ympäristö

Pyöräily on ympäristöteko

Pyöräilyn yleistyminen on merkittävä ympäristöteko. Helsingissä on laskettu, että pyöräilyyn sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin jopa kahdeksankertaisesti. Pyöräilyssä yhdistyvät terveys, talous ja elinympäristön viihtyisyys.

Kunta on pyöräilyn lisäämisessä avainasemassa.

eero karisto kuvat: seppo haavisto

Aktiivisesti ympäri vuoden pyöräilevät Sini Peura ja Salla Makkonen vahvistavat, että kimmoke pyöräilyyn tulee siitä, että se on kätevä tapa liikkua.

- Ympäristöhyöty tulee sitten sivutuotteena, sanoo Peura.

Sitä sivuhyötyä myös kertyy. Peuran vajaan kymmenen kilometrin työmatkalla säästyy 1,7 kiloa hiilidioksidipäästöjä verrattuna yksityisautoiluun, selviää Helsingin Seudun Liikenteen laskurista. Julkisen liikenteen käyttäjänkin osuus päästöistä olisi tuolla matkalla 0,2–0,8 kiloa, välineestä riippuen. Ja se on vasta kolmannes Peuran päivittäisestä pyöräilystä.

Makkosen aktiivinen päivittäinen pyöräily alkoi 2010, kun hän muutti Joensuuhun ja totesi, että pyöräily on paras tapa liikkua. Julkinen liikenne ei ollut kovin sujuvaa, mutta pyöräilymahdollisuudet osoittautuivat hyviksi.

Joensuu on sittemmin valittu vuoden pyöräilykunnaksi.

Pyöräilyn osuus liikenteestä kasvaa. Peräti 14 prosenttia suomalaisista pitää pyöräilyä ensisijaisena liikkumismuotonaan. Myöskään kunnille ympäristökriteerit eivät ole tärkeimpiä. Paremmin tehoavat laskelmat siitä, että pyöräilyn edistämiseen kohdistuvat investoinnit maksavat itsensä takaisin.

Helsingissä on eräässä laskelmassa todettu, että pyöräilyyn sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin jopa kahdeksankertaisesti, Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtaja Matti Hirvonen kertoo.

Pyöräily avuksi pyrittäessä
viihtyisään kaupunkielämään

Pyöräilykuntien verkosto on yhdistys, johon kuuluu 50 kuntaa sekä 20 järjestöä, alan yritystä tai muuta toimijaa. Sen tarkoitus on edistää pyöräilyn osuutta liikenteessä.

Verkosto on syntynyt vahvasti ympäristönäkökulmasta Suomen luonnonsuojeluliiton siipien suojassa 1997. Nykyisessä laajapohjaisessa yhdistysmuodossa se on toiminut vuodesta 2005.

Ympäristön puolesta verkosto toimii edelleen, mutta pyöräilyn edistämiseksi tarvitaan lisää argumentteja ja pyöräilyllä tavoitellaan muitakin hyötyjä.

- Mukana ovat myös terveys, kuntien ja koko kansantalous sekä elinympäristön viihtyisyys, Hirvonen kertoo.

- Euroopassa monessa kaupungissa pyöräilyn menestystarinan takana on halu kehittää viihtyisää kaupunkielämää.

Pyöräilykuntien verkoston yksi päätehtävä on auttaa viranhaltijoita pyöräilyn edistämisessä, sanoo Hirvonen. Se tarkoittaa erilaisia kampanjoita, tapahtumia ja muuta markkinointia.

Mutta pyöräilyn edistämiseen tarvitaan ennen kaikkea parempaa pyöräilyä tukevaa infrastruktuuria. Pyöräilyn suosio riippuu Hirvosen mukaan suoraan sen sujuvuudesta.

- Tiedon avulla muokataan asenteita kunnissa. Pyrimme siihen, että niissä on käytettävissä uusin tieto sekä pyöräilyn hyödyistä että erilaisista liikenneratkaisuista.

Maailman terveysjärjestö WHO on kehittänyt menetelmät laskea kävelyn ja pyöräilyn terveyshyötyjä. Säästäminen on tärkeä kriteeri, jolla kunnat aktivoituvat edistämään pyöräilyä.

