lehti kirjoitti 21.1.2015 pääkirjoituksessa: Lahti teki paluun vuoden 2012 tasolle. Merkille pantavaa on, että Lahti sijoittui valtakunnallisien keskiarvon (67,4) alapuolelle. 73 paikkakunnan joukossa Lahden sija oli 50. Lahteen liittyvä Nastola pärjäsi Lahteakin huonommin, sijoitus oli 66. ja indeksiluku 60,7.”

Samanlaisia vertailuja löytyy jokaisesta maakunnasta.

Listan kärkipään kuntien johtajat ja poliitikot hykertelevät tyytyväisyyttään.

Pirkkalan pormestari Helena Rissanen iloitsi tuloksesta Helsingin Sanomissa 21.1.2015.

- Tosi kiva kuulla, että nousimme ykköseksi. Ensimmäisenä tulee mieleen, että meidän henkilöstömme on jaksanut tehdä hyvin työtä, jotta palvelut on saatu toimimaan.

Kaarinan kunnan sivuilla todetaan, että ”Kaarina on loistanut kärkisijalla monissa eri valtakunnallisissa tutkimuksissa. Meidät on valittu Suomen luovimmaksi kunnaksi, Suomen halutuimmaksi asuinpaikaksi, yritysilmapiiriltään Suomen parhaaksi ja palvelultaan Suomen parhaaksi” (http://www.kaarina.fi/kaarina-info/).

Kuukausiliite löysi
Suomen onnellisimman kunnan

Helsingin Sanomien Kuukausiliite etsi Suomen onnellisinta kuntaa 1990-luvulla (5.1.1995).

Ongelmaksi muodostui se, ettei ollut kiistatonta onnellisuuden määritelmää. Lehdessä todettiin, että eräistä onnellisen elämän rakennusaineista oli vallalla kohtalainen yksimielisyys. Vielä helpompi oli sopia siitä, millaiset asiat tuovat elämään onnettomuutta. Niinpä lehti valitsi lopulta 27 tilastoa. Tarkasteltavaksi otettiin 102 kaupunkia.

Koska toiset asiat ovat ihmisille tärkeämpiä kuin toiset, eri tilastoille annettiin erisuuruisia kertoimia yhdestä viiteen.

Lehti ynnäsi pisteet ja se osoitti, että Suomen onnellisimmat asuivat Uudessakaarlepyyssä.

Seuraavina olivat Närpiö, Kauniainen, Maarianhamina ja Kaarina. Suurten kaupunkien sijaluvut olivat: Vantaa 44, Tampere 55, Oulu 66, Pori 74, Jyväskylä 85, Kuopio 85, Kouvola 88, Lahti 90, Turku 92, Helsinki 94.

Suomen onnettomimmaksi kunnaksi seuloutui Pieksämäki. Se sai kantaa tuota leimaa pitkään.

HS:n vertailu
kuntalistojen esikuva

Helsingin Sanomien onnellisuusjuttua voidaan pitää kaikkien myöhempien juttujen esikuvana.

Useimmat vertailut sen jälkeen ovat olleet heikkoja, mekaanisia muunnelmia, joiden päätavoitteena on ollut tuottaa näyttävä ja ostamishaluja herättävä juttu.

Moni ihminen on kiinnostunut oman kuntansa sijoituksesta muiden kuntien joukossa.

Ostohaluja lisäävät lööppi ja otsikot: ”Suomen onnellisin kunta”, ”Suomen epäsuosituin kunta”, ”Asutko Suomen surkeimmassa kunnassa – katso miten oma kuntasi pärjää”.

Oikeita tilastoja,
kepeitä juttuja

Ilta-Sanomat on listannut vuosittain kuntia onnellisuuden tai jonkin muun piirteen perusteella.

Esimerkiksi vuoden 2008 lopulla lehti julkaisi kuntien onnellisuuslistan (23.12.2008). Lehti indeksoi kunnat kymmenen eri tilaston perusteella. Tilastot olivat: kunnan alle 6-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrä, äänestysinto, palvelualalla työskentelevien osuus työväestä, liikenne-, omaisuus- ja väkivaltarikosten määrä, veroäyri, työttömyysaste ja avioerojen määrä. Tilastot olivat vuosilta 2004–2007.

