KUNTALEHTI UUTISET

Tuoreimmat kuntauutiset osoitteessa Kuntalehti.fi

Kansanedustajat tukevasti

kuntien vallankahvassa

Mitä suurempi kunta, sitä vahvempi on kansanedustajien rooli sen päätöksenteossa. Kahdeksan kymmenestä kansanedustajasta istuu samaan aikaan kotikuntansa kunnanvaltuustossa.

hannu kataja

Suomalainen erikoisuus on, että kahdeksan kymmenestä kansanedustajasta istuu kotikuntansa kunnanvaltuustossa.

- Koska kunnallisvaalit pidetään 1,5 vuotta eduskuntavaalien jälkeen, kansaedustajat ovat tehneet tämän valintansa täysin tietoisesti, tulkitsee tilannetta Åbo Akademin kunnallisasioihin erikoistunut tutkija Siv Sandberg.

Monissa muissa maissa on tapana, että kansanedustajiksi valitut luopuvat luottamustehtävistään paikallistasolla, kertoo Sandberg.

- Vain Ranskassa (90 %) ja Belgiassa (74 %) enemmistö parlamentin jäsenistä on mukana myös alue- tai kunnallispolitiikassa. Ruotsissa noin 40 prosentilla kansanedustajista on myös kunnallisia tai alueellisia luottamustehtäviä, Saksassa näitä on noin joka neljännellä (24 %). Irlannissa laki kieltää päällekkäiset luottamustehtävät ja Tanskassa tämä mielletään joidenkin puolueiden sisäisissä ohjeissa.

Norjassa asiasta ei ole säännöstöä, mutta kaksoisluottamustoimet ovat siellä erittäin harvinaisia.

Ministerit puolueiden
kuntavaalivetureina

Ainutlaatuista Suomessa on Sandbergin mukaan se, että niin monet ministerit ovat ehdolla kunnanvaltuustoihin.

Tässä on tapahtunut merkittävä kasvu 2000-luvulla. Vuoden 2000 kuntavaaleissa oli 18 ministeristä ehdokkaita vain kolme, vuonna 2004 oli 18 ministeristä ehdolla kuusi, vuoden 2008 vaaleissa 20 ministeristä oli ehdolla peräti 17 ja vuoden 2012 kuntavaaleissa 19 ministeristä oli 13 ehdolla kuntavaaleissa.

- Miksi kansanedustajat ja ministerit, joiden allakka on jo täynnä, haluavat lähteä kuntavaaleihin, kysyy Sandberg. Tärkein syy hänen mielestään on Suomen henkilökeskeinen vaalijärjestelmä, puolueet tarvitsevat listoille vahvat nimensä – ja vahvat nimet tarvitsevat paikallisen äänipohjansa.

Kansanedustajien merkitystä kunnallispolitiikassa ei sinänsä pidä liioitella, Sandberg arvioi.

- Valtuutettujen kokonaismäärä maassa on vajaa 10 000, kansanedustajia on 200. Viime kunnallisvaaleissa valittiin vähintään yksi istuva kansanedustaja 79 kunnan valtuustoon, mikä tarkoittaa, että valtaosassa kuntia ei ole kansanedustajia valtuustossa. Mutta niissä kunnissa, joissa kansanedustaja on ehdokkaana, ehdokkuudella on vaikutusta myös vaalitulokseen.

Isoissa kunnissa eniten
ääniä kansanedustajille

Toisinaan halutaan ylläpitää kuvaa, että kuntapoliitikkoina esiintyvät kansanedustajat ovat alueiden vahvoja miehiä, jotka tuovat oman kuntansa äänen eduskuntaan. Tämä ei Sandbergin mukaan pidä paikkaansa. Yli puolet valtuustoissa istuvista kansanedustajista on kunnista, joissa on yli 50 000 asukasta.

- Heitä voidaan kuvata pikemminkin yleispoliitikoiksi kuin aluepoliitikoiksi.

Mitä isompi kunta, sitä suurempi osa äänistä menee kuntavaaleissa kansanedustajille. Yli 50 000 asukkaan kunnissa viime vaaleissa lähes 10 prosenttia annetuista äänistä meni kansanedustajille. Äänten keskittyminen kansanedustajille on voimistunut 2000-luvulla.

Helsingin yli tuhannesta kuntavaaliehdokkaasta viime vaaleissa 13 kansanedustajaa – yksi prosentti ehdokkaista – keräsi noin 18 prosenttia äänistä.

Suomen vaalijärjestelmä kun vaatii valitsijaa nimeämään oman ehdokkaansa. Suuressa – Helsingissä yli tuhannen ehdokkaan – joukossa on kansanedustajilla ja ministereillä etulyöntiasema, heidät tunnetaan jo valmiiksi. Mitä suurempi on kunta, sitä enemmän äänestäjät ovat median varassa. Ja äänestäjä haluaa useimmiten äänestää sellaista, johon hänellä on jonkinlainen suhde, edes median kautta. Kansanedustajat ovat siksi puolueille tarpeellisia vaalivetureita.