Säästöjä pystytään osoittamaan myös liikennejärjestelyissä ja ajankäytössä, mutta kaikkia hyötyjä ei voida ainakaan vielä mitata, Hirvonen huomauttaa.

Elämäntapapyöräilijä
käynnistyy pyörän selässä

Sini Peura, 35, on elämätapapyöräilijä. Pyörän selässä taittuu normaalisti päivittäin lähes 30 kilometriä ja aikaa kuluu hyvinkin puolitoista tuntia.

Peura polkee aluksi aamulla vajaat kymmenen kilometriä kotoa Helsingin Tapaninkylästä töihin Yleisradion arkistoon Pasilaan. Töitten jälkeen matka jatkuu keskustaan tanssiharrastusten pariin. Kotiinpaluukin tapahtuu yleensä pyörällä, mutta joskus Peura matkustaa osan matkasta junalla. Vastaavat kilometrit tulevat täyteen yleensä myös viikonloppuisin.

Miksi?

- Aamulla haluaa itsensä käyntiin niin fyysisesti kuin henkisesti. Ja fillarointi on helppo tapa liikkua paikasta toiseen, hän vastaa.

- Teen istumatyötä sisällä. Pyöräilemällä tulee hoidetuksi liikunnan lisäksi myös ulkoilu.

Pyöräillessä on aina yksin.

- Voisi sen ajan tietysti seurassakin käyttää. Mutta ehkä juuri siksi olen tämän elämäntavan valinnut.

Hän kertoo viihtyvänsä pyöräilyn tuomassa meditatiivisessa tunnelmassa.

- Se on paras tapa saada ajatukset virtaamaan.

Joskus sitten tuntuu ihan juhlapäivältä, kun istuu bussissa.

Peura on pyöräillyt päivittäin noin kymmenen vuotta, talvipyöräily alkoi pari vuotta myöhemmin.

- 85 prosenttia pyöräilystä on sitä, että pitää mennä paikasta toiseen. Kysymys ei siis läheskään aina ole siitä, että tätä juuri haluaa.

- Mutta sitten saa kyllä kunnon kicksejä siitä, kun saa lähdetyksi todella vaikeissa olosuhteissa sohjossa tai liukkaalla, kun ajaa niin, että se vie kaiken huomion, kaiken kapasiteetin.

Normaalisti Peuran pyöräily on hyötypyöräilyä eli selkeää liikkumista paikasta toiseen.

- Huvipyöräily on sitten ajelehtimista, ilman päämäärää.

Joskus hän saattaa tehdä jopa sadan kilometrin pyörälenkin ilman päämäärää. Myös kesälomasta osa menee joskus pyöräillessä tuntureilla.

Mutta ennen kaikkea pyöräily on oleellinen osa arkea.

Kun päiväaikataulu on tiukka ja se on suunniteltu pyöräilyn varaan, seurauksena on joskus ”henkilökohtainen kaaos ja täydellinen hätätila”, jos tietä ei olekaan aurattu tai vaikka rengas puhkeaa, Peura kuvaa.

Pyörällä pääsee kaikkialle
myös lasten kanssa

Salla Makkonen on 24-vuotias joensuulainen opiskelija sekä kolme- ja nelivuotiaiden lasten äiti.

70 kilometriä tulee viikossa täyteen, jos hän käy kaupassa, koulussa viitenä päivänä ja kuskaa lapsia päivähoitoon ja harrastuksiin.

- Ei oikein ole mitään, mihin ei pääsisi pyörällä, myös lasten kanssa.

Makkonen vastasi jokin aika sitten Helsingin Sanomien mielipidesivulla äidille, joka tuskitteli lasten kuskaamisen vaikeutta ilman autoa, linja-autojen vaihtamisen kanssa. Makkonen halusi kertoa, että kyllä lasten kanssa pystyy liikkumaan pyörällä, ja että se on hyväksi niin aikuiselle kuin lapselle.

Makkonen kertoo viisivuotiaasta lähtien eläneensä perheessä, jossa ei ole autoa.

- Olen tottunut kävelemään ja pyöräilemään ja haluan opettaa omat lapsenikin tulemaan toimeen ilman autoa.

Aktiivinen pyöräily ei tee Peurasta yksityisautoilun vihollista.

