ulkomaat

Pariisin puhtaanapitolaitoksella työskentelevä Gilles Marchetti pelkää työilmapiirinkärsivän jos muslimityötovereiden puheista ja tekemisistä aletaan etsiä radikalisoitumisen merkkejä. Työpari Taya Abouki on samaa mieltä.
Pariisin puhtaanapitolaitoksella työskentelevä Gilles Marchetti pelkää työilmapiirinkärsivän jos muslimityötovereiden puheista ja tekemisistä aletaan etsiä radikalisoitumisen merkkejä. Työpari Taya Abouki on samaa mieltä.

Pariisi yrittää kitkeä radikalisoitumista

Ranskan julkisyhteisöjen työntekijät ovat saaneet tammikuun alun terrori­-iskun jälkeen koulutusta uskonnollisen fanatismin ennaltaehkäisyssä. Yksi terroristeista oli työskennellyt Pariisin kaupungin puhtaanapitolaitoksella, ja radikalisoitumisen merkkejä etsitään paitsi asiakkaista myös työtovereista.

Lapsensa radikalisoitumista epäileville perheille on perustettu ympäri vuorokauden päivystävä puhelinpalvelu.

teksti ja kuvat: Virpi Latva

Joka yhdeksäs Ranskassa asuva on ulkomaalainen, mutta varsinainen uskonnollisen fanatismin uhka kytee omissa kansalaisissa. Ranskan viidestä miljoonasta muslimista valtaosa on kolmannen tai neljännen polven siirtolaisia.

Monen isoisä houkuteltiin Ranskaan kaivosmieheksi 1940­-luvulla ja myöhemmin kouluttamatonta ulkomaista työvoimaa tarvittiin Renaultin autotehtaille. Mutta monen perheen sosiaalinen nousu pysähtyi isoisään ja jälkipolvet turhautuvat työttömyyskortistossa.

­- Autamme parhaillaan kolmeakymmentä perhettä, joiden lapsi on jo Syyriassa tai tekemisissä islamistien rekrytointiorganisaation kanssa. Toisin kuin kuvitellaan, kyseessä eivät ole pahojen lähiöiden lapset vaan keskiluokkaisten perheiden pojat ja tytöt, kertoo vastikään perustetun Pariisin kaupungin radikalisoitumisen vastaisen tukirenkaan vetäjä Sonia Imloul.

Lapsensa radikalisoitumista epäileville perheille on perustettu myös ympäri vuorokauden päivystävä palveleva puhelin. Riskiryhmien kanssa tekemisissä oleville kaupungin ja kuntien työntekijöille, kuten sosiaalivirkailijoille ja vankilatyöntekijöille, on annettu koulutusta fanaattisen uskonnollisen käyttäytymisen tunnistamisessa ja kohtaamisessa. Myös opettajat ovat saanet ohjeistusta asian käsittelemiseksi kouluissa.

Jo 2 500 Pariisin kaupungin työntekijää on saanut koulutusta sektien ja epäilyttävän uskonnollisen fanatismin tunnistamiseksi.

­Islamistisen propagandan vaikutuksen alaisena oleva henkilö pyrkii eristäytymään perheestään ja läheisistään. Paitsi eristäytyminen, työpaikalla uskonnollisen fanaattisuuden tuntomerkkejä voivat olla esimerkiksi jonkin tietyn ihmisryhmän syrjiminen, kuten kieltäytyminen kättelemästä naista.

­- Jos kyseessä on alaikäinen, esimerkiksi radikalisoitunut oppilas, paras keino ei ole tuomita ja rangaista vaan avata keskustelu. Tärkeintä on säilyttää ja vahvistaa olemassa olevia perhesiteitä ja ääritilanteessa tarjota nuorelle henkilökohtaista seurantaa integroitumisessa takaisin ranskalaisen yhteiskunnan jäseneksi, kertoo Sonia Imloul.