Kuva kansanedustajista äänten kerääjinä vahvistuu, kun katsotaan, millaisia tehtäviä he ovat ottaneet vastaan kunnissa – useimmat ovat nimittäin siellä rivijäseniä. Selityksenä on luonnollisesti ajan käyttö.

Valtuustojen kokoukset, yleensä eduskunnan vapaapäivänä maanantaisin, vielä onnistuvat, mutta aikaa vievä kunnanhallituksen jäsenyys tai lautakunnan puheenjohtajuus on jo vaikeammin sovittaa yhteen eduskuntatyön kanssa.

Puheenjohtajakeskittymät vähentyneet

Vuonna 2005 kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajuus oli samalla puolueella 203 kunnassa eli 48,8 prosentissa kunnista, kun kuntia oli 416.

Keskustalla näitä ”kaksoismiehityksiä” oli 167, ja kakkosena tuli RKP, jolla oli molemmat puheenjohtajuudet 25 kunnassa.

SDP:llä tuplapuheenjohtajuuksia oli 7 ja kokoomuksella ja sitoutumattomilla kummallakin 2.

Kuntien vähentyessä, vuonna 2009 (kuntia 332) keskustalla oli 117 tuplapuheenjohtajuutta ja RKP:llä 13.

Muille puolueille jäi lähinnä yksittäisiä kaksoismiehityksiä. Kaksoismiehityksiä oli tuolloin 136 kunnassa, eli 41 prosentissa kaikista kunnista.

Tilanne on muuttunut selvästi vuonna 2013.

Kahdeksassa vuodessa kaksoismiehitettyjen kuntien osuus oli vähentynyt selvästi alle 40 prosenttiin. Johtoasemaa piti hallussaan edelleen keskusta, jolla tämä valta-asema oli 99 kunnassa. RKP oli pitänyt edelleen 13 kaksoismiehitystään. Kuntia oli vuonna 2013 yhteensä 304.

Maakunnittain tarkasteltuna kaksoispuheenjohtajuuksia oli vuonna 2013 ylivoimaisesti eniten Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, 25 kunnassa. Puheenjohtajakeskitykset ovat myös selvästi pienten, alle 5 000 asukkaan kuntien ilmiö. Näissä kunnissa tuplapuheenjohtaja oli 71 kunnassa, eli yli 60 prosentissa kuntia. Tyypillisimmillään ilmiö on siis Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pienissä kunnissa.

Tilanteen muuttuminen 10 vuoden aikana johtunee ainakin osittain perussuomalaisten aseman tuntuvasta noususta. Se on merkinnyt erityisesti keskustan valta-aseman murtumista kymmenissä pienissä kunnissa. Myös kuntaliitokset ovat muuttaneet puolueiden valta-asemia.

Jan Vapaavuori, 7 894 ääntä, Helsinki

Jan Vapaavuori, 7 894 ääntä, Helsinki

Paavo Arhinmäki, 6 467, Helsinki

Paavo Arhinmäki, 6 467, Helsinki

Maria Guzenina-Richardson, 3 308, Espoo

Maria Guzenina-Richardson, 3 308, Espoo

Carl Haglund, 3 135, Espoo

Carl Haglund, 3 135, Espoo

Krista Kiuru, 1 886, Pori

Krista Kiuru, 1 886, Pori

Henna Virkkunen, 1 523, Jyväskylä

Henna Virkkunen, 1 523, Jyväskylä

Paula Risikko, 1 452, Seinäjoku

Paula Risikko, 1 452, Seinäjoki

Jutta Urpilainen, 1 126, Kokkola

Jutta Urpilainen, 1 126, Kokkola

Jan Vapaavuori, 7 894 ääntä, Helsinki

Jan Vapaavuori, 7 894 ääntä, Helsinki

Paavo Arhinmäki, 6 467, Helsinki

Paavo Arhinmäki, 6 467, Helsinki

Maria Guzenina-Richardson, 3 308, Espoo

Maria Guzenina-Richardson, 3 308, Espoo

Carl Haglund, 3 135, Espoo

Carl Haglund, 3 135, Espoo

Krista Kiuru, 1 886, Pori

Krista Kiuru, 1 886, Pori

Henna Virkkunen, 1 523, Jyväskylä

Henna Virkkunen, 1 523, Jyväskylä

Paula Risikko, 1 452, Seinäjoku

Paula Risikko, 1 452, Seinäjoki

Jutta Urpilainen, 1 126, Kokkola

Jutta Urpilainen, 1 126, Kokkola