- Päinvastoin, kyllä joskus yksityisauton kyytikin kelpaa, kun joku sellaisen tarjoaa ja ottaa pyöränikin kyytiin.

Peuralla on ajokortti.

- Mutta ajamiset ovat jääneet kahteen kertaan.

Myös Salla Makkonen myöntää joskus kaipaavansa autoa:

- Kun vein tavaroita kirpputorille, ajattelin, pitäisikö soittaa ja pyytää veljeä kuskiksi.

Pyöriä Peuralla on kaksi. Toinen, maastopyörä, jossa on hiukan tavallista isommat renkaat on käytössä ympäri vuoden, toinen, kevytrakenteisempi vain kesäkäytössä.

Hän panostaa pyöriin ja maksaa sellaisesta toista tuhatta euroa.

Vedenpitävät housut, takki ja kengät ovat välttämättömiä talvella pyöräilevälle.

- Ja vedenpitävä pyöräilyreppu on ihan perusvälttämättömyys.

Makkonen kertoo, että vaikka hän on pyöräintoilija, käytössä on 300 euron alennusmyynnistä ostettu peruspyörä. Mutta uudesta lastenkuljetusvanusta perhe maksoi 600 euroa.

- Onhan se opiskelijan kukkarossa paljon, mutta kai se sama summa menisi yhteen auton korjaamiseen.

Pyörätielle pysäköinti
aiheuttaa vaaratilanteista

Pyöräilijöiden huomioonottamisessa liikenteessä Salla Makkonen näkee paljon toivomisen varaa. Hän kaipaa tehostettua valvontaa.

- Joskus autoilijat ovat turhan röyhkeitä. Minä olen periaatteen ihminen ja joskus sitten uhkarohkeakin.

Vaaratilanteisiin hän ei silti koe joutuneensa, ja kypärä on vasta nyt hankintalistalla.

Makkonen pitää pyöräilyä kaikesta huolimatta turvallisena.

- Kun esimerkiksi joulun alla oli jokin tosi monta henkeä vaatinut kolari ja hiljattain joku kuoli jossain nokkakolarissa, olen miettinyt, että minulle ja perheelleni on pieni todennäköisyys käydä pahemmin tuolla liikenteessä.

- Kun enimmäkseen pyöräteitä pitkin liikkuu, rattijuopon alle jääminenkin tuntuu aika epätodennäköiseltä.

Sini Peura sanoo pärjäävänsä autojen kanssa liikenteessä. Mutta pyöräilijät kokevat harmilliseksi jakeluautot, muuttoautot ja monet muut, jotka pysäköivät pyörätielle miettimättä enempää pyöräilijöille koituvaa haittaa kuin syntyviä vaaratilanteitakaan.

- Se on joskus todella pelottavaa. Sellaista autoa täytyy väistää, vaikka usein ei oikein ole tilaa. Eikä koskaan tiedä, mikä ovi aukeaa suoraan eteen, Peura sanoo.

Pyöräilyn lisääntyminen riippuu kunnasta, talvesta ja sähköstä

Pyöräilyn tulevaisuuteen vaikutetaan erityisesti kunnissa mutta myös tuotekehittelyssä.

Sähköavusteinen pyörä helpottaa ratkaisevasti pyöräilyä, ja vaatii sähköä huomattavasti vähemmän kuin sähköautot tai -mopot. Siten sen lataus on helppo järjestää kotona tai työpaikalla.

Ympärivuotisen pyöräilyn lisääminen on Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtajan Matti Hirvosen mukaan edellytys sille, että pyöräilyn osuus liikkumisesta kasvaa olennaisesti.

Hän näkee asiassa myös vientipotentiaalia. Suomalaiselle alan osaamiselle on jo nyt kysyntää maailmalla ja osaamista myös viedään muun muassa Kanadaan ja Venäjälle. Hollannissa pidettiin juuri kolmas kansainvälinen talvipyöräilykonferenssi.

Oulu on Hirvosen mukaan talvipyöräilyn edelläkävijä. Siellä 33 prosenttia pyöräilijöistä jatkaa ajamista ympäri vuoden, kun esimerkiksi Helsingissä jäädään kymmeneen prosenttiin.

Hirvosen mukaan kunnossapidossa ja siihen suhtautumisessa on paljon kehittämistä.