Islamistien koulutusvideoista innostuneita pyhään sotaan pyrkiviä nuoria käännytetään systemaattisesti myös asemilta ja lentokentiltä.

Kriittinen
hiljainen minuutti

Ranskassa on viisi ja puoli miljoonaa viranhaltijaa. Pariisin kaupungin palveluksessa heistä työskentelee runsaat 51 000.

Valtaosa valtion, kaupunkien ja kuntien viroista täytetään pääsykokeen perusteella. Työhönotossa ei katsota työntekijöiden uskontoa tai ihonväriä. Viranhaltijoissa on paljon siirtolaistaustaisia ranskalaisia ja myös muslimeja.

Vaikka muslimien valtaosa on tavallisia kunnon kansalaisia, toi terrorismin uhrien muistolle pidetty valtakunnallinen hiljainen minuutti päivänvaloon myös toisenlaisia viranhaltijoita.

Pohjois-Ranskan Lillen kaupungissa kolme kouluavustajaa erotettiin heidän kieltäydyttyään lasten edessä hiljentymästä. Myös yksi Pariisin kaupungin turvamies sai lopputilin häirittyään mielenosoituksellisesti työtovereidensa hiljaista hetkeä.

Myös vaikeissa lähiökouluissa hiljainen minuutti keskellä koulupäivää oli liian suuri haaste. Hiljaisuus hukkui hälinään ja oppilaiden Allah akbar -huutoihin.

Työilmapiiri
kärsii

Näkyvien uskonnollisten tunnusten pitäminen työpaikoilla ja kouluissa on Ranskassa kielletty.

Islamilaisen huivin käytöstä on annettu silloin tällöin huomautuksia kaupungin ja kuntien työntekijöille ja asia on yleensä selvinnyt keskustelemalla.

Pariisin puhtaanapitolaitoksella työskentelevä Gilles Marchetti ymmärtää tilanteen vakavuuden mutta pelkää tehostetun radikalisoitumisen ehkäisyn johtavan työtovereiden kyttäämiseen.

-­ Kun kuulimme että yksi kolmesta terrori­-iskun tekijästä oli työskennellyt jätteiden lajittelussa, se vähän karmaisi. Mutta kyseessä oli työllistämistyöpaikka, joka on tarkoitettu juuri nuorille, joilla on vaikeuksia, Gilles Marchetti miettii.

­- Työtovereissani on useita muslimeja, jotka tekevät työnsä tunnollisesti ja viettävät joka vuosi ramadanin paastoa ilman että se häiritsee ketään. Jos heidän puheistaan ja tekemisistään aletaan etsimään radikalisoitumisen merkkejä, se menee kyttäämiseksi ja koko työilmapiiri kärsii.

Hän pelkää, että vastedes arabinimi työhakemuksen laidassa herättää entistä enemmän ennakkoluuloja.

Faktat

Ilman sosiaaliturvaa olevien perusturvaluokka paisuu

Ranskan sosiaaliturva ei ole asumisperusteinen kuten Suomessa, vaan oikeus siihen on lunastettava sosiaaliturvamaksuja maksamalla. Käytännössä sosiaaliturva on maassa työskentelevillä ja heidän perheenjäsenillään sekä opiskelijoilla ja Ranskassa työuransa tehneillä eläkeläisillä.

Ranskassa asuvan ulkomaalaisen oletetaan käyttävän kotimaansa sosiaaliturvaa, mikä ei tietenkään ole mahdollista asumisperusteisen sosiaaliturvan maista tuleville.

Koska Ranskan systeemi jättää näin suuren osan väestöstä kokonaan sosiaaliturvan ulkopuolelle, perustettiin EU:n pyynnöstä vuonna 2000 uusi perusturvaluokka CMU sosiaaliturvattomille maassa asuville.

Tämä alun alkaen pakolaisille ja turvapaikan hakijoille suunnattu sosiaaliturvamuoto laajeni nopeasti valtaväestöön. Kyseessä on sairasvakuutuksen sataprosenttisesti korvaama hoito, josta on tullut vähitellen myös köyhyysrajan alapuolella elävien ranskalaisten ainoa mahdollisuus päästä lääkäriin.