Kaikkiaan 413 kunnan listan kärjessä olivat ahvenanmaalaiset kunnat Luoto, Värdö, Lemland, Lemu, Iniö ja Föglö.

Kolme onnettominta olivat Suomenniemi, Vaala ja Kouvola.

Suurten kaupunkien sijoitukset olivat seuraavat: Turku 409, Lahti 407, Helsinki 403, Pori 399, Jyväskylä 387, Oulu 371, Tampere 362, Kuopio 360, Vantaa 332 ja Espoo 144.

Ilta-Sanomat uusi selvityksen parin vuoden kuluttua. Suurista kaupungeista Kouvolan sijoitus oli 294, Helsingin 308, Turun 330 ja Lahden 340, eli kolmanneksi heikoin.

Vuonna 2011 lehti käänsi taulukon toisinpäin. Onnettomin oli Kemi, kakkosena Lahti.

Kone tulosti kuntalistat, mutta tuskin sillä oli paljoa tekemistä kuntalaisen onnellisuuden kanssa?

Helsingin Sanomat
ja 17 kriteeriä

Helsingin Sanomat kartoitti pari vuotta sitten Suomen parasta kuntaa (HS 28.10.2012).

Kunnat laitettiin paremmuusjärjestykseen 17 kriteerin avulla. Ne olivat: henkeen ja omaisuuteen kohdistuva rikollisuus, työttömyys, sairastavuus, korkeakoulutus, syntyvyys, rakennetut liikuntapaikat, ahtaasti asuminen, verotulot, kunnan veroprosentti, äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 2008, kirjastokäynnit, yhteyden saaminen terveyskeskukseen, huoltosuhde, kunnan lainakanta, kunnan vuosikate poistoista, toimeentulotuen saajien osuus sekä 8–9-luokkalaiset nuoret, joilla ei oman vastauksensa mukaan ole ystäviä.

Vertailun kärjessä oli kehyskuntia: Rusko, Paimio, Masku, Vöyri, Lemi, Säkylä, Tuusula, Kaarina, Mustasaari, Lieto, Taipalsaari, Eurajoki, Parainen, Pyhtää ja Hollola.

Vertailun tulos riippuu
siitä mitä mitataan

Vertailun tulos riippuu siitä mitä mitataan tai mitä mittareita käytetään. Mittareiden suuri määrä ei ole osoitus mittauksen perusteellisuudesta, vaan useimmiten sen heikkoudesta: ei tiedetä mikä on tärkeää.

Kun kaikki on samanarvoista, lopputulos on sekametelisoppaa.

Jos edellä olevaan vertailuun olisi otettu vaikkapa työpaikkaomavaraisuus, olisi kehyskuntien sijoitus heikentynyt.

Yhteinen piirre monia muuttujia sisältäneille vertailuille on se, että muuttujat ovat keskenään riippuvaisia. Jos kunnassa on työttömyyttä, on huoltosuhde heikko ja toimeentulotuensaajien osuus suuri, asutaan ahtaasti, korkeakoulutuksen saaneiden määrä on pieni ja kunnan talouskin saattaa olla heikko. Miksi laskea yhteen monia melkein samaa asiaa kuvaavia tekijöitä?

Listat tekevät kärkeen sijoittuneiden kuntien johtajat ehkä onnellisiksi, vaikka he ymmärtävät tuloksen olevan hupia. Listan jälkipään sijoitusten kunnissa kannata takkia repiä.

Faktat

Vertailujen taustat

EPSI kertoo tutkimuksen olevan osa Euroopan laajuista EPSI Rating ohjelmaa. Kysymyslomakkeen kerrotaan sisältäneen 4 mallikysymystä ja 10 taustakysymystä. Mallikysymykset käsittelivät palveluihin kohdistuvia odotuksia ja niiden täytymistä, suositteluhalukkuutta ja sekä vastaajan mielipidettä siitä, miten lähellä kuvitteellista, täydellistä asuinkuntaa nykyinen asuinkunta on.