Helsingissä päivittäin ympäri vuoden pyöräilevässä Sini Peurassa kunnossapito herättää joskus kiukkua.

- Tuntuu melkein rasismilta, että autoilu on aina etusijalla.

- Miksi aina autojen ajoradat aurataan ensimmäiseksi - ja vielä niin, että sieltä tuleva lumi ja loska päätyvät pyörätielle entisen lisäksi?

Myös joensuulainen Salla Makkonen kertoo usein pettyneensä, kun näkee aura-auton liikkeellä, mutta huomaa sitten, että se siirtääkin lunta autojen tieltä pyöräteille ja jalkakäytäville.

Hänelle tuttu näky on, että autotie on aurattu, mutta pyörätiellä on sohjossa jo jonkun pyöräilijän urat.

Sähköavusteisella pyörällä
paljon mahdollisuuksia

Hollannissa joka viides myyty pyörä on nykyisin sähköavusteinen.

- Tutkimusten mukaan huomattava osa sähköavusteisen pyörän käyttäjistä on entisiä autoilijoita, sanoo Hirvonen.

- Sähköavusteinen polkupyörä madaltaa tehokkaasti monia pyöräilylle perinteisesti koettuja esteitä, kuten mäkisyys, vastatuuli, hikistyminen ja liian pitkä matka. Terveyshyödyt ovat yhtä hyvät kuin tavallisessakin pyöräilyssä, koska sähköavusteista käytetään enemmän.

- Jos sähköavusteiseen pyöräilyyn olisi käytetty edes murto-osa siitä panostuksesta, millä sähköautoja on yritetty edistää, oltaisiin jo pitkällä, Hirvonen sanoo.

- Tarvitaan esimerkiksi laadukkaampia pyöräpysäköintipaikkoja, joissa on runkolukitusmahdollisuus. Lisäksi pitäisi saada lisää suoria, leveitä laatuväyliä, joissa pysähtymisten määrä on mahdollisimman pieni. Laadukkaat väylät toki palvelevat kaikkia pyöräilijöitä ja hyödyttävät tutkitusti eniten hitaita pyöräilijöitä.

Mutta tärkeimmäksi Hirvonen näkee tietoisuuden levittämisen.

- Pitää järjestää mahdollisuuksia tutustua ja kokeilla sähköavusteista pyörää.

Jatkuvaan käyttöön sopivien sähköavusteisten pyörien hinnat vaihtelevat runsaasta tuhannesta kahteen tuhanteen euroon, mutta halvimman saa jo 400 eurolla.

Hirvonen uskoo, että työsuhdepyörien avulla voidaan myös lisätä pyöräilyn osuutta.

Suosio varmasti lisääntyy sitä mukaa, kun ihmiset saavat käyttöönsä samalla tavalla vaivattoman, huolletun ja hoidetun pyörän kuin käytäntö on työsuhdeautojen kanssa, Hirvonen uskoo.

Faktat

Turvallisempaa

työmatkaliikkumista

Työmatkatapaturmista yli 60 prosenttia tapahtuu kävelijöille. Ilmatieteen laitos koordinoi hanketta, jonka tavoitteena on informaatiota lisäämällä vähentää talvisia liukastumistapaturmia. Liukkainta on, kun jään päällä on vettä tai lunta. Näin kevättalvella vaaraa aiheuttavat päivällä syntyvät sulamisvedet, jotka jäätyvät yöllä.

Liukastumisonnettomuuksista koituu yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia. VTT:n arvion mukaan kokonaiskustannukset liukastumistapaturmista ovat noin 2,4 miljardia euroa vuodessa, kun mukaan otetaan esimerkiksi sairaanhoidon kustannukset, sairauslomapäivät ja hyvinvoinnin menetys. Eniten liukastumisia tapahtuu alle 30-vuotiaille. Sairaanhoitoa tarvitsevat eniten 40–65-vuotiaat.

Työsuojelurahasto rahoittaa Ilmatieteen laitoksen hanketta, jonka tavoitteena on vähentää talvisia liukastumisonnettomuuksia.

Ilmatieteen laitoksen lisäksi projektissa ovat mukana Työterveyslaitos, Posti Oy ja Vaisala Oyj. Ilmatieteen laitos kehittää jalankulun kelivaroitusmallia, mutta samalla tavalla siitä hyötyy koko kevytliikenne, talvipyöräilijät.