Jotta maksuton hoito kohdistuu tarvitseville, CMU:n edellytyksenä on alhainen tai olematon toimeentulo. Kun CMU-perusturvaan oikeuttavia tulorajoja tarkistettiin vuosi sitten ylöspäin, vakuutuksen piiriin tupsahti puoli miljoonaa uutta kansalaista.

Nyt valtion kokonaan korvaamasta sairaanhoidosta nauttii liki seitsemän miljoonaa ranskalaista ja maassa asuvaa ulkomaalaista. Ranskan sairausvakuutuksen alijäämä on
7,7 miljardia euroa.

Ranskalainen mutkikas byrokratia vaatii kovia ponnistuksia syntyperäiseltä kansalaiseltakin. Viranhaltijoiden ei edellytetä ymmärtävän vieraita kieliä eikä erilaisia kulttuurisia käytäntöjä. Kielitaidottoman maahanmuuttajan on siis turha koputella virastojen ovia. Apua hän voi saada lukuisilta avustusjärjestöiltä, jotka hoitavat paperisodan.

Vaikka perusturvan piirissä on jo Suomen asukasmäärän verran kansalaisia, silti yksi neljästä CMU-turvaan oikeutetusta on kokenut hakuprosessin niin ylivoimaiseksi ettei pääse nauttimaan tästä etuudestaan.

Ranskassa lääkäreiden palkkiot jakautuvat karkeasti kahteen luokkaan, ykkös-­ ja kakkoskategoriaan. Ykköskategoria vastaa julkisen sairausvakuutuksen korvauksen laskennallisena pohjana käytettyä maksua, kakkoskategoriassa ovat kaikki sen ylittävät lääkärit.

Edullisemman ykköskategorian mukaan laskuttavia lääkäreitä on terveyskeskuksissa mutta muuten heitä ei suurten kaupunkien keskustoista enää juurikaan löydy. Uudet alalle tulevat yksityislääkärit haluavat itse määrätä taksansa.

Koska perusturva kattaa vain ykköskategorian lääkärimaksun ja raha tulee suoraan valtiolta, yksityislääkäri ei voi laskuttaa CMU:n piirissä olevalta potilaalta samaa mitä muilta potilailtaan. Lisäksi korvauksen maksussa on viiveitä valtion byrokratian raksuttaessa omaa tahtiaan.

Viime vuosina lääkärit ovat alkaneet vältellä näitä potilaita. Joillakin lääkäreillä on jopa CMU-potilasaikojen kiintiö.

Kunnat ovat nyt alkaneet kiireesti rakentaa uusia terveyskeskuksia, joissa hoitoa saa sairausvakuutuksen korvaamalla perusmaksulla.

Ranskassa on viisi ja puoli miljoonaa viranhaltijaa. Pariisin kaupungin palveluksessaheistä työskentelee reilut 51 000. Patrick Trarorén ura Pariisin kaupungilla alkoityöllistämistyöpaikasta.
Ranskassa on viisi ja puoli miljoonaa viranhaltijaa. Pariisin kaupungin palveluksessaheistä työskentelee reilut 51 000. Patrick Trarorén ura Pariisin kaupungilla alkoityöllistämistyöpaikasta.
Valtaosa valtion, kaupunkien ja kuntien viroista täytetään pääsykokeen perusteella.Työhönotossa ei katsota uskontoa tai ihonväriä. Viranhaltijoissa on runsaastisiirtolaistaustaisia ranskalaisia.
Valtaosa valtion, kaupunkien ja kuntien viroista täytetään pääsykokeen perusteella.Työhönotossa ei katsota uskontoa tai ihonväriä. Viranhaltijoissa on runsaastisiirtolaistaustaisia ranskalaisia.