Kysymyksiin vastattiin asteikolla 1–10. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluin 6.3–27.11.2014 välisenä aikana. Vastauksia kerättiin 10 000.

Kaikista Suomen kunnista ei saatu riittävää otosmassaa ja lopulliseen arviointiin hyväksyttiin 73 kuntaa, joista saatujen haastattelujen määrä ylitti vaaditun rajan (http://www.epsi-finland.org/images/stories/reports/Municipalities/Kuntarating_2014-EPSI_Rating.pdf).

Innolink toteutti lokakuussa 2014 kuntien asumista, elinvoimaisuutta, päätöksentekoa, houkuttelevuutta sekä palvelutasoa kartoittavan valtakunnallisen kuntabarometrin.

Kohderyhmä koostui asukkaista, yrityspäättäjistä sekä kuntapäättäjistä.

Tutkimustulokset perustuvat 2 000 asukkaan, 1 245 yrityksen sekä 119 kuntapäättäjän vastauksiin.

Valtakunnallisen tutkimuksen tavoitteena oli mitata kuntien toimintaa niin asukkaiden, yrittäjien kuin kuntapäättäjienkin näkökulmasta. Lopputuloksena syntyi laaja barometri siitä, kuinka tehokkaasti ja hyvin kunnat Suomessa toimivat. (http://www.innolink.fi/kuntaranking-paljasti-eroavaisuudet-kuntapaattajien-kuntalaisten-ja-yrittajien-tyytyvaisyydessa-kuntaansa/)

Kommentti

Melkein kaikki menee

kyselemättä läpi

EPSI Rating julkisti 21.1. tiedotteen, jossa kerrottiin, että Pirkkalassa ovat Suomen tyytyväisimmät asukkaat. Tiedotteessa ei kerrottu, mitä kuntalaisilta oli kysytty, montako vastaajaa missäkin kunnassa oli ja miten kunnat jonoon asettava indeksi oli laskettu.

Uutinen julkaistiin useissa tiedotusvälineissä.

Kärkipään kuntien johtajat olivat onnellisia.

Yhtään kriittistä kommenttia en ole nähnyt. Missä ovat kriittiset journalistit? Jos tutkimuksen tekotapaa ei kerrota, on tulos uskon varassa.

Kaikissa listauksissa eivät ole mukana edes kaikki kunnat, mutta sitä ei kerrota.

En ole nähnyt montaakaan toimittajien tekemää, listojen mielekkyyttä pohtivaa kirjoitusta.

Yksi sentään muistuu mieleen: Innolink selvitti suosittelevatko kuntalaiset omaa kuntaansa asuinpaikaksi muille. Kotikuntaansa asuinpaikaksi suositeltiin Innolinkin mukaan vähiten Kouvolassa, Kotkassa ja Salossa.

Salon Seudun Sanomat uutisoi, että Salossa asiaa oli kysytty 23 asukkaalta ja 22 yrityksen edustajalta. Salossa on noin 50 000 asukasta.

Heikki Helin

Kirjoittaja on isojen kuntien talouteen perehtynyt lahtelainen dosentti

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen kuntavertailun klassikon onnellisin kaupunki Uusikaarlepyy ja onnettomin Pietarsaari saivat kantaa näitä mielikuvia pitkään (5.1.1995). Isojoki oli vanhusten paratiisi (Ilta-Sanomat 24.1.2011). Vuotta myöhemmin Kaskinen oli vanhusrakkain
(I-S 31.12.2011)
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen kuntavertailun klassikon onnellisin kaupunki Uusikaarlepyy ja onnettomin Pietarsaari saivat kantaa näitä mielikuvia pitkään (5.1.1995). Isojoki oli vanhusten paratiisi (Ilta-Sanomat 24.1.2011). Vuotta myöhemmin Kaskinen oli vanhusrakkain (I-S 31.12.2011)
Helsingin Sanomat asetti kuntia paremmuusjärjestykseen 17 kriteerin avulla. Kriteerien suuri määrä ei tuonut mitään lisäarvoa selvitykseen (Helsingin Sanomat 28.10.2012).
Helsingin Sanomat asetti kuntia paremmuusjärjestykseen 17 kriteerin avulla. Kriteerien suuri määrä ei tuonut mitään lisäarvoa selvitykseen (Helsingin Sanomat 28.10.2012).