Työmatkatapaturmien vähentäminen kelivaroitusmallia kehittämällä -hanke alkoi talvella 2013–2014 ja kestää vuoteen 2016 asti.

Kommentti

Kommentti: Pyöräilyssä on kyse myös kulttuurista

Pyöräilyn suosion kasvu haastaa infran ja ihmiset erityisesti kaupunkien keskustoissa; riittävätkö väylät vai palaako pinna?

Helsingin keskustan halkaiseva kevyen liikenteen väylä Baana on hieno esimerkki siitä, kuinka infra voi huomioida pyöräilijät.

Jotta todellinen pyöräilykulttuuri voi kukoistaa, on myös pyöräilijöiden huomioitava kanssaliikkujat.

Pyöräilyn harrastajana suosittelen käyntiä eurooppalaisessa suurkaupungissa, jonka infrassa on huomioitu pyöräilijät. Liikkuminen esimerkiksi Kööpenhaminan keskustassa avaa silmät paitsi kävelijät, pyöräilijät ja autoilijat yhteen sovittaville väyläratkaisuille, ennen kaikkea pyöräilykulttuurin mutkattomuudelle: kävelijät, pyöräilijät ja autoilijat kunnioittavat toistensa väyliä.

Oikeassa pyöräilykulttuurissa on kyse toisten kunnioittamista. Ainakin Helsingissä tämä kulttuuri on vielä keskenkasvuista.

Pyöräilyn suosio kasvaa, mutta niin kasvaa myös pyöräilijöiden maine keskusta-alueella sääntöjä kunnioittamattomina suhareina – onneksi nämä suharit edustavat vähemmistöä pyöräilijöistä.

Pyöräilijät itse ovat avainasemassa kulttuurin luomisessa.

VILLE MIETTINEN

WHO: Pyöräilyn arvo
yli miljardi euroa vuodessa

Tuoreen Eurobarometrin mukaan polkupyörän ilmoittaa ensisijaiseksi arjen kulkutavakseen 14 prosenttia suomalaisista. Kätevyys ja nopeus ovat tärkeimmät syyt valita polkupyörä kulkutavaksi, mutta yhteiskunnan kannalta pyöräily on tutkitusti tärkeä ympäristö-, terveys-, ja kansantalousteko.

Suomalaisten pyöräilyn taloudellinen arvo on Maailman terveysjärjestön (WHO) laskurin mukaan 1,072 miljardia euroa vuodessa.

Pyöräily on selvässä kasvussa siellä, missä olosuhteita kehitetään. Monet kunnat ovat tunnistaneet pyöräilyn lisäämisestä koituvat lukuisat hyödyt ja panostavat tosissaan pyöräilyn edistämiseen.

Esimerkiksi Helsingissä rakennetaan jo ”baanojen” eli huippulaadukkaiden pyöräilyn valtaväylien verkkoa. Yli 95 prosenttia kaupunkilaisista suhtautuu pyöräilyn edistämiseen myönteisesti, kertoo Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen.

Elämäntapapyöräilijä näkee kaupungin eri tavalla kuin autoilija. Sini Peura viettää pyörän selässä päivittäin yleensä puolitoista tuntia.
Elämäntapapyöräilijä näkee kaupungin eri tavalla kuin autoilija. Sini Peura viettää pyörän selässä päivittäin yleensä puolitoista tuntia.
Jemina, 3, on tottunut pyörällä liikkumiseen äitinsä Salla Makkosen kanssa.
Jemina, 3, on tottunut pyörällä liikkumiseen äitinsä Salla Makkosen kanssa.
Matti Hirvoselle pyöräily on oleellinen osa elämää.
Matti Hirvoselle pyöräily on oleellinen osa elämää.
Suomalaisista 14 prosenttia ilmoittaa pyöräilyn ensisijaiseksi liikkumismuodokseen.
Suomalaisista 14 prosenttia ilmoittaa pyöräilyn ensisijaiseksi liikkumismuodokseen.