Faktat

Ilman sosiaaliturvaa olevien perusturvaluokka paisuu

Ranskan sosiaaliturva ei ole asumisperusteinen kuten Suomessa, vaan oikeus siihen on lunastettava sosiaaliturvamaksuja maksamalla. Käytännössä sosiaaliturva on maassa työskentelevillä ja heidän perheenjäsenillään sekä opiskelijoilla ja Ranskassa työuransa tehneillä eläkeläisillä.

Ranskassa asuvan ulkomaalaisen oletetaan käyttävän kotimaansa sosiaaliturvaa, mikä ei tietenkään ole mahdollista asumisperusteisen sosiaaliturvan maista tuleville.

Koska Ranskan systeemi jättää näin suuren osan väestöstä kokonaan sosiaaliturvan ulkopuolelle, perustettiin EU:n pyynnöstä vuonna 2000 uusi perusturvaluokka CMU sosiaaliturvattomille maassa asuville.

Tämä alun alkaen pakolaisille ja turvapaikan hakijoille suunnattu sosiaaliturvamuoto laajeni nopeasti valtaväestöön. Kyseessä on sairasvakuutuksen sataprosenttisesti korvaama hoito, josta on tullut vähitellen myös köyhyysrajan alapuolella elävien ranskalaisten ainoa mahdollisuus päästä lääkäriin.

Jotta maksuton hoito kohdistuu tarvitseville, CMU:n edellytyksenä on alhainen tai olematon toimeentulo. Kun CMU-perusturvaan oikeuttavia tulorajoja tarkistettiin vuosi sitten ylöspäin, vakuutuksen piiriin tupsahti puoli miljoonaa uutta kansalaista.

Nyt valtion kokonaan korvaamasta sairaanhoidosta nauttii liki seitsemän miljoonaa ranskalaista ja maassa asuvaa ulkomaalaista. Ranskan sairausvakuutuksen alijäämä on
7,7 miljardia euroa.

Ranskalainen mutkikas byrokratia vaatii kovia ponnistuksia syntyperäiseltä kansalaiseltakin. Viranhaltijoiden ei edellytetä ymmärtävän vieraita kieliä eikä erilaisia kulttuurisia käytäntöjä. Kielitaidottoman maahanmuuttajan on siis turha koputella virastojen ovia. Apua hän voi saada lukuisilta avustusjärjestöiltä, jotka hoitavat paperisodan.

Vaikka perusturvan piirissä on jo Suomen asukasmäärän verran kansalaisia, silti yksi neljästä CMU-turvaan oikeutetusta on kokenut hakuprosessin niin ylivoimaiseksi ettei pääse nauttimaan tästä etuudestaan.

Ranskassa lääkäreiden palkkiot jakautuvat karkeasti kahteen luokkaan, ykkös-­ ja kakkoskategoriaan. Ykköskategoria vastaa julkisen sairausvakuutuksen korvauksen laskennallisena pohjana käytettyä maksua, kakkoskategoriassa ovat kaikki sen ylittävät lääkärit.

Edullisemman ykköskategorian mukaan laskuttavia lääkäreitä on terveyskeskuksissa mutta muuten heitä ei suurten kaupunkien keskustoista enää juurikaan löydy. Uudet alalle tulevat yksityislääkärit haluavat itse määrätä taksansa.

Koska perusturva kattaa vain ykköskategorian lääkärimaksun ja raha tulee suoraan valtiolta, yksityislääkäri ei voi laskuttaa CMU:n piirissä olevalta potilaalta samaa mitä muilta potilailtaan. Lisäksi korvauksen maksussa on viiveitä valtion byrokratian raksuttaessa omaa tahtiaan.

Viime vuosina lääkärit ovat alkaneet vältellä näitä potilaita. Joillakin lääkäreillä on jopa CMU-potilasaikojen kiintiö.

Kunnat ovat nyt alkaneet kiireesti rakentaa uusia terveyskeskuksia, joissa hoitoa saa sairausvakuutuksen korvaamalla perusmaksulla.