Faktat

Vertailujen taustat

EPSI kertoo tutkimuksen olevan osa Euroopan laajuista EPSI Rating ohjelmaa. Kysymyslomakkeen kerrotaan sisältäneen 4 mallikysymystä ja 10 taustakysymystä. Mallikysymykset käsittelivät palveluihin kohdistuvia odotuksia ja niiden täytymistä, suositteluhalukkuutta ja sekä vastaajan mielipidettä siitä, miten lähellä kuvitteellista, täydellistä asuinkuntaa nykyinen asuinkunta on.

Kysymyksiin vastattiin asteikolla 1–10. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluin 6.3–27.11.2014 välisenä aikana. Vastauksia kerättiin 10 000.

Kaikista Suomen kunnista ei saatu riittävää otosmassaa ja lopulliseen arviointiin hyväksyttiin 73 kuntaa, joista saatujen haastattelujen määrä ylitti vaaditun rajan (http://www.epsi-finland.org/images/stories/reports/Municipalities/Kuntarating_2014-EPSI_Rating.pdf).

Innolink toteutti lokakuussa 2014 kuntien asumista, elinvoimaisuutta, päätöksentekoa, houkuttelevuutta sekä palvelutasoa kartoittavan valtakunnallisen kuntabarometrin.

Kohderyhmä koostui asukkaista, yrityspäättäjistä sekä kuntapäättäjistä.

Tutkimustulokset perustuvat 2 000 asukkaan, 1 245 yrityksen sekä 119 kuntapäättäjän vastauksiin.

Valtakunnallisen tutkimuksen tavoitteena oli mitata kuntien toimintaa niin asukkaiden, yrittäjien kuin kuntapäättäjienkin näkökulmasta. Lopputuloksena syntyi laaja barometri siitä, kuinka tehokkaasti ja hyvin kunnat Suomessa toimivat. (http://www.innolink.fi/kuntaranking-paljasti-eroavaisuudet-kuntapaattajien-kuntalaisten-ja-yrittajien-tyytyvaisyydessa-kuntaansa/)

Kommentti

Melkein kaikki menee

kyselemättä läpi

EPSI Rating julkisti 21.1. tiedotteen, jossa kerrottiin, että Pirkkalassa ovat Suomen tyytyväisimmät asukkaat. Tiedotteessa ei kerrottu, mitä kuntalaisilta oli kysytty, montako vastaajaa missäkin kunnassa oli ja miten kunnat jonoon asettava indeksi oli laskettu.

Uutinen julkaistiin useissa tiedotusvälineissä.

Kärkipään kuntien johtajat olivat onnellisia.

Yhtään kriittistä kommenttia en ole nähnyt. Missä ovat kriittiset journalistit? Jos tutkimuksen tekotapaa ei kerrota, on tulos uskon varassa.

Kaikissa listauksissa eivät ole mukana edes kaikki kunnat, mutta sitä ei kerrota.

En ole nähnyt montaakaan toimittajien tekemää, listojen mielekkyyttä pohtivaa kirjoitusta.

Yksi sentään muistuu mieleen: Innolink selvitti suosittelevatko kuntalaiset omaa kuntaansa asuinpaikaksi muille. Kotikuntaansa asuinpaikaksi suositeltiin Innolinkin mukaan vähiten Kouvolassa, Kotkassa ja Salossa.

Salon Seudun Sanomat uutisoi, että Salossa asiaa oli kysytty 23 asukkaalta ja 22 yrityksen edustajalta. Salossa on noin 50 000 asukasta.

Heikki Helin

Kirjoittaja on isojen kuntien talouteen perehtynyt lahtelainen dosentti