Faktat

Turvallisempaa

työmatkaliikkumista

Työmatkatapaturmista yli 60 prosenttia tapahtuu kävelijöille. Ilmatieteen laitos koordinoi hanketta, jonka tavoitteena on informaatiota lisäämällä vähentää talvisia liukastumistapaturmia. Liukkainta on, kun jään päällä on vettä tai lunta. Näin kevättalvella vaaraa aiheuttavat päivällä syntyvät sulamisvedet, jotka jäätyvät yöllä.

Liukastumisonnettomuuksista koituu yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia. VTT:n arvion mukaan kokonaiskustannukset liukastumistapaturmista ovat noin 2,4 miljardia euroa vuodessa, kun mukaan otetaan esimerkiksi sairaanhoidon kustannukset, sairauslomapäivät ja hyvinvoinnin menetys. Eniten liukastumisia tapahtuu alle 30-vuotiaille. Sairaanhoitoa tarvitsevat eniten 40–65-vuotiaat.

Työsuojelurahasto rahoittaa Ilmatieteen laitoksen hanketta, jonka tavoitteena on vähentää talvisia liukastumisonnettomuuksia.

Ilmatieteen laitoksen lisäksi projektissa ovat mukana Työterveyslaitos, Posti Oy ja Vaisala Oyj. Ilmatieteen laitos kehittää jalankulun kelivaroitusmallia, mutta samalla tavalla siitä hyötyy koko kevytliikenne, talvipyöräilijät.

Työmatkatapaturmien vähentäminen kelivaroitusmallia kehittämällä -hanke alkoi talvella 2013–2014 ja kestää vuoteen 2016 asti.

Kommentti

Kommentti: Pyöräilyssä on kyse myös kulttuurista

Pyöräilyn suosion kasvu haastaa infran ja ihmiset erityisesti kaupunkien keskustoissa; riittävätkö väylät vai palaako pinna?

Helsingin keskustan halkaiseva kevyen liikenteen väylä Baana on hieno esimerkki siitä, kuinka infra voi huomioida pyöräilijät.

Jotta todellinen pyöräilykulttuuri voi kukoistaa, on myös pyöräilijöiden huomioitava kanssaliikkujat.

Pyöräilyn harrastajana suosittelen käyntiä eurooppalaisessa suurkaupungissa, jonka infrassa on huomioitu pyöräilijät. Liikkuminen esimerkiksi Kööpenhaminan keskustassa avaa silmät paitsi kävelijät, pyöräilijät ja autoilijat yhteen sovittaville väyläratkaisuille, ennen kaikkea pyöräilykulttuurin mutkattomuudelle: kävelijät, pyöräilijät ja autoilijat kunnioittavat toistensa väyliä.

Oikeassa pyöräilykulttuurissa on kyse toisten kunnioittamista. Ainakin Helsingissä tämä kulttuuri on vielä keskenkasvuista.

Pyöräilyn suosio kasvaa, mutta niin kasvaa myös pyöräilijöiden maine keskusta-alueella sääntöjä kunnioittamattomina suhareina – onneksi nämä suharit edustavat vähemmistöä pyöräilijöistä.

Pyöräilijät itse ovat avainasemassa kulttuurin luomisessa.

VILLE MIETTINEN

WHO: Pyöräilyn arvo
yli miljardi euroa vuodessa

Tuoreen Eurobarometrin mukaan polkupyörän ilmoittaa ensisijaiseksi arjen kulkutavakseen 14 prosenttia suomalaisista. Kätevyys ja nopeus ovat tärkeimmät syyt valita polkupyörä kulkutavaksi, mutta yhteiskunnan kannalta pyöräily on tutkitusti tärkeä ympäristö-, terveys-, ja kansantalousteko.

Suomalaisten pyöräilyn taloudellinen arvo on Maailman terveysjärjestön (WHO) laskurin mukaan 1,072 miljardia euroa vuodessa.

Pyöräily on selvässä kasvussa siellä, missä olosuhteita kehitetään. Monet kunnat ovat tunnistaneet pyöräilyn lisäämisestä koituvat lukuisat hyödyt ja panostavat tosissaan pyöräilyn edistämiseen.

Esimerkiksi Helsingissä rakennetaan jo ”baanojen” eli huippulaadukkaiden pyöräilyn valtaväylien verkkoa. Yli 95 prosenttia kaupunkilaisista suhtautuu pyöräilyn edistämiseen myönteisesti, kertoo Